Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin avauspuheenvuoro ulkoasiainministeriön tietoyhteiskunta ja ICT (Information and Communications Technologies) -seminaarissa
hyvät ministeriön johdon edustajat,
arvoisat alustajat
Informaatio- ja viestintäteknologia (Information and Communications Technologies, ICT) on nopeasti noussut keskeiseksi osaksi kilpailuympäristöä ja palvelutarjontaa. Tutkimus ja tieto, innovaatiot ja informaatioteknologia ovat yhä selkeämmin avaimia talouskasvuun ja tuottavuuteen. Nämä puolestaan edistävät työllisyyttä ja hyvinvointia, jotka ovat Lipposen hallituksen keskeiset tavoitteet. Yrityksille uusi teknologia ja sen avulla tuotettavat palvelut ovat keskeinen strateginen kilpailutekijä. Jo viidennes Suomen viennistä on huipputeknologian tuotteita. Mikä on huipputeknologiaa? Tässä yhteydessä käytämme OECD:n määritelmää: huipputeknologian tuotteiksi luetaan tuotteet, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään neljä prosenttia toimialan liikevaihdosta.
Kerran vuodessa järjestettävillä ulkoministeriön edustustonpäällikköpäivillä oli tänä vuonna yhtenä teemana Tietoyhteiskunta Suomen brändinä. Totesimme silloin, että informaatioyhteiskuntaan sekä tietotekniikkaan ja viestintäteknologiaan liittyviin kysymyksiin on syytä palata mahdollisimman pian uudessa koulutus- ja keskustelutilaisuudessa. Tämä seminaari tarjoaa meille erinomaisen tilaisuuden syventää tietämystämme ajan-kohtaisista ICT-kysymyksistä.
Tietoyhteiskuntakehityksestä, uudesta taloudesta ja pitkälle globalisoituneen ICT-alan erityispiirteistä on tullut olennaisia teemoja ulkoasiainhallinnon ja edustustojemme työssä. Esimerkiksi Suomen tunnetuksitekemistä ja vienninedistämistä on tänä päivänä vaikea kuvitella ilman ICT-näkökulmia. Edellä mainittu hieno sana "brändi", jonka voi suomentaa vaikkapa laatumerkiksi, kuvaa sitä, että Suomeen liitetään ulkomailla myönteisiä mielikuvia teknologiapanostuksemme ansiosta. ICT-teollisuutemme menestys on tuonut Suomelle ennennäkemätöntä näkyvyyttä maailmalla, niin alan julkaisuissa kuin joukkotiedotusvälineissä. Ulkoministeriö saa jatkuvasti maailmalta yhteydenottoja, joissa toivotaan tilaisuutta tutustua Suomen ICT-alan menestystekijöihin: yrityksiin, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, valtiovallan toimiin. Ulkomaiset toimittajat kysyvät ministeriltä usein, miten Suomen menestys on luotu. Vastaus on yksinkertainen: Suomi on panostanut tutkimukseen ja kehittämiseen, koulutukseen ja markkinoiden avaamiseen. Suomeen onkin suuntautunut merkittäviä ulkomaisia investointeja mm. langattomien verkkojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Merkittävät ulkomaiset ITC-alan yritykset perustavat tänne yksiköitään.
Tietotekniikan ja viestintäteknologian markkinat ovat maailmanlaajuiset. Alan suomalaisten yritysten toimintakenttä on globaalinen. Tämä ei koske ainoastaan suuria ja vakiintuneita yhtiöitä vaan myös pieniä ja vasta aloittelevia yrityksiä. Edustustomme kohtaavat toiminnassaan liikeelämän maailmanlaajuiset operaatiot.
Edustustojen on seurattava tiiviisti ICT-alan teknologiakehitystä, markkinoita, kilpailuoloja ja lainsäädäntöä asemamaissaan. Monelle edustustollemme tämä on jo arkipäivää. Niihin on kehittynyt alan tuntemusta ja herkät tuntosarvet kehityskulkujen seuraamiseen. Tällainen on tarpeen yhä useammassa asemamaassa. Yksi tämän seminaarin tavoitteista on kartuttaa entisestään keskeisten edustustojemme osaamista ja valmiuksia tukea suomalaisyritysten kansainvälistymistä.
World Economic Forumin (WEF) kilpailukykyraportissa, joka juuri tällä viikolla ilmestyi painetussa muodossa, Suomen kilpailukyky arvioidaan tällä hetkellä ykkössijalle koko maailmassa. Vahvuuksiamme ovat raportin mukaan muun muassa teknologian kehitystyö, muotoilu, julkisen hallinnon instituutioiden toimivuus ja terveydenhuolto, joissa olemme maailman huipulla. Niin imarreltuja kuin näistä arvioista olemmekin, on muistettava, että globaalistuneen kilpailun kärkisijoilla pysyminen vaatii jatkuvaa ponnistelua. Joissakin kilpailukyvyn osatekijöissä Suomi sitä paitsi häviää reilusti muille maille. Esimerkiksi vienninedistämistoimintamme tason WEF arvioi maavertailussaan 43. sijalle. Tässä on mielestäni pohtimista ulkoasiainhallinnollekin.
