Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki talousfoorumissa Oulussa
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki puhui 6. huhtikuuta Oulussa Venäjän ja Suomen talousfoorumissa.
Hyvät kuulijat,
Minulla on suuri ilo olla avaamassa tämän Suomen ja Venäjän talousfoorumin toinen päivä, paitsi ulkomaankaupastamme vastaavana ministerinä, myös Suomen ja Venäjän välisen talouskomission Suomen puolen puheenjohtajana.
Talouskomissio kokoontui Moskovassa kolmisen viikkoa sitten, ja asialistalla olivat monet Venäjän ja Suomen suhteiden ajankohtaiset kysymykset, joita täällä talousfoorumissakin on käsitelty. Myös tässä mielessä onnittelut Oulun kaupungille, joka on saanut kokoon näin korkeatasoisen, edustavan ja sisällöltään ajankohtaisen foorumin.
Käyn tässä puheenvuorossani läpi paitsi
1)Venäjän ajankohtaista talouskehitystä, myös
2) investointitilannetta,
3) logistiikkakysymyksiä sekä lopuksi hieman
4) EU-Venäjä asiaa.
Kuten täällä seminaarissa on aikaisemminkin jo todettu, maidemme välinen kauppa on kehittynyt viime vuosina erittäin myönteisesti. Viime vuonna vientimme Venäjälle kasvoi jopa 25% ja tuontikin yli 20%. Kasvu on jo nostanut Venäjän yhdeksi Suomen suurimmista kauppakumppaneista. Toki on muistettava, että tuonti Venäjältä Suomeen on edelleen suurempaa kuin vienti.
Venäjän taloudessa on parhaillaan käynnissä useita eri kehityssuuntia, jotka kiinnostavat meitä suomalaisia erityisellä tavalla. Kauppamme kannalta tärkein on luonnollisesti Venäjän makrotaloudellinen kehitys. Venäjän talouskasvu onkin ollut huomattavaa. Alkuvuodesta kasvuvauhti oli reilussa seitsemässä prosentissa. Voimakas kasvu ruokkii kysyntää myös suomalaisille tuotteille, joten kaupankäynnin näkymät ovat edelleen lupaavat.
Talouskasvun ei kuitenkaan odoteta pysyvän aivan kahden edellisvuoden lukemissa, huolimatta siitä, että öljyn maailmanmarkkinahinta liikkuu varsin korkealla tasolla. Vaikka Venäjän talous on pitkälle riippuvainen öljyn hinnasta, ei öljyn korkea hinta yksinään riitä pitämään yllä kasvua pidemmällä aikavälillä. Venäjän haasteena onkin saada monipuolistettua taloutensa rakenteita. Raaka-aineet tulevat jatkossakin olemaan sen talouden peruskivi, mutta ilman vahvaa kotimaista kysyntää ja kulutusta, ilman lisääntyviä ilvestointeja, ei kasvu ole riittävän vakaalla pohjalla.
Suomen läheisillä alueilla talouskasvu on ollut vaikuttavinta suur-Pietarin alueella. Kiinnostuksemme kohdistuu myös Karjalaan ja rajan läheisyydessä sijaitseviin muihin alueisiin. Alueellinen yhteistyö tarjoaa vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
Eräs mielenkiintoinen hanke myös suomalaisyritysten kannalta on Venäjän suunnitelmat uusista erityistalousalueista. Venäjä valmistelee asiaa koskevaa lainsäädäntöä, jolla pyritään kahdenlaisiin erityistalousalueisiin: sekä innovaatiopainotteisiin että tuotannollisiin keskuksiin. Suomalaisten kannalta luonnollisesti erityisen merkittävää on, syntyykö näitä alueita rajamme läheisyyteen.
Erityistalousalueet voisivat erikoistua, joko tuotannolliseen toimintaan, siis erityisiksi teollisuusalueiksi tai sitten teknologiapuistoiksi, erikoistuen korkeaan osaamiseen. Yrityksille alueella olisi tarjolla houkutteeksi esimerkiksi erilaisia tulli- ja verohelpotuksia.
Kumpikin vaihtoehto tarjoaa suomalaisyrityksille monia yhteistyön ja investointien mahdollisuuksia. Tuotannollisen toiminnan alue mahdollistaa erilaiset alihankkija-, ja työnsiirtojärjestelyt, joita esimerkiksi Kostamuksen seudulla suomalaisyrityksillä onkin. Teknologiaan painottuvat erityistalousalueet puolestaan tarjoaisivat mhdollisuden innovaatioalan yhteistyöhön. Venäjä on tällä hetkellä erittäin kiinnostunut yhteistyöstä Suomen kanssa nimenomaan innovaatio- ja teknologia-aloilla. Aloitteita tähän suuntaan onkin jo otettu.
