Tohtori, ulkoministeri Rudolf Holstin muistolaatan paljastustilaisuus Suojoella keskiviikkona 13.8.2008.
Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstilan tervehdys.

Arvoisat Rudolf Holstin jälkeläiset ja sukulaiset,

Hyvät juhlavieraat, suojokelaiset,

Minulla on kunnia ja ilo välittää ulkoasiainministeriön tervehdys Rudolf Holstin muistolaatan paljastustilaisuudelle Suojoella.

Tohtori Rudolf Holsti oli Suomen ulkopolitiikan ja ulkoasiainhallinnon avainhahmoja maamme itsenäistyessä ja etsiessä paikkaansa I maailmansodan kurimuksista uuteen järjestykseen pyrkivässä maailmassa. Rudolf Holsti on Suomen viidenneksi pitkäaikaisin ulkoministeri. Hän toimi ulkoministerinä kaikkiaan kuudessa hallituksessa maallemme tärkeissä vaiheissa vuosina 1919 - 1922 ja 1936 - 1938 ja ulkoasiainhallinnon keskeisissä tehtävissä yli kaksi vuosikymmentä.

Rudolf Holsti oli länsimielinen, liberaali demokraatti, joka vastusti väkivaltaa ja militarismia. Hän oli kaukonäköinen ja hänen arvionsa länsivaltain voitosta ensimmäisessä maailmansodassa osoittautui oikeaksi. Näköalapaikka Lontoossa tarjosi nuorelle Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajalle mahdollisuuden arvioida maailman menoa ja Suomen paikkaa siinä riittävältä etäisyydeltä.

Reunavaltiopolitiikassa 1920-luvulla Rudolf Holsti haki Suomelle tukea ja turvaa sieltä, mistä sitä saattoi olla saatavissa. Kansainliiton korostaminen kertoi hänen idealismistaan. Vaihtoehdot olivat vähässä. Epäillessään pohjoismaisen yhteistyön ja puolueettomuuden mahdollisuuksia 1930-luvun puolimaissa Rudolf Holsti osoitti jälkikäteen katsoen olleensa pitkälle oikeassa. Realismia oli hänen pyrkimys parantaa suhteita Neuvostoliittoon ulkoministerin paikalta vuonna 1936. Holsti tunsi Stalinin hirmutyöt, mutta näki suhteiden parantamisen vastaavan kansallisia etujamme.

Pienten maiden pelivara oli ahdas kahden diktaattorin jakaessa Eurooppaa etupiireihin. Talvisodan sytyttyä Rudolf Holsti auttoi isänmaataan vaikuttamalla Genèvessä siihen, että Kansainliitto tuomitsi Stalinin hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä. Holsti toimi vuodesta 1927 Suomen virallisena edustajana Kansainliitossa ja maamme Bernin suurlähettiläänä aina vuoteen 1936, jolloin hän sai uuden kutsun ulkoministeriksi. Kansainliiton päätös vahvisti lännessä myötätuntoa Suomea kohtaan ja vaikutti talvisodan lopputulokseen.

Rudolf Holsti vaikutti paljon Suomen ulkoasianhallinnon muotoutumiseen. Itsenäistymisen jälkeen oli lähdettävä liikkeelle alkutekijöistä. Kansainvälisellä näyttämöllä luontevasti liikkunut Rudolf Holsti oli oiva diplomaatti nuoren Suomen kansainvälisessä kärjessä. Hän oli eriomainen seuramies, mainio puhuja ja sujuvasanainen kirjoittaja. Kykyihinsä luottavana ja impulsiivisena ihmisenä hän ei jättänyt ketään kylmäksi.

Minulla oli 7.8.2008 ulkoasiainministeriössä Helsingissä ilo isännöidä keskustelutilaisuutta Rudolf Holstin poikien Ole ja Kal Holstin kanssa. Kävimme näiden ansioituneiden emeritusprofessorien kanssa läpi heidän isänsä elämää, siihen liittyneitä ja nykyiseen ulkopolitiikkaamme vaikuttaneita tekijöitä. Rudolf Holstin poikien oma elämänkaari ja saavutukset on kunnioitusta herättävä. Siinä onnitellessamme Ole Holstia hänen 75-vuotispäivänään huomasimme kattaneemme Suomen ja Suomen ulkoministeriön 90-vuotistaipaleen itsenäisyyden alkupäivistä tähän päivään. Huikea ja onnellinen kaari se on ollut monista vaikeista hetkistä huolimatta.

Ulkoasiainministeriö iloitsee kanssanne siitä, että muistolaatta Rudolf Holstille palauttaa mieliimme merkittävän suomalaisen miehen työn ja muiston vuosikymmenten takaa.

Pertti Torstila