Ulkoasiainministeri Tuomioja valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta
Eduskunta
31.3.2004
Arvoisa puhemies,
Lähtökohdat
Olen hyvin tyytyväinen voidessani tänään esitellä eduskunnalle valtioneuvoston ensimmäisen ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Asiakirjan antaminen selonteon muodossa kuvastaa sitä merkittävää asemaa, jonka hallitus ihmisoikeuskysymyksille antaa. Kuten hallitusohjelmassakin todetaan, ihmisoikeudet kuuluvat hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueisiin.
Selonteko on monessa mielessä aikaisempia, ulkoasiainministerin vuosina 1998 ja 2000 ulkoasiainvaliokunnalle antamia selvityksiä laajempi. Sen valmisteluun ovat osallistuneet eri ministeriöt, ja keskustelua on eri vaiheissa käyty myös kansalaisyhteiskunnan kanssa. Valmistelu on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä, mikä antaa otollisen pohjan myös selonteon tehokkaalle toimeenpanolle yhteistyössä eri tahojen kesken.
Selontekoprosessin tavoitteena on ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuden ja sitä kautta myös sen tuloksellisuuden parantaminen. On tarpeellista tunnistaa entistä herkemmin ihmisoikeuksiin liittyvät ja niiden toteutumiseen tosiasiassa vaikuttavat seikat, myös nimenomaisen ihmisoikeuspolitiikan ulkopuolella. Tämän vuoksi selontekoon on valittu varsin laaja lähestymistapa: siinä käsitellään suuri määrä ajankohtaisia kysymyksiä kriisinhallinnasta kehityskysymyksiin Kussakin yhteydessä selkiytetään sitä, mitä ihmisoikeuspoliittisia haasteita ja tavoitteita kyseiseen alueeseen liittyy. Lähestymistavassa on pyritty paitsi kuvaamaan tapahtunutta kehitystä myös - ja ennen kaikkea - asettaman tavoitteita tulevaan.
Ihmisoikeuksien hyvällä toteutumisella on luonnollisesti sinänsä tärkeä itseisarvo. Sen lisäksi ihmisoikeudet ovat tärkeä turvallisuuden osatekijä. Puutteet ihmisoikeuksissa, demokratiassa, yhteiskunnallisessa tasa-arvossa ja hyvässä hallinnossa vähentävät yhteiskuntien vakautta ja luovat pohjaa ääriliikkeille. Laajasti hahmotettuna myös mm. siviilikriisinhallinta ja toimivan oikeusvaltion rakentaminen on tärkeä ihmisoikeuspoliittinen keino. Selonteossa ilmaistaan myös tuki kansainvälisen asekauppaa rajoittavan järjestelyn valmistelulle. Maailmassa on paikkoja, jossa on helpompi hankkia Kalashnikov kuin seuraava ateria. Pienaseiden helppo saatavuus on yhteydessä siviilien, erityisesti naisten ja lasten, heikentyneeseen asemaan konfliktialueilla.
Ihmisoikeuksien toteutuminen on myös tärkeä kehityksen edellytys. Köyhyys on nykypäivän keskeisiä ihmisoikeushaasteita. Köyhyyden tehokas poistaminen edellyttää, että kaikilla kansalaisilla – myös siis mm. naisilla ja vähemmistöihin kuuluvilla – on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä pääsy mm. koulutus- ja terveyspalveluiden piiriin. Ihmisoikeudet ovat tänä päivänä erittäin horisontaalinen kysymys, jolla on liittymäkohtia hyvin erilaisiin politiikan lohkoihin ja asiakysymyksiin. Toivon, että tämä selonteko auttaa näkemään näitä yhtymäkohtia entistä selvemmin.
Ihmisoikeusselvityksen antamista valtioneuvoston selonteon muodossa oli myös eduskunta toivonut. On erittäin tärkeää, että eduskunnalle kokonaisuudessaan tarjoutuu nyt mahdollisuus keskustella selonteosta ja sen avaamista kysymyksistä, sekä antaa myös palautetta laajalta pohjalta.
Selonteossa vahvistetaan Suomen sitoutuminen ihmisoikeuksien universaalisuuteen. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisoikeuspolitiikan tavoite on pyrkiä toteuttamaan oikeudet mahdollisimman tasa-arvoisesti ja syrjimättömyyden pohjalta. Kulttuuriin, uskontoon, perinteisiin ym. tekijöihin liittyvät syyt eivät oikeuta ihmisoikeusloukkauksiin. Tällä on merkitystä erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien kannalta. Hallitus ei hyväksy missään oloissa tyttöjen sukuelinten silpomista. Suomi jatkaa kehitysyhteistyössä ja kansainvälisissä järjestöissä tämän erittäin haitallisen perinnetavan vastaista työtä.
Toinen Suomen ihmisoikeuspolitiikan perinteinen tavoite on vahvistaa eri ihmisoikeuksien yhteenkuuluvuutta. Globalisaatiokehitys korostaa sitä, että kansalais- ja poliittisten oikeuksien rinnalla tulee huomioida myös yksilön taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kuten selonteossa todetaan, omat kokemuksemme – erityisesti Suomen laaja-alainen ja moderni perusoikeusluettelo – antavat meille hyvän pohjan edistää ihmisoikeuksien jakamattomuutta käytännössä. EU:n perusoikeuskirja sisältää sekä KP- että TSS-oikeuksien piiriin kuuluvia oikeuksia. Suomen on tärkeää erityisesti seurata, että näistä molemmat myös käytännössä huomioidaan.
Suomi painottaa edelleen naisten, lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Vammaisten henkilöiden oikeudet tulevat olemaan lähivuosina erityisen korostuneessa asemassa. Suomi tukee aktiivisesti mm. kansainvälisen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen laatimista.
Kotimaiset kysymykset
Selonteko lähtee siitä, että uskottava kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka ja Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden hyvä toteuttaminen liittyvät yhteen. Selonteon painopiste on kansainvälisissä kysymyksissä, kuten ihmisoikeustavoitteista puhuttaessa kuuluu ollakin. Tässä selonteossa käsitellään ensimmäistä kertaa kansainvälisten kysymysten ohella kuitenkin myös Suomen sisäisiä ihmisoikeushaasteita. Valintakriteerinä mukaan otettavista kysymyksistä on käytetty sitä, mihin ihmisoikeuksien toteutumista valvovat kansainväliset elimet ovat Suomen osalta erityisesti kiinnittäneet huomiota.
Esimerkiksi pakolaiskysymykset liittyvät ihmisoikeuksiin sekä kansainvälisesti että Suomen turvapaikkajärjestelmän yhteydessä. Selonteossa painotetaan sitä, että Geneven pakolaissopimukseen perustuva velvoite antaa suojelua vainon kohteeksi joutuneelle on edelleen ajankohtainen. Hakemusten yksilöllinen käsittely on menettelyn pohjana.
Naisiin kohdistuva väkivalta on keskeinen ihmisoikeushaaste sekä kansainvälisesti että Suomessa. Hallitus tunnustaa ongelman vakavuuden myös kotimaassa ja pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähenemiseen. Lähivuosina tullaan toteuttamaan kansallinen ohjelma naisiin kohdistuvan ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi sekä uhreille ja tekijöille suunnattujen palveluiden parantamiseksi.
Ihmiskauppa on yhä laajeneva ongelma maailmanlaajuisesti, lähialueillamme - ja ongelma koskee myös Suomea. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi kansallisen toimintaohjelman laatiminen ihmiskaupan vastustamiseksi. Tarkoituksena on toteuttaa kansainvälisten sopimusten edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimet mahdollisimman pikaisesti.
Ihmisoikeuskasvatuksen hyvä toteutus on tärkeä tavoite sekä lasten oikeuksien että yleisemminkin Suomen ihmisoikeuskulttuurin kannalta. Vähemmistöihin kuuluvat lapset ovat Suomessakin erityisen haavoittuvassa asemassa ja heidän riskinsä syrjäytyä on muita suurempi. Parhaillaan toimivan Suomen lapsiasiain toimikunnan tehtävänä on lasten oikeuksien ja YK:n lapsierityisistunnon edellyttämien toimenpiteiden valmistelu.
Rasistiset asenteet ja syrjintä ovat ongelmia myös Suomessa. Hallituksen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa valmistellaan parhaillaan, ja hyviin etnisiin suhteisiin tähtäävän politiikan kokoaminen tulee olemaan sen keskeisiä tehtäviä. Selonteossa tarkastellaan esimerkkinä sitä, mitä venäjänkielisen vähemmistön kotoutumisen edistämiseksi tehdään. Romanien osalta painotetaan vähemmistöön kuuluvien ja viranomaisten hyvän yhteistyön merkitystä.
Alkuperäiskansoille on ominaista erityinen suhde maahan, veteen ja luonnonvaroihin. Selvitystyötä ILOn alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiesteiden poistamiseksi tullaan jatkamaan.
Vammaiset henkilöt kohtaavat Suomessakin edelleen syrjintää jokapäiväisessä elämässään – joko piilotettua tai suoraa. Hallituksen tavoitteena on edistää vammaisten ihmisten itsenäistä elämää, tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskuntaan. Mm. kaikkien kansalaisten oikeus valita myös käytännössä asuinpaikkansa vapaasti tullaan selvittämään. Vammaisten oikeudet kuuluvat myös Suomen kehitysyhteistyön tärkeisiin kysymyksiin.
Kansainvälinen kehitys
Kansainvälinen ilmapiiri edellisen ulkoministerin ihmisoikeusselvityksen eli syksyn 2000 jälkeen on ollut monella tavalla haasteellinen. Syyskuun 2001 terrorihyökkäykset asettivat ihmisoikeudet uudella tavalla vastatusten turvallisuusnäkökohtien kanssa. Hallitus painottaa sitä, että terrorismin vastaisen toiminnan tulee tapahtua ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta kunnioittaen.
Toisaalta kulunutta ajanjaksoa on leimannut globalisaation eteneminen. Prosessi tuottaa ihmisoikeuspolitiikalle mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Uhkana on ennen kaikkea eriarvoistuminen: naisten, vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja muutoin heikommassa asemassa olevien oikeuksien toteutuminen saattaa heiketä. Tältä kannalta myös eri toimijatahojen globalisaation hallintaa koskevaan dialogiin perustuva Helsinki-prosessi, jota vedän tansanialaisen virkaveljeni kanssa, sekä ILO:n globalisaation sosiaalisia vaikutuksia tutkineen komission raportti, jossa tasavallan presidentti oli toinen puheenjohtaja, ovat Suomen ihmisoikeuspolitiikan kannalta merkityksellisiä prosesseja.
Suomi tukee monenvälisien ratkaisujen löytämistä: globaalit haasteet ovat ratkaistavissa vain yhteistyöllä. Kansainvälisillä järjestöillä on siten edelleen keskeinen merkitys ihmisoikeuksien edistämisessä. Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeustoimikunnan jäseneksi vuosiksi 2005-2007. Alueellisella tasolla tasavallan presidentin aloite Eurooppalaisen romanifoorumin perustamisesta Euroopan neuvoston yhteyteen on keskeinen tavoite.
Selonteon lähtökohta on temaattinen, Suomen ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa yksittäisissä maissa tarkastellaan esimerkinomaisesti. Selonteon liitteenä on selvitys ihmisoikeussopimuksista ja kuolemanrangaistuksen käytöstä maailmanlaajuisesti. EU on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen kanava, ja sitä käsitellään selonteossa läpileikkaavasti siten, että EU:n toimintaa käsitellään kunkin teeman yhteydessä.
Arvoisa puhemies,
Toivon valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen selonteon johtavan aktiiviseen ja monipuoliseen keskusteluun Suomen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteista eduskunnassa - ja suomalaisessa yhteiskunnassa laajemminkin.
Kiitos.