Venäjällä on meneillään useita suurhankkeita, jotka kiinnostavat suomalaisia ja muitakin ulkomaisia sijoittajia. Erityisen mielenkiintoisia ovat kaasu- ja satamahankkeet ja niiden edistyminen.
Kaasuputkihankkeet toisivat vetoa pohjoisessa koko alueen talouteen. Murmanskin kaasuputki on suomalaisyrityksille ollut mieluisin vaihtoehto, mutta nyt näyttää, että putki menee Murmanskin sijasta idemmäs. Myös Itämeren satamahakkeet kiinnostavat, paitsi suomalaisyrityksiä, myös ympäristökysymysten kautta laajemminkin suomalaisia.
Erittäin keskeinen tekijä Suomen ja Venäjän kauppaedellytysten kehittymisen kannalta on Venäjän jäsenyysprosessi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Neuvotteluja jäsenyydestä käydään maailmanjärjestön jäsenten kanssa intensiivisesti. EU:n kanssa neuvottelut saatiin päätökseen viime keväänä.
Epävirallisena aikataulutavoitteena on ollut päättää liittymisneuvottelut juhlavasti ensi joulukuun WTO-ministerikokoukseen Hongkongiin, mutta tämä aikataulu on varsin kunnianhimoinen. On mahdollista, että jäsenyys on ajankohtainen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, loppuvuodesta 2006.
EU:n ja Venäjän – ja myös Suomen ja Venäjän – välisten taloussuhteiden kehityksen kannalta WTO-prosessilla on suuri merkitys. Venäjän sitoutuminen monenkeskisen kauppajärjestelmän osaksi loisi mahdollisuuden kehittää kauppaa, yhteisesti jaettujen sääntöjen puitteissa. Jäsenyys on omiaan lisäämään toimintaympäristön toimivuutta, tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Toivommekin, että jäsenyys kauppajärjestössä toteutuu mahdollisimman pian.
Hyvät kuulijat,
Suomen ja Venäjän taloussuhteet ovat muutakin kuin vain tavaroiden kauppaa. Venäjä on lukuisissa eri yhteyksissä nostanut esille toiveen investointien lisäämisestä, erityisesti metsäteollisuudessa. Ottaen huoioon kauppavaihtomme kovan kasvun investointien määrä on vielä pieni. Suomalaisyritysten investoinnit Venäjälle ovat yhteisarvoltaan noin 2 miljardia euroa. Määrää on vaikea laskea tarkasti, sillä on myös monia yhteisinvestointeja ja kansainvälisiä osakkuuksia. Toki myös Suomessa toivotaan investointeja Venäjältä Suomeen päin.
Investoijat tekevät päätöksen investoinnista Venäjälle samojen perusperiaatteiden mukaisesti kuin muuallekin. Investointi-ilmapiirin perusasioita ovat vakaat ja ennakoitavat olosuhteet, oikeusvaltion periaatteiden totetutuminen sekä investointien suoja.
Suomalaisyritysten kannalta kysymys investointisuojasopimuksen saamisesta Suomen ja Venäjän välille on niin ikään yksi merkittävä seikka. Neuvottelut sopimuksesta olivat kolmisen vuotta sitten jo lähellä päätöstä. Kuitenkaan sopimusta ei tuolloin saatu allekirjoitetuksi asti, vaan neuvotteluja jatkettiin.
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että tällä hetkellä meillä ei ole käynnissä neuvotteluja sopimuksen osalta. Näkemykset keskeisista periaatteista ovat yksinkertaisesti liian kaukana toisistaan. Suomella on maailmalla voimassa noin 50 investointisuojasopimusta, ja haluaisimme myös sopimuksen Venäjän kanssa täyttävät samat keskeiset kriteerit. Olemme edelleen halukkaita keskustelemaan asiasta ja valmiita istumaan myös neuvottelupöytään, mutta potentiaalista investointia suunnittelevan yrityksen ei kannata tällä hetkellä jäädä tätä sopimusta odottamaan.
Suomalaisyrityksiltä kysyttäessä Venäjä sijoittuu Kiinan jälkeen kiinnostavimmaksi sijoittumiskohteeksi EU:n ulkopuolisista maista. Venäjä esimerkiksi tuotannollisen työn sijoittamispaikkana on kiinnostava mahdollisuus. Valtiollisten toimijoiden tehtävä luonnollisesti on luoda mahdollisimman hyvät puitteet tämän yhteistyön toteutumiselle.
Hyvä talousfoorumiväki,
Kauppa- ja taloussuhteet tarvitsevat toteutuakseen toimivan logistiikkaympäristön. Venäjän kannalta erityisesti rataverkosto on tärkeä. Helsinki-Pietari -ratayhteys on tärkeä meille, jo pelkästään turisminkin kannalta. Suomen kilpailukyky Euroopan pääteasemana perustuu hyvään ja toimivaan runkorataan ja tehokkaaseen Vaalimaan ylitykseen suoraan EU-alueelle.
