Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén: Viennin ja kansainvälistymisen etiikka

Ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin pitämä puhe Eettisessä foorumissa Säätytalolla Helsingissä 1. marraskuuta 2002.

Bertolt Brecht lienee jossakin todennut, että "ensin urakka, sitten etiikka". Nyt asioiden tärkeysjärjestys on käännetty muotoon "ensin etiikka, sitten urakka". Kestävä arvopohja on enenevässä määrin mielletty yhdeksi keskeiseksi vahvuudeksi yritystoiminnassa.

Eettinen foorumi kokoontuu tänään viidettä kertaa ja aiheeksi on valittu ”Viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen etiikka”. Aiemmissa Foorumin tapaamisissa käsiteltyjen aiheiden kirjo osoittaa, ettei etiikkaan, yhteiskuntavastuuseen ja muihin arvokysymyksiin keskittyvää keskustelua olla läheskään ammentamassa loppuun. Toivon Foorumin jatkavan hyvin alkanutta toimintaansa tuomalla tälle areenalle edelleen uusia näkökulmia ja aiheita.

Yhteiskuntavastuu on julkisen keskustelun kohteena sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kansalaisyhteiskunnalla kokonaisuudessaan on keskeinen rooli tämän keskustelun eteenpäin viejänä. Yhteiskuntavastuuta ja eettistä toimintaa koskevat kysymykset olivat esillä myös Dohan, Monterreyn ja Johannesburgin konferensseissa. Erityisesti Johannesburgissa otettiin askel eteenpäin, kun saman pöydän ääreen istuivat viranomaiset ja kansalaisyhteis-kunnan edustajat. Yrityselämän mukaantulo tähän prosessiin on erittäin tärkeätä.

Samalla työ jatkuu useilla tahoilla ohjeistojen, toimintamallien ja evaluaatiojärjestelmien luomiseksi tai implementoimiseksi. Tunnustetuimpia näistä on mm. OECD:n ohjeisto monikansallisille yrityksille. YK on pääsihteeri Kofi Annanin johdolla ottanut aktiivisen roolin yhteiskuntavastuun kehittämisessä. EU:n komissio julkaisi viime vuonna vihreän kirjan yritysten yhteiskuntavastuun strategiasta Euroopassa. Kirja oli avoin kommentoinnille. Komission viimeisin jatkotoimenpide on 2.7.2002 julkaistu tiedonanto "Yritysten sosiaalinen vastuu: elinkeinoelämän panos kestävään kehitykseen".

Edellä esittämäni käynee hyväksi esimerkiksi etiikkaan ja eettisiin kysymyksiin keskittyvästä moninaisesta toiminnasta. En aio mennä tässä yhteydessä yksityiskohtiin, vaan pyrin ulkomaankauppaministerin näkökulmasta tuomaan keskusteluun muutamia huomioitani.

Suomalainen intressi globalisoituvassa liiketoiminnassa

Taloudellinen globalisaatio on osa hyvin monimutkaista globalisaatioilmiötä. Sen hallinta alkaa uskottavasta kansallisesta politiikasta ja vahvoista talouden rakenteista, joita tarvitaan sosiaalisten suojaverkkojen rahoittamiseksi. Yleisellä tasolla globalisaatio lisää yhteiskuntien käytössä olevia voimavaroja, kansalaisten ja muiden tahojen tiedontasoa ja kykyä vaikuttaa. Näin sillä on demokraattista kehitystä lisäävä vaikutus.

Toisaalta valtion rooli on muutospaineiden alla globaalitalouden ollessa aikaisempaa vähemmän riippuvainen kansallisvaltioiden rajoista. Valtioiden välisen keskinäisriippuvuuden kasvaessa globalisaation hallinta vaatii kansainvälisiä järjestelyitä. Valtiot ovat edistäneet globalisaatiokehitystä laajentaakseen ja syventääkseen markkinoita ja voimistaakseen tätä kautta taloudellista kasvua. Valtioiden rooli ei kuitenkaan ole ongelmaton. Globalisaatiokehitys on niin nopeaa ja monisäikeistä, että ajan tasalla olevien sääntöjen luominen on vaikeaa.

Keskeinen rooli tässä kehityksessä on Maailman kauppajärjestöllä WTO:lla, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu myös edistää elintason kohottamista, täystyöllisyyden turvaamista sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista. Lisäksi tavoitteena on, että "kehitysmaat, varsinkin vähiten kehittyneet maat, saavat niiden taloudellista kehitystä vastaavan osuuden kansainvälisen kaupan kasvusta". Ilman WTO:ssa tehtävää työtä kauppasäännöstön kehittämiseksi kansainvälisessä kaupassa vallitsisivat viidakon lait. Tämä ei voi olla minkään maan etujen mukaista.

