Suurlähettiläs René Nyberg: Tulevaisuuden junayhteys
VR:n Moskovan-edustuston 10-vuotisjuhla Moskova 26. maaliskuuta 2002
Istuin viime syksynä illallisella erään Euroopan komission jäsenen vieressä. Tämä hämmästyi kuultuaan, että Helsingistä pääsee junalla Moskovaan. Komissaari ei ollut katsonut karttaa. Suomi on saareke ja sen ainoa liikenteellisesti merkittävä maayhteys Manner-Eurooppaan ja Aasiaan kulkee Venäjän kautta. Sama raideleveys on historian perua. Muistan, kuinka nuorena avustajana Moskovassa laskin läntisten kollegojen kanssa leikkiä siitä, että maailmassa on vain kolme maata, joilla on ns. leveä raideleveys: Mongolia, Neuvostoliitto ja Suomi. Nyttemmin näitä maita on tunnetusti huomattavasti enemmän.
Afganistanin jälleenrakennuksen keskeinen kysymys on raskaiden apukuljetusten logistiikka. Suomesta toimitettiin säännöllisesti 1990-luvun alkuun asti rahtia Afganistanin rajalle. Nyt me tarjoamme tätä koeteltua reittiä kansainväliselle yhteisölle yhteityössä Venäjän ja Uzbekistanin rautateiden kanssa.
Kun me tänään puhumme Belkomur-ratayhteydestä me puhumme itse asiassa vanhasta yli sata vuotta sitten esitetystä suunnitelmasta yhdistää Arkangelin kuvernementti vasta valmistuneeseen Siperian rataan. Tänä päivänä Belkomur olisi looginen jatko vuonna 1983 valmistuneelle Kostamuksen radalle sekä tänä vuonna käyttöön otettavalle jatkoyhteydelle Muurmannin radalle, josta puolestaan on vanhastaan suora yhteys Arkangeliin. Belkomur avaa merkittäviä näkymiä metsäteollisuusyhteistyölle. Siksi presidentti Vladimir Putinkin mainitsi Belkomurin viime syksynä Helsingissä.
***
Kuka muistaa tänään, että Suomen suuriruhtinaskunnan rataverkosto yhdistettiin Venäjän verkostoon vasta 1913, yli 40 vuotta sen jälkeen kun rata Pietariin oli rakennettu? Vuonna 1913 valmistui yhdysrata Suomen asemalta Nikolain asemalle Nevan yli rakennettua kuuluisaa Suomen siltaa (Finljandskii most) pitkin.
Kuka muistaa, että suora henkilöliikenne Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi sotien jälkeen vasta vuonna 1953 Leningradiin ja vuotta myöhemmin Moskovaan, jonne tultiin kolmannen matka-päivän aamuna? Vuonna 1956 Moskovan yöjuna alkoi liikennöidä päivittäin. Lähtö Helsingistä tapahtui aamulla ja Moskovaan tultiin seuraavana päivänä klo 14.00.
Vuonna 1968 avattiin säännöllinen yöjunaliikenne Helsingin ja Leningradin välille. Kymmenen vuotta myöhemmin, 1978 se muuttui päiväjunaksi. Muistan tämän hyvin, sillä esitin nuorena Leningradin varakonsulina luopumista hankalasta yöjunasta: matka kesti muistaakseni yhdeksän tuntia. Kun Sibelius-juna aloitti liikennöinnin vuonna 1992 Helsingin ja Pietarin välillä oli kyseessä ensimmäinen Venäjälle liikennöivä ulkomainen matkustajajuna vallankumouksen jälkeen.
Sekä tavara- että henkilöliikenne Suomen ja Venäjän välillä on kasvussa. Trans-Siperian radan konttiliikenteen voimakas lisääntyminen kertoo maailmankaupan tavaravirtojen suunnan. Henkilöliikenteen kohdalla päämäärämme on luoda eurooppalaista tasoa oleva moderni junayhteys. Tavoitteena ei ole vain nopeajunayhteys Pietariin vaan myös kansainväliset mitat täyttävä yöjunayhteys Helsingin ja Moskovan välille.
Pietarin nopeajunan konsepti on selvä, samoin aikataulu. Kolmeen tuntiin pääseminen edellyttää ratainvestointeja sekä tulli- ja rajamuodollisuuksien sopeuttamista aikatauluun. Modernin yöjunayhteyden aikaansaaminen Moskovaan on loogisesti seuraava askel, mutta se vaatii ehkä vielä enemmän uutta ajattelua.
Suomen ja Venäjän välisen matkustajaliikenteen kasvu on viime vuosina ollut niin voimakasta, ettei henkilöliikenne toimisi huippukausina tyydyttävästi ilman rautateitä. Meidän on syytä kuitenkin muistaa, että toistaiseksi turismi on kasvanut vain yhteen suuntaan – venäläiset matkustavat Suomeen. Jotta suomalaiset ja muut turistit löytäisivät jälleen Pietarin ja Moskovan on Venäjän investoitava infrastruktuuriinsa. Kysymys on isoista ja pienistä asioista.
Pieniin asioihin lasken metrosta puuttuvat latinalaisin kirjaimin kirjoitetut opasteet, suuriin asioihin keskihintaisten hotellien puuttumisen. Sekä Moskova että Pietari ovat täynnä viiden tähden hotelleja, jotka eivät missään päin maailmaa ole tarkoitettu turistien majoittamiseen.
Suuriin kysymyksiin kuuluvat myös mukavat liikenneyhteydet. Venäjän vahvan rautatieliikenneperinteen vuoksi on selvää, että nopein keino luoda suuria turistimääriä kuljettava infrastruktuuri löytyy rautateiltä. Kansainvälistä tasoa oleva yöjunayhteys Helsinkiin on realistinen tavoite nyt kun Moskovan ja Pietarin rata on modernisoitu. Uusi silta Nevan yli sekä uusi Laatokan asema Pietarissa ovat seuraavina vuorossa.
Jotta Moskovan yöjunayhteydestä tulisi korkeimmat kansainväliset mitat täyttävä, edellyttää se paitsi täysin uutta vaunukalustoa myös tulli- ja rajamuodollisuuksien muuttamista lentoliikennemäisiksi. Toisin sanoen rajanylitys tapahtuisi ilman tulli- ja rajatarkastuksia. Ne hoidettaisiin Helsingissä ja Moskovassa.
***
Onnittelen VR-Yhtymää ja Venäjän Rautateitä juhlapäivän johdosta uuden yhteistyökauden kynnyksellä.