Karjalan oikorata, eli Lietmajärvi-Kotshkoma –rataosuus on tällä hetkellä tärkein rautatiehanke Karjalassa. Rataosuus lyhentäisi kuljetusmatkoja idän ja lännen välillä sadoilla kilometreillä. Toimiva ratayhteys, myös mahdollinen henkilöliikenne, olisi tärkeä elementti Oulu-Arkangeli –käytävän käytännön toteutumiseksi.
Tietoyhteiskunnan kehitys ja yritysten toimintaympäristön asettavat suuria vaatimuksia myös tietoliikenneyhteyksille. Toivomme, että hyvintoimiva tietoliikenneyhteys voitaisiin luoda Kuhmon ja Kostamuksen välille mahdollisimman pian. Se olisi omiaan myös rohkaisemaan niitä yrityksiä, jotka tällä hetkellä pohtivat toimintojen perustamista Kostamukseen.
Venäjän ja Suomen välisillä logistisilla linkeillä on myös paljon laajempi rooli kuin vain maidemme välinen logistinen tehtävä. Siperian rata on jo nyt hyvin merkittävä kahden kauppajättiläisen, EU:n ja Kiinan, välinen kuljetusreitti. Venäjä on Euroopan silta Aasiaan, ja myös Aasian suora yhteys Eurooppaan. Ratayhteyttä pitää pyrkiä hyödyntämään vielä nykyistäkin tehokkaammin ja monipuolisemmin, jotta se antaisi myös Venäjälle laaja-alaista taloudellista lisäarvoa. Nykyisillä voluumeilla trans-Siperian reitin kautta kulkee noin 30 prosenttia Suomeen tulevista kulutushyödykkeistä. Ratayhteyksiä Kiinaan voitaisiin kuitenkin hyödyntää vieläkin paremmin: ensi syksynä käynnistyykin kokeilu, jossa Länsi-Kiina – Kazakstan – trans-Siperia –Suomi yhteyttä sovelletaan tehokkammin.
Hyvät kuulijat,
Kahdenväliset suhteemme Venäjän kanssa kehittyvät nykyisin laajemman EU-Venäjä –suhteen kehikossa. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden hanke on Suomelle tärkeä sekä kansallisesti, että tulevaa EU-puheenjohtajuuttamme ajatellen. Pohjoisen ulottuvuuden tämänhetkinen toimintaohjelma päättyy vuoden 2006 lopulla. Uuden asiakirjan viimeistely ja hyväksyminen ajoittuvatkin todennköisesti puheenjohtajuuskaudellemme. Kuten puhemies Lipponen eilen täällä totesi, Suomi pyrkii viemään Pohjoista Ulottuvuutta aktiivisesti eteen päin, sen konkretiaa laajentaen ja syventäen.
Raja-alueyhteistyö kaikkinensa on merkittävä kokonaisuus maidemme välisissä suhteissa. Toivomme, että uudet naapuruusohjelmat osaltaan aikanaan poistavat ne yhteensopivuusongelmat, joita Interreg- ja Tacis hankkeissa on ilmennyt. On tärkeä yhteinen haaste saada raja-alueohjelmat toimimaan juuri nyt, kun unioni uudistaa naapuruuspolitiikkansa rahoitusta. Vain hyviä ja toimivia esimerkkejä tarjoamalla varmistamme vahvan rahoituksen tällä työlle EU:n piirissä myös jatkossa.
Suomen ja Venäjän välinen taloudellinen yhteistyö on jo tänään laajaa, mutta sisältää vielä myös uusia, hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Jäämme seuraamaan tarkasti mm. energiaverkostojen kehittymistä ja lainsäädännön uudistuksia valmiina tarttumaan avautuviin tilaisuuksiin. On elintärkeää, että rakennamme yhteistyötämme kumppaneina, molemmat sen tavoitteisiin sitoutuen – ja että se tapahtuu paitsi valtioiden, myös alueiden välillä.
Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana ensi vuoden syksyllä. Tuolloin olemme keskiössä luomassa ja toteuttamassa myös unionin ja Venäjän välistä yhteistyöpolitiikkaa. Suomeen kohdistuu puheenjohtajuutta ajatellen EU:n ja Venäjänkin taholta monia odotuksia. Meiltä odotetaan sillanrakentajan ja aloitteentekijän roolia. Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden kehittäminen tulisikin nostaa puheenjohtajuutemme kärkiaiheeksi.
Yhteistyömme on pitkällä, muttei vielä valmis. Sen vuoksi onkin merkittävää, että Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlia vietetään juuri tämän teemjan parissa. Toivotan teille kaikille oikein hyvää päivänjatkoa ja mielenkiintoista toista päivää täällä talousfoorumissa.