Ministeri Virolaisen avauspuheenvuoro Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa -seminaarissa
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen avauspuheenvuoro Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa -seminaarissa Helsingissä 19. syyskuuta 2018.
Hyvät kestävän kasvun vaikuttajat ja toimijat,
Viimeisen vuoden ja erityisesti kuluvan kesän hellejaksojen aikana on Suomessakin alettu käyttää termiä ympäristö- ja ilmastoahdistus. Aalto-yliopisto on kevään aikana tarjonnut opiskelijoilleen keskusteluryhmää, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja ahdistusta. Etenkin nuoret saattavat kokea voimattomuutta moniulotteisten ja ratkaisemattomilta vaikuttavien globaaliongelmien edessä: Teenkö tarpeeksi ympäristöongelmien hillitsemiseksi? Onko oikein, että kulutan, matkustan ja nautin, vaikka elämäntapojemme aiheuttamat ympäristöhaitat ovat kiistattomia?
Monet meistä varmasti kysyvät näitä samoja kysymyksiä itseltään. Ympäristöahdistus voi tutkijoiden mukaan johtaa lamaantumiseen, mutta sen voi myös kanavoida voimavaraksi, erityisesti jos näemme ympärillämme signaaleja yhteisestä pyrkimyksestä muutoksen aikaansaamiseksi. Omaa huolestuneisuuttani helpottaa se, että näen jatkuvasti, miten yhteiskunnan eri toimijat Suomessa ja ulkomailla pyrkivät huomioimaan ympäristö- ja ilmastonäkökohdat toiminnassaan yhä kasvavassa määrin.
Kiertotalouden osalta hallitus, sen kaikki ministeriöt, puhaltavat yhteen hiileen – ja arktisen politiikan osalta mustaan hiileen. Tavoite on jaettu ja harjoitettua politiikkaakin on mielestäni onnistuttu linjaamaan johdonmukaiseksi, jotta eri hallinnonalojen hankkeet eivät sodi toistensa tavoitteita vastaan, vaan tuovat synergiaa, lisäarvoa.
Tämä tilaisuus on hyvä esimerkki siitä, miten vakavasti yritykset, yritysjohtajat ja rahoittajat nykyisin ottavat ympäristöhuolet. Ennen kaikkea kyse on ajattelutapojen muutoksesta: sen ymmärtämisestä, etteivät talouskasvu, kilpailukyvyn kasvattaminen tai oman liiketoiminnan menestyminen ole lähtökohtaisesti vastakkaisia ympäristötavoitteille. Päinvastoin, ympäristöarvot voivat osoittautua kilpailukykytekijäksi.
Kestävä kasvu on mahdollista. Mitä aikaisemmin yhteiskunta, valtio ja liike-elämä kestävää kasvua tukevia ratkaisuja tekevät, sitä suurempia hyötyjä siitä koituu. Pidemmällä aikavälillä siirtyminen talousjärjestelmään, jossa materiaali- ja ainekiertoja suljetaan mahdollisimman tehokkaasti, on välttämätöntä. Nykyisellä kulutuksellamme tarvitsisimme 1,7 maapalloa, jotta luonnonvarojen käyttö voitaisiin kattaa kestävästi.
Resurssiniukkuuden tunnustamisen tulee johtaa resurssiviisauteen, sillä raaka-aineiden tarpeen ennustetaan vain kasvavan. Erään arvion mukaan kiertotalous voisi vähentää globaalia resurssien käyttöä 28 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjä jopa 72 prosenttia. Ilmaston lämpenemistä ei hillitä vain energiaratkaisuihin keskittymällä, vaan olennaisesti myös materiaalien tuotanto- ja kulutustapoihin vaikuttamalla.
Hyvät kuulijat,
Suomi haluaa olla edelläkävijä kiertotaloudessa. Meillä on siihen erinomaiset edellytykset. Meillä on tavoite, pitkät perinteet materiaalitehokkuudessa ja uusiokäytössä, minkä lisäksi teemme kiertotalouden ratkaisuja koskevaa tutkimusta. Tässä tilaisuudessa kuullaan, miten valmistavan teollisuuden yrityksiä autetaan siirtymään kiertotalouteen – ja monet yritykset ovat siihen jo panostaneet.
Yritysten lisäksi myös maan hallitus on sitoutunut kehittämään politiikkatoimia ja ohjauskeinoja, joilla kiertotaloutta tukevia ratkaisuja edistetään arvoketjujen kaikissa vaiheissa.
Varovaistenkin arvioiden mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5-2,5 miljardin euron potentiaalin. Suomalaisille yrityksille kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta. Kiertotalous voi synnyttää kokonaan uutta liiketoimintaa tai kannustaa päivittämään liiketoimintaa palveluvaltaisempaan suuntaan. Lisäksi kiertotalouteen siirtyminen voi kasvattaa tulosta esimerkiksi parantuneen materiaali- ja energiatehokkuuden tai sivuvirtojen hyötykäytön muodossa. Nykymaailmassa ei ympäristötietoisesta maineestakaan ole yritykselle haittaa. Päinvastoin.
Resurssiniukkuus ja ympäristön heikkenevä tila lisäävät kansainvälistä kysyntää suomalaiselle osaamiselle, ratkaisuille ja tuotteille. Clean tech -markkinoilla on tilaa ja yrityksemme voivat tässä kilpailussa menestyä. Panostukset kannattaa tehdä nyt, sillä edelläkävijät saavuttavat etulyöntiaseman valtavilla maailmanmarkkinoilla.
Hyvät kuulijat,
Suomi on pieni maa, jonka talous ja hyvinvointi ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta – ja samalla talouden globaaleista suhdanteista. Viennillä on keskeinen rooli Suomen kansantalouden kasvattajana ja ylläpitäjänä. Tuotantoketjujen kansainvälistymisen seurauksena kotimaisen