Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen 60. valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Raahessa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen 60. valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Raahessa 10.8.2008

Aluekehitykseen suunnanmuutos

Suomen aluekehityksen suuntaan on saatava muutos. Vuosikymmeniä jatkuneen voimakkaan alueellisen keskittymisen aika on ohi. Suomen maakunnissa ei ole enää sellaisia väestö- ja työvoimareservejä, joiden varassa Helsingin seutu voisi jatkaa kasvuaan. Globalisaation ansiosta maakuntien luonnonvarojen arvo on noussut, ja niiden hyödyntämisessä tarvitaan tähänastista enemmän työvoimaa. Myös matkailu työllistää entistä enemmän. Globalisaation ansiosta maakuntien nuorisolle tarjoutuu siis mahdollisuus tehdä työtä ja elää kotiseudullaan. Työtä on tarjolla myös monille paluumuuttajille.

Pääkaupunkiseudun kehittämissuunnitelmat ovat pahassa ristiriidassa näiden näkymien kanssa. Helsingin seudun kaupungit pyrkivät lisäämään lähi vuosikymmeninä väkilukuaan vielä usealla sadalla tuhannella. Muun muassa asuntotuotanto ja liikenneinvestoinnit mitoitetaan tämän tavoitteen mukaisesti. Kun muuttajia ei riitä enää omasta maasta, väestönkasvu perustuisi pääosin maahanmuuttoon. Suomeen ei kuitenkaan tarvita laajamittaista maahanmuuttoa. Toisaalta huomattava osa maahanmuuttajista työllistyy maakunnissa.

Tasapainoinen aluekehitys on kaikkien suomalaisten etu. Maakuntien luonnonvaroja on hoidettava hyvin ja niitä on hyödynnettävä kestävällä tavalla. Maakuntien korkeatasoista koulutusta ja tutkimustoimintaa on hyödynnettävä koko kansakunnan parhaaksi. Toisaalta pääkaupunkiseudullakin on panostettava laadulliseen kehitykseen. Helsingin metropolialueen kilpailukykyä eivät paranna väestömassat, vaan korkea tiedon ja osaamisen taso, hyvä ympäristö ja toimivat yhdyskunnat.