EU-maiden joukossa Suomi on erottautunut yhtenä edelläkävijöistä markkinoiden liberalisoinnissa. Konkreettista hyötyä kansainvälistyville ICT-yrityksille uskon koituvan päätöksestä, jonka EU-huippukokous teki Nizzassa viikonvaihteessa. EU:n perussopimuksen 133-artiklan muuttaminen niin, että ministerineuvosto pystyy päättä-mään palvelujen kauppaan ja tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista määräenemmistöllä, on Suomen kannalta tärkeä kauppapoliittinen edistysaskel. Päätös avaa uusia mahdollisuuksia palvelukaupan vapauttamiselle. Se vahvistaa Euroopan komission asemaa kauppaneuvotteluissa, joissa puolustetaan myös suomalaisten ICT-alan yritysten intressejä.
Toinen tärkeä järjestö, Maailman kauppajärjestö WTO, osallistuu aktiivisesti informaatio- ja viestintäteknologiamarkkinoiden vapauttamiseen. Vuonna 1997 69 maata - jotka edustivat yli 90 prosenttia maailman televiestintätuloista - allekirjoittivat historiallisen perustelekommuni - kaatiosopimuksen ja avasivat tietä kilpailulle, parempilaatuisille palveluille ja työpaikoille nopeasti kasvavilla telekommunikaatiomarkkinoilla. Edellisenä vuonna oli Singaporen ministerikokouksessa sovittu ITA-sopimuksesta, joka vapautti informaatioteknologiamarkkinat. Sopimuksen tuloksena oli nollatullit sovituille tuotteille. Sopimuksen allekirjoittajat edustivat yli 90 prosenttia maailman kaupasta. Neuvottelut sopimuksen tuotekatteen laajentamisesta, ns. ITA II, eivät ole tähän mennessä valitettavasti onnistuneet, mutta työtä on saatu laajennetuksi tariffien ulkopuolisten kaupanesteiden käsittelyyn. Sähköistä kaupankäyntiä koskevasta työohjelmasta WTO:ssa sovittiin vuonna 1998. Tarkoituksena on kaikkien sähköiseen kaupankäyntiin liittyvien kaupallisten näkökohtien käsitteleminen. Työtä on jatkettu kuluneen syksyn aikana pyrkien löytämään vastaus kysymykseen, miten pitkälle voimassa olevat WTO-säännökset soveltuvat sähköiseen kaupankäyntiin.
Arvoisat kuulijat,
Seminaarimme tavoitteena on osaltaan edistää edustustojen verkottumista informaatioyhteiskunnan keskeisten toimijoiden kanssa. Toivon edustustojen vaalivan toimivia, suoria yhteistyösuhteita muun muassa sellaisiin viranomaisiin kuin liikenne- ja viestintä-ministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, Tekes, Finpro sekä ICT-alan uusi toimialaliitto FiCom. Liikaa ei voi korostaa sitä, että erinomaisen tärkeitä ovat myös kontaktit korkeakouluihin ja alan yrityksiin. Tänään ja huomenna tapaamme asiantuntijoita, jotka edustavat eräitä näistä toimijoista. Kahdessa päivässä emme valitettavasti ehdi kuulla kaikkien alan tärkeiden yhteistyökumppanien näkökulmia. Uskomme kuitenkin, että saamme tässä seminaarissa eväitä solmia yhteyksiä niihinkin tahoihin, jotka eivät tällä kertaa ole mukana, ja innostumme edelleen kehittämään kumppanuutta, joka ulkoasiainhallinnolla on monien merkittävien alan yritysten kanssa.
Tarkoituksemme on, että ICT-teemat ovat esillä tulevilla edustustonpäällikköpäivillä ja entistä enemmän kaikessa ulkoministeriön henkilöstökoulutuksessa. Myös sellaisiin vireillä oleviin harjoituksiin kuin viennin ja kansainvälistymisen edistämisstrategian uudistaminen ja ministeriön oman raportoinnin kehittäminen uskon tällä seminaarilla olevan ajatuksia annettavanaan, ja täällä esitettäviä puheenvuoroja tullaan kuuntelemaan tarkkaan.
Toivotan teidät tervetulleiksi seminaariimme, jolta odotan antoisia keskusteluja ja mielenkiintoisia näkökulmia.