Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Meripajassa Helsinkipäivänä 12.6.2003

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki Meripajassa Helsinkipäivänä 12.6.2003


Lämpimästi tervetuloa Helsinki-päivänä ja samalla avointen ovien päivänä ulkoministeriöön. Rakennus, jossa nyt olemme on, ministeriön nuorin rakennus. Tämä on myös rakennuksistamme valoisin ja avarin. Talon on suunnitellut arkkitehti Olli-Pekka Jokela, jonka ajatuksena oli jatkaa Pohjoisesplanadia mahdollisimman huomaamattomalla ja läpinäkyvällä rakennuksella. Suunnitelman työnimi oli "Valoa työssä". Kenties tämä rakennus osaltaan välittää kuvaa entistä avoimemmasta ja läpinäkyvämmästä ulkoministeriöstä. Huomaamattomuuteen ja näkymättömyyteen ulkoasiainhallinto ei luonnollisestikaan halua samastua, päinvastoin.

Kun tasan 10 vuotta sitten tähän taloon muutti silloinen kehitysyhteistyöosasto, ulkoministeriön hajaannus ympäri kantakaupunkia loppui. Tänään Ulkoasiainministeriö mahtuu käytännössä kokonaisuudessaan neljään Katajanokalla sijaitsevaan rakennukseen. Kehitysyhteistyöosastoakaan ei sanan entisessä merkityksessä enää ole olemassa. Ulkoministeriön organisaatiomuutoksen seurauksena useat tässä talossa työskentelevät virkamiehet palvelevat maantieteellisin perustein jaetuilla ns. alueosastoilla, joilla hoidetaan niin kehitysyhteistyötä, turvallisuuspolitiikkaa, kansainvälistä järjestöpolitiikkaa kuin ulkomaankaupan edistämistäkin. Tässä rakennuksessa pitävät tällä hetkellä majaa kaksi edellä mainituista alueosastoista : 1. Amerikan, Aasian ja Oseanian osasto 2. Afrikan ja Lähi-idän osasto, osa tänä vuonna muodostettua Globaaliasiain osastoa sekä entisen kehitysyhteistyöosaston ydintehtävistä muodostettu kehityspoliittinen osasto, joka vastaa kehityspolitiikan suunnittelusta ja ohjauksesta.

*****************

Olen itse toiminut ministerinä uudessa hallituksessa 8 viikkoa. Ensimmäistä kertaa Ulkoministeriössä on nyt kehityspolitiikka ja kauppapolitiikka yhdistetty yhden ministerin toimikentäksi. Tämä on kansainvälisestikin merkillepantava yhdistelmä, jota ei ole juuri kokeiltu muissa maissa. Uudistusta on tervehditty niin ulkoministeriössä, kansalaisjärjestöjen parissa kuin ulkomaisten kollegoidenkin toimesta. Kaupan vapauttamisneuvottelut ovat kehityspolitiikassa erittäin keskeinen ja ajankohtainen aihe. Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa käytävissä neuvotteluissa pyritään ottamaan huomioon köyhimpien maiden ongelmat entistä paremmin. Olen uudessa tehtävässäni osallistunut jo neljään kansainväliseen ministeritason kokoukseen, joissa on käsitelty kaupan ja kehityksen vuorovaikutussuhdetta joko jompaa kumpaa tai molempia näkökulmia painottaen. Valtaosa EU-maiden kollegoista on käsiteltävän asiakokonaisuuden ja näkökulman mukaan vaihtunut miehestä toiseen. Suomi on kuitenkin suoriutunut yhdellä ja samalla naisella.

Kahden politiikan yhdistäminen johdonmukaiseksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi on tarkoituksenmukaista, mutta samalla erittäin haasteellista. Uusi tehtäväyhdistelmä ei tarkoita sitä että kehityspolitiikka alistettaisiin kauppapolitiikalle. Hallitusohjelman mukaan myös kauppapolitiikkaa voidaan harjoittaa siten, että pyrkimykset köyhyyden poistamiseksi otetaan huomioon. Mitalin toinen puoli on se, että kehitysyhteistyöstä saavat suomalaisetkin hyötyä. Muiden politiikan osa-alueiden huomioiminen kauppapolitiikassa ei tarkoita sitä, että selkeät ja perustellut kaupallistaloudelliset edut ja tavoitteet alistettaisiin muille pyrkimyksille.

Yhteensovittamisen haasteellisuutta ei tule ylikorostaa. Politiikka yleensäkin on eri asioiden yhteensovittamista ja johdonmukaisiin kokonaisuuksiin pyrkimistä. Mitään perustavaa laatua olevaa ristiriitaa ei kaupan ja kehityksen välillä yleisellä tasolla ole olemassa. Edistämällä maailmanlaajuista turvallisuutta ja hyvinvointia tavoittelemme maailmaa, jossa myös suomalaisilla on parempi olla. Yhteisvastuuta edistämällä ajetaan myös välillisesti kansallista etua. Ja sama pätee käänteisesti niin, että kansallisia etuja täytyy edistää monenkeskisessä sääntöihin perustuvassa järjestelmässä, jonka tavoitteena on ratkaisut, joissa kaikki osapuolet hyötyvät.

***************

Kehityspoliittisessa ajattelussa on jo pitkään tiedostettu , ettei perinteinen projekti- ja hankekeskeinen yhteistyö, tai edes modernimpi sektori- tai budjettituki ole riittäviä työkaluja kehitysmaiden köyhyyden voittamiseksi. Kehitys voi olla taloudellisesti kestävää vain talouskasvun oloissa ja talouskasvun saavuttamiseksi tarvitaan kansainvälistä kauppaa sekä pääomaa. Näin kehitysmaidenkin tarpeet huomioon ottava kauppapolitiikka voi ja tulee olla yksi väline kehityksen saavuttamiseksi. Kehityksen kestävyys riippuu luonnollisesti myös muista tekijöistä: erityisesti kestävä ympäristöresurssien käytöstä, ihmisoikeuksien edistämisestä, hyvä hallinnosta sekä edustuksellisesta ja toimivasta demokratiasta.














Suomi
kestävä kehitys
ulko- ja turvallisuuspolitiikka