Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki: Yritysten kanssa kehitykseen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen puhe suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin 25-vuotisjuhlaseminaarissa.
Hyvät kuulijat,
Kehityskysymykset ovat tänä vuonna olleet harvinaisen laajalti esillä. Aasian tsunamikatastrofi aiheutti kaikkien aikojen suurimman avustusprojektin, johon suomalaiset, niin kansalaiset kuin yrityksetkin osallistuivat laajemmin kuin koskaan ennen.
Ehkä osittain Aasian tapahtumien seurauksena virisi varsin laaja julkinen keskustelu Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta. Toivotan keskustelun tervetulleeksi. Onneksi kehitys osataan ymmärtää monisyisempänä ongelmana kuin pelkkänä rahan puutteena. Nykyisin tunnustetaankin jo varsin laajalti, että kansainvälisiä kehityshaasteita ei voida saavuttaa ilman yksityisen sektorin osallistumista. Tämä tuli voimakkaasti esiin esimerkiksi kehitysrahoituksen huippukokouksessa Meksikon Monterreyssa vuonna 2002.
Itse asiassa yksityisen sektori ei ole ainoastaan hyvä kumppani globaalissa kehityksessä, vaan sen olennainen osa. Yksityisen sektorin aktiivisuus luo pohjaa kestävälle taloudelliselle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle nykyiselle ja tulevalle työvoimalle. On kuitenkin muistettava, että yksityinen sektori kattaa niin suuret monikansalliset yritykset kuin pienet yksityisyrittäjät ja maataloudenkin.
Olemme saaneet paljon kritiikkiä siitä ettei Suomi, varsinkaan suhteessa muihin pohjoismaihin, panosta rahallisesti tarpeeksi kehitysyhteistyöhön. Prosenttiosuutena panoksemme ei ole samaa luokkaa kuin esimerkiksi naapurimaassamme, mutta hyvää on se, että olemme vahvalla kasvu-uralla. Määrärahat lisääntyvät noin 50 miljoonalla eurolla joka vuosi. EU-maiden kesken on nyt sovittu jäsenmaakohtaisista minimitasoista kehitysyhteistyölle. Pyrkimys saavuttaa 0,5 prosentin taso bruttokansantuotteesta vuonna 2010 on hyvä tavoite, joka sopii myös Suomelle.
Keskustelu rahasta on tärkeää, mutta olen sitä mieltä, että keskeisestä asemastaan huolimatta kehitysapu voi kattaa vain osan kehitysmaiden tarvitsemasta rahoituksesta; sen rooli voi olla pääosin katalyyttinen. Laajat kehitysrahoituksen virrat ovat tulleet ja tulevat tulevaisuudessakin tuotannosta, kaupasta ja investoinneista.
Kehitysrahoituksessa eri osapuolten työnjako ja motiivit vaihtelevat. Me ulkoasiainministeriössä uskomme, että meidän ja yritysten tavoitteet kehitysmaiden kanssa rakennettavissa kaupallis¬taloudellisissa suhteissa voidaan yhdistää molempia hyödyttävällä tavalla. Kehityspolitiikan näkökulmasta taloudellinen ja sosiaalinen kehitys yhteistyömaissamme on se tavoite, jota olemme tukemassa.
Kauppaan perustuva yhteistyö on pitkäjänteistä, ja se luo kestäviä ja molempia osapuolia hyödyntäviä kumppanuuksia. Suomi on johdonmukaisesti pyrkinyt kauppa- ja kehityspolitiikan keinoin aktivoimaan kaupallista toimintaa kehitysmaissa. OECD:ssä aloitteellisuutemme on myötävaikuttanut järjestön aktivoitumiseen kauppaa ja kehitystä koskevissa kysymyksissä. EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa Suomi on ajanut kehitysmaiden etuja paremmin huomioon ottavaa linjaa.
Yrityksillä on omat liiketoimiinsa perustuvat tavoitteet, eikä kehitysmaiden kehitystä sinällään voida yritysten vastuulle sälyttääkään. Näiden kahden tavoitteen saavuttamisessa on kuitenkin runsaasti yhteistyömahdollisuuksia. Esimerkiksi kehitysmaainvestoinnit tai alihankintaketjut tukevat arvokkaalla tavalla kehitystä ja köyhyyden vähentämistä kehitysmaissa rakentamalla tuotantokapasiteettia ja luomalla työpaikkoja. Kaupallisesti voisi todeta, että tukemalla yritysten kehitysmaahankkeita ulkoasiainministeriö ostaa kehitysvaikutuksia kohdemaissa.
Hyvät seminaariin osallistujat,
Suomalaisessa kehityspolitiikan toimeenpanossa ollaan kehitetty uusia menetelmiä kehitysmaiden investointien ja yrityskumppanuuksien kehittämiseksi. YK:n vuosituhatjulistuskin on velvoittanut maailman maat luomaan kumppanuuksia kansainvälisistä kehityshaasteista selviämiseksi. Samalla näiden kumppanuksien tulee olla myös osallistuvien yritysten tavoitteiden mukaisia. Tämän vuoksi ulkoasiainministeriö aloittaa yritysten liikekumppanuusohjelman, jolla yritysten kanssa tehtävälle yhteistyölle luodaan kanavia.
Liikekumppanuusohjelmassa tavoitellaan jatkumoa, jossa julkinen tuki ja apu kehitysmaihin suuntautuvalle liiketoiminnalle voidaan antaa tarkastellen hankkeen koko elinkaarta, ei ainoastaan irrallisin toimenpitein. Näin luodaan pitkäjänteinen yhteistyö yritysten kanssa.
Jokaisella osapuolella on kehitysmaainvestointien kehittämisessä oma roolinsa. Julkisen vallan ollessa mukana on selvää, ettei se voi poistaa yrityksiltä normaalia liiketoiminnan riskiä tai ylläpitää hankkeita, jotka eivät muuten olisi kannattavia.
Vuosien saatossa on tullut selväksi, että myös kehitysmaissa toteutettavien investointien tulee olla liiketaloudellisesti normaalisti perusteltavissa. Meidän julkisen sektorin toimijoiden tulee kuitenkin osallistua hankkeisiin tavalla, joka mahdollistaa näiden riskien pienentämisen ja jakamisen. Samalla kumppanuudella julkisvallan ja yritysten välillä voidaan kannustaa yrityksiä hakemaan toiminnalleen mahdollisuuksia uusilla ja ehkä kaukaisilla markkinoilla.
Uusi liikekumppanuusohjelma vahvistaa jo nykyisin tiivistä yhteistyötämme suomalaisen elinkeinoelämän kanssa vahvistettaessa Suomen suhteita kehitysmaiden kanssa. Saamalla elinkeinoelämämme mukaan, voidaan luontevalla tavalla hakea niitä suomalaisia vahvuuksia, joista maailmalla on kysyntää. Näin edistetään myös valtioneuvoston kehityspoliittisessa ohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi määritellyn suomalaisen lisäarvon löytämistä.
Kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista puhuttaessa usein tuodaan esiin yritysten yhteiskunnallinen vastuu. Kun muistamme sen, että kehitysmaiden työmarkkinoille tulee joka vuosi miljoonittain uusia työhakijoita, on uusien laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luominen näille kehitysmaiden nuorille parasta mahdollista yhteiskunnallista vastuuta, jota yrityksen voivat osoittaa.
Yritysten yhteiskuntavastuun tulee ulottua niiden kaikkeen globaaliin toimintaan. Niiden on siis toimittava kaikkialla samojen eettisten sääntöjen mukaan, joilla ne kotimaassaankin toimivat. Niihin kuuluvat myös työntekijöiden oikeuksista ja työoloista huolehtiminen.
Finnfundin rooli suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälistymisen suuntaamisessa kehittyville markkinoille on keskeinen. Toimintansa 25 vuoden aikana se on luonut mahdollisuuksia suomalaisyritysten toiminnalle kymmenissä maissa. Nämä investoinnit ovat omalta osaltaan olleet tukemassa taloudellista kehitystä kumppanimaissamme.
Katsottaessa Finnfundin rahoittamia hankkeita ja ohjelmia lista on laaja. Toimialat ovat kattaneet niin pakkausteollisuuden kuin kännykkäpalvelutkin. Samalla Finnfund on onnistunut löytämään mahdollisuuksia investoida elinkeinoelämän kehittymiselle keskeisiin perusrakenteisiin ja palveluihin kuten infrastruktuuriin ja pienrahoitukseen.
Taloudellisella integraatiolla on monia ulottuvuuksia. Meille läheinen Euroopan unioni on esimerkki siitä, miten taloudellisista kysymyksistä alkanut maiden lähentyminen on luonut prosessin, jossa kokonainen maanosa on yhdentynyt monilla muillakin sektoreilla. Samalla tulee huomata, että Finnfund on aikoinaan toiminut monissa niistä maista, jotka liittyivät unioniin sen viimeisimmässä laajentumisessa vuosi sitten.
Taloudellisen yhteistyön kasvu kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden kanssa luo monia yhteisiä intressejä, jotka tuovat kumppanimaat osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja samalla tuovat suomalaista osaamista esiin maailmalla.
On kuitenkin selvää, että yritysten kansainvälistyminen kaukaisille markkinoille on haaste ja vaatii mielellään riskinjakamista, mutta yhtälailla myös kokemuksen jakamista. Finnfund on nyt kahdenkymmenen viiden vuoden tuonut näitä molempia suomalaisen elinkeinoelämän käytettäväksi.
Hyvät kuulijat,
Haluan lopuksi onnitella Finnfundia ja sen henkilökuntaa tämä merkkipäivänä. Yhtälailla tärkeää on onnitella Finnfundin kumppaneita niin Suomessa kuin kohdemaissakin siitä, että olemme olleet mukana tällä neljännesvuosisadan mittaisella taipaleella. Toivotan teille mielenkiintoista seminaariaamupäivää ja hyvää kesää.