Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhe Metallin yhteistyöjuhlassa Virossa

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhe Metallin yhteistyöjuhlassa Virossa

Tallinnan laululava 25.8.2001

Arvoisa juhlayleisö,

Minulla on suuri kunnia tuoda Suomen valtiovallan tervehdys täällä Tallinnan laululavalla pidettävään Suomen ja Viron metallityöväenliittojen yhteistyöjuhlaan.

Pitopaikka on historiallinen. Laulujuhlilla on ollut suuri merkitys Viron kansallisessa heräämisessä. Viron ensimmäisillä yleisillä laulujuhlilla vuonna 1869 esitettiin suomalaisen Fredrik Paciuksen säveltämä ”Maamme” ja myöhemmin siitä tuli Viron kansallislaulu ”Mu isamaa”. Me suomalaiset muistamme hyvin myös yli 10 vuoden takaisen Viron ns. ”laulavan vallankumouksen”

Suomen ja Viron väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet ovat tiiviit ja hyvät, kuten kahden naapurimaan välillä pitää olla. Maittemme korkein poliittinen johto, presidentit, pääministerit ja ulkoministerit tapaavat säännöllisesti myös epävirallisesti. Elävä kiinnostus Viroa kohtaan on lisääntynyt Suomessa. Itsekin menen tämän tilaisuuden jälkeen tutustumaan isoäitini juuriin etelä-Viroon. Virossa on aina osattu melko laajasti suomen kieltä, mutta nyt myös suomalaiset aiempaa enemmän ryhtyneet harrastamaan viron kieltä.

On korostettava kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen suurta merkitystä Suomen ja Viron välisten suhteiden perustan luojana. Tämän tilaisuuden runsas osanottajajoukko on osoitus siitä suuresta mielenkiinnosta, jota ammattiyhdistysväki tuntee yhteistyön kehittämisekseen. Ammattiyhdistysten välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet, myös urheilussa. Suomen ja Viron kirjantyöntekijöiden välisiä jalkapallo-otteluja 1930-luvun alussa saattoi seurata tuhansia katsojia.

Itämeri ja sen alueella toimivat valtiot ovat luonnollinen ja kotoinen toimintaympäristö. Itämeren alue on yksi maailman nopeimmin kasvavista talousalueista. Suomen ja Viron välinen tiivis yhteistyö on hyvä esimerkki myös alueen muille valtioille. Alueelle ei saa muodostua esteitä ja rajoja yhteistyön kehittämiselle. Tärkeä on kiinnittää huomiota yhteistyön kehittämiseen Venäjän kanssa, joka tulee olemaan Itämeren alueen ainoa EU:iin kuulumaton maa, kun Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyvät lähivuosina EU:n jäseneksi.

Euroopan unionin Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma tarjoaa kehyksen yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Erityisesti energiasektorilla kyse on myönteisestä keskinäisriippuvuudesta laajentuvan Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Tallinnassa pidettiin lokakuussa 2000 erittäin onnistunut Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestön seminaari Pohjoisesta ulottuvuudesta.

Itämeren alueelle ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Nykyisin puhutaan enemmän ns. pehmeästä turvallisuudesta ja sen huomioimisesta. Tällä tarkoitetaan järjestäytyneen rikollisuuden, tarttuvien tautien, huumeiden, ympäristön saastumisen, ydinvoimaloiden turvallisuuden ja meriliikenteen uhkia. Näihin ei varauduta sen enempää perinteisin sotilallisen varustautumisen keinoin kuin eristäytymälläkään. Näiden torjunnassa laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys. Meidän tehtävämme on jättää tuleville sukupolville puhdas ympäristö sekä turvallinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta.

Euroopan unionin laajentuminen on eräs suurimmista haasteista ja mahdollisuuksista, myös ammattiyhdistysliikkeelle. Laajentumisen odotetaan tuovan vakautta ja vaurautta koko Eurooppaan.
Laajentumiseen liittyy monia sosiaalisia ja työmarkkinavaikutuksia. Sosiaalisella vuoropuhelulla, työmarkkinajärjestöjen välisellä yhteistyöllä ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisellä on ratkaiseva merkitys tasapainoisessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä

Laajentumisen tapahtuessa on edellytettävä, että myös tulevissa jäsenmaissa noudatetaan alusta alkaen unionin sosiaalisen ulottuvuuden mukaisia sosiaalisia oikeuksia, työsuojelua ja työmarkkinakäytäntöjä koskevia periaatteita sekä vahvistetaan ammattijärjestöjen asemaa. Työmarkkinaosapuolten toimivaa kolmikantayhteistyötä on korostettava. Myös tasa-arvokysymysten laajamittainen huomioiminen on tärkeä, sukupuolten tasa-arvon lisäksi on turvattava kansallisten vähemmistöjen asema.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on eräs Euroopan unionin perusperiaatteista. Eräät EU:n Keski-Euroopan jäsenmaat ovat olleet huolestuneita työntekijöiden liikkuvuuden aiheuttamista ongelmista ja uhista. Virosta Suomeen muuttavien työtekijöiden määrästä on esitetty suuriakin arvioita. Aikaisemmista laajentumisista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suuria muuttovirtoja ei synny. Halu muuttaa maasta toiseen paremman palkan toivossa vähenee, kun elintaso ja toimeentulomahdollisuudet omassa maassa paranevat. Uskon, että EU:n esitys työvoiman vapaan liikkuvuuden toteuttamisesta laajentumisessa on joustavuudessaan oikeaanosunut. Siirtymäkausi voi lopulta jäädä varsin lyhyeksi, mutta niiden käyttömahdollisuus vähentää niitä pelkoja, jotka joissain EU-maissa voisivat muutoin heikentää laajentumisen kannatusta.

Lopuksi haluan toivottaa tilaisuudelle ja sen osanottajille kaikkea menestystä.






















Ulkoministeri Tuomioja piti puheen myös viroksi

Baltian maat
EU
EU-jäsenyys
Itämeri
Viro
pohjoinen ulottuvuus