Merkittävää osaa globalisaation hallinnassa näyttelevät yritykset. Niistä erityisasemassa ovat monikansalliset yritykset. Kuluttajien ja sijoittajien aktiivisuus ja valveutuneisuus ovat avainasemassa tarkasteltaessa yritysten yhteiskuntavastuullista toimintaa. On myös selvää, että yritykset haluavat hyötyä yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta myös taloudellisesti. Väheksymättä suomalaisten yritysten teknistä ja kaupallista osaamista uskon vahvasti siihen, että yritystemme menestys perustuu vahvasti myös korkeaan liiketoiminnan etiikkaan. Yrityksemme tunnetaan luotettavina liikekumppaneina kautta maailman - yrityksinä joiden kanssa ollaan valmiita ja halutaan tehdä yhteistyötä.

Eräs suomalainen yritysjohtaja on todennut, että yrityksen yhteiskuntavastuu ei ole vain jonkinlainen sivuharrastus tai osallistumista hyväntekeväisyyteen, vaan se on entistä enemmän vastuullisuutta, joka lähtee yrityksestä itsestään ja sen omasta toiminnasta.

Suomi elää ulkomaankaupasta. Ensisijaisena tavoitteenamme kansainvälisessä taloudellisessa kanssakäymisessä on kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen suhteessa kilpailijoihimme. Yritysten kansainvälistymistä ja vientiä edistävien julkisten toimien lähtökohtana on suomalainen intressi. Julkisten toimenpiteiden tulee edistää yrityksen omistuspohjasta riippumatta taloudellista kehitystä Suomessa ja suomalaisille.

Tässä suhteessa VKE-toiminta on rinnastettavissa muuhun kansainvälistymistä edistävään toimintaan, kuten valtion tukemaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen kuuluu yhtenä välineenä valtion "työkalupakkiin".

Nyt käsillä oleva aihe tarjoaa yhden näkökulman eettisistä periaatteista käytävään keskusteluun. Suomalainen intressi ei ole viennin kasvu millä hinnalla tahansa.

VKE-toiminta osana kansallisen hyvinvoinnin rakentamista Suomessa ja partnerimaassa

Useissa yhteyksissä on todettu kaupan rooli yhteiskunnan vakauden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kuluneen fraasin mukaan aseelliset konfliktit demokraattisten markkinatalouksien välillä ovat mahdottomuus. Avoimuus, hyvä hallinto ja taloudellisen vaihdannan luoma keskinäisriippuvuus ovat hyviä kansainvälisen järjestyksen ja turvallisuuden takeita. EU käy tästä hyväksi esimerkiksi

Vain kestävä globaali taloudellinen kasvu luo edellytykset maailmanlaajuiselle hyvinvoinnille. Kaupan vapauttamiselle ei ole todellista vaihtoehtoa, mutta sillä on yksittäisten ihmisten kannalta suotuisat vaikutukset vain, jos mahdollisuudet sen hyödyntämiseen turvataan hyvällä hallinnolla ja oikeuslaitoksella. Kaupan tulee tukea yksilöiden näkökulmasta kestävää kehitystä niin teollisuus- kuin kehitysmaissakin. Valtioiden tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaupan myötä syntyvä hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti asukkaiden kesken. Erityisesti kehitysmaiden velvollisuus on luoda avoin kilpailuympäristö (- yksittäisen teollisuudenhaaran keskittyminen muutaman toimijan käsiin, kuten Intian tekstiilisektori, ei luo edellytyksiä koko yhteiskunnan kehittämiseksi.) Suosintaan ja korruptioon nojaavat rakenteet ovat vakava kehityksen este.

Teknologinen kehitys ja kehittyvät pääomamarkkinat sekä kaupan esteiden poistuminen edistävät yritystoiminnan kehittymistä. Tällaisessa tilanteessa suomalainen yritys voi erottua vahvoilla eettisillä toimintaperiaatteilla. Suomalaiset yritykset voivat parhaimmillaan olla esimerkkinä uudenlaisesta yritys- ja kilpailukulttuurista kohdemaassaan.

Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on osa kansainvälistä kauppaa. Se tarjoaa pienen maan - kuten Suomen - yrityksille mahdollisuuden lähteä uusille markkinoille. Erityisesti haluaisin tässä korostaa VKE-toiminnasta pk-teollisuudelle koituvaa etua. Viennin ja yritysten kansainvälistymiseen eteen tehtävä työ merkitsee ihannetapauksessa ns. "ostajan markkinoita". Eri vaihtoehtojen vertailu ja kilpailuttaminen - oikein tehtynä - merkitsee useissa tapauksissa kustannus- tai muita lisäetuja, mm. ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottamista.

VKE-toiminta - kenen ehdoilla

VKE-toiminta voi osaltaan edistää demokraattisten mekanismien vahvistumista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista tukemalla maiden kykyä käydä kauppaa ja hyötyä kansainvälisestä kauppajärjestelmästä ja sitä kautta vaurastua.

Kaikessa toiminnassa on riittävä sääntökehikko tarpeen, mutta viime kädessä se ei estä väärinkäytöksiä tapahtumasta. Vapaaehtoiset suositukset eivät puolestaan auta, jos toimijat eivät ole sisäistäneet niiden taustalla olevia periaatteita ja arvoja.

Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa listattiin kolme hyvän hallinnon - yrityksen tai julkisen sektorin - elementtiä. Ne ovat - transparency, accountability, integrity (avoimuus, vastuullisuus ja lahjomattomuus) - eli TAI. Nämä lienevät hyvä ohjenuora missä tahansa.

Viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä pätee vanha viisaus; työkalut valitaan tarpeiden mukaan. VKE-toiminnassa on voitava identifioida omat ja vastaanottajan tarpeet sekä lähtökohdat ja valittava oikeat instrumentit.

Hyvänä esimerkkinä oikeiden instrumenttien valinnasta käy täällä meillä taloudelliseen, teolliseen ja teknologiseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa tarkoitettu ns. TTT-määräraha, jota voidaan myöntää kehitysmaissa toteutettaviin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on edistää niiden taloudellista kehitystä ja hyvinvointia, ja joihin liittyy taloudellista tai teollista yhteistyötä tai teknologiansiirtoa. Etusija annetaan pienten ja keskisuurten yritysten hakemuksille, ja hankkeille, joihin sisältyy uutuuden elementti, kuten uusi tuote, uusi prosessi, uudet markkinat ja joissa suomalaisilla on erityisosaamista.

Määrärahan käytössä noudatetaan kehitysyhteistyön pääperiaatteita. Viralliselle kehitysavulle asetettujen ehtojen mukaisesti sitä voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa. Hanketta arvioitaessa otetaan huomioon sen kehitys-, sosiaali- ja ympäristövaikutukset.

Julkisen sektorin tehtävänä on yhtä lailla eri tavoin tukea yritysten vientiponnisteluja kuin toisaalta edistää eettisten periaatteiden laatimista ja implementointia kotona ja ulkomailla. Julkinen sektori ei voi toisaalta toimia minkään yksittäisen yrityksen takuumiehenä, mutta sen on voitava luottaa edistämiensä hankkeiden juridiseen ja eettiseen pohjaan.

VKE-toiminnan uusi toimintaympäristö ja haasteet - uusia toimijoita VKE-työhön?

Kansalaisyhteiskunta on entistä kiinnostuneempi liiketoiminnan eettisyydestä. Samalla tavalla julkisen sektorin on kyettävä osallistumman VKE-toiminnan eettisyyttä koskevaan keskusteluun. Eri toimijoiden saaminen tuo syvyyttä viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen - ja tuo myös esille vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Olennaista viranomaisille on viestiä selvästi viennin ja kansainvälistymisen edistämisen eduista, samalla kun mahdollisiin haittoihin puututaan. Yritykset, julkinen sektori ja kansalaisjärjestöt hyötyvät parhaiten tehokkaista säännöistä ja periaatteista.

On väitetty, että globaali yritystoiminta vie valtaa viranomaisilta ja poliittisilta päätöksentekojärjestelmiltä. Tämä on mielestäni yksinkertaistettua, mutta epäilemättä viranomaisilla on tarvetta pohtia, kuinka yritysten omaehtoiset toimet ja kansalaisyhteiskunnan myötävaikutus voidaan parhaiten käyttää hyödyksi kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa kehitettäessä. Tässä suhteessa on muistettava, että valtioiden valmiudet tältä osin ovat kovin eri tasolla. Kehitysmaiden viranomaisten saaminen mukaan keskusteluun eri foorumeilla viranomaisten roolista, hyvästä hallinnosta ja yhteiskuntavastuusta olisi mielestäni toivottavaa.

Yrityksiin sääntely ulottuu joko kansallisen, EU-lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten kautta tai siten, että yritykset vapaaehtoisesti ryhtyvät soveltamaan suositusluonteisia ohjeistoja. Viranomaisilta vaaditaan toimia yritystoiminnan mahdollistavan ympäristön luomiseksi. Kansalaisjärjestöjen toiminta takaa yhteiskunnan monimuotoisuuden ja vaihtoehtojen esittämisen totunnaisille malleille.

Suhtaudun luottavaisesti mainitsemieni tahojen mahdollisuuksiin vaikuttaa myönteisellä tavalla viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen. Uskon, että yritystoiminnan korkean etiikan kautta saadaan kaikkialla maailmassa olennaisesti parempia tuloksia tavallisten kansalaisten hyväksi.

EU:n komission kesällä 2001 julkaisema vihreä kirja ja viime kesänä annettu tiedonanto määrittelevät yritysten yhteiskunnallisen vastuun käsitteeksi, jossa yritykset yhdistävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Vastuullinen toiminta siis merkitsee muutakin kuin kaikkien lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttämistä - ollaan valmiita menemään pitemmälle.

Eettisen toiminnan ja periaatteiden kehittämisessä tuetaan osaltaan osaamista, hyvää työtä ja kilpailukykyä - ja samalla toimitaan viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Eettisen toiminnan lähtökohdat ovat kunkin toimijan oikeissa, sisäistetyissä arvoissa.