Suurlähettiläs René Nybergin (Moskova) artikkeli ”Suomi on talvimatkailusesongin kuningatar” Kommersant-lehdesssä 6.12.2001

Artikkeli: Kommersant -lehti 6.12.2001

Suurlähettiläs
René Nyberg
Suomen suurlähetystö
Moskova



Suomi on talvimatkailusesongin kuningatar


vakuuttavat venäläisten uuden vuoden matkailusuunnitelmista kertovat toimittajat. Viime vuonna Suomessa kävi lähes puolitoista miljoonaa venäläistä. Pietarin pääkonsulaatti ja Moskovan suurlähetystö myönsivät monikertaviisumeita enemmän kuin koskaan aiemmin. Venäläisten matkailu Suomeen kasvaa tänä vuonna reilusti yli kymmenen prosenttia. Erityisesti hotelliyöpymisten määrä on voimakkaassa nousussa. Henkilökohtaisesti en näe tälle matkailulle ylärajaa jos Venäjän talous jatkaa nykyistä nousuaan. Suomi on lähellä, mukavan junamatkan päässä, mikä on talviliikenneoloissa ratkaiseva myyntivaltti. Suomi on turvallinen, ekologisesti puhdas maa ja sen palvelutaso on erittäin korkea. Suomi on myös edullinen ostosmaa, niinpä venäläiset turistit ovatkin Suomen suurin tax free -asiakasryhmä.

Matkailu Suomeen ja muualle Schengen-alueelle kasvaa jatkuvasti. Kaikista Suomen myöntämistä Schengen-viisumeista 86% annettiin venäläisille. Kaikki konsulaatit painiskelevat kasvavien viisumiasiakasmäärien kanssa ja hankkivat jopa uusia tiloja voidakseen palvella matkustavia venäläisiä paremmin. Mutta millekään muulle maalle venäläisen turismin merkitys ei ole niin suuri kuin se on Suomelle. Enkä tarkoita tällä yksin matkailun taloudellista ja alueellista merkitystä erityisesti talvikautena.

Venäläisten matkailu Suomeen on historiallisista ja poliittisista syistä erittäin tervetullutta. Olihan pitkä yhteinen rajamme yli seitsemänkymmentä vuotta joko suljettuna tai avoinna vain yhteen suuntaan. Paluu normaaliin kanssakäymiseen Venäjän kanssa on Suomelle ensiarvoisen tärkeää.

Koska hylättyjen viisumihakemusten määrä on alhainen, asetetaan joskus kysymys siitä miksi Venäjän kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustakseen Schengen -maihin. Kuluvana vuonna Suomen Pietarin pääkonsulinvirasto ja Moskovan suurlähetystö hylkäsivät alle kolme prosenttia kaikista hakemuksista. Lisäksi Suomen rajalla käännytettiin mahaantulotarkastuksessa viisumin saaneita venäläisiä 0,14 % (lähinnä salakuljetusyritysten takia). Suomen viisumipolitiikka on tällä hetkellä jakamaton osa Euroopan unionin viisumipolitiikkaa ja jäsenvaltioiden yhteisenä asiana politiikka muotoillaan Brysselissä. Nykyisen kaltaiselle viisumipolitiikalle ei ole näkyvissä realistisia vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa. Viisumijärjestelmä, silloin kun se toimii hyvin, ei estä kauppaa eikä turismia. Viisuminantoa Suomeen on teknisesti tehostettu monella tavalla. Myönnämme mm. mahdollisimman usein pitkiä monikertaviisumeita perustelluista hakemuksista.

Viisuminannon tehostamisen ja uudenlaiseen, joustavaan viisumikäytäntöön siirtymisen tiellä on edelleen useita esteitä, konkreettisina esimerkkeinä mm. takaisinottosopimuksen puuttuminen ja passiepäselvyydet.Venäjä ei ole valmis allekirjoittamaan Schengen-maiden kanssa takaisinottosopimusta. Takaisinottosopimus tarkoittaisi sitä, että Venäjä sitoutuisi ottamaan takaisin ne henkilöt, jotka ovat Venäjältä tai Venäjän kautta siirtyneet laittomasti Schengen alueelle, tai oleskelevat siellä laittomasti.

Ongelmia aiheuttaa myös Venäjän ulkomaanpassien epäluotettavuus. Suomen kokemuksen mukaan henkilö, jonka maahantulo on evätty, hankkii itselleen maahantulorajoitusten kiertämiseksi helposti uuden ulkomaanpassin uudella nimellä. Suomen viranomaiset tuntevat lukuisia tapauksia, jossa herra Ivanovista on tullut herra Petrov ja vieläpä herra Popovkin. Passi, valokuva ja jopa syntymäajat ovat kaikki aitoja, mutta henkilöllisyys on vaihtunut. Ennätysmiehellä oli seitsemän eri henkilöllisyyttä.

Asia on vakava ja se oli esillä sisäministeri Boris Gryzlovin vieraillessa Suomessa heti syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. Asiaan palataan kun Suomen sisäministeri Ville Itälä tulee alkuvuodesta Moskovaan. Matkailun edistämisenkin näkökulmasta meitä ilahduttaa se, että Venäjällä on meneillään koko passijärjestelmän uusiminen sekä kansallisen tietokoneistetun passirekisterin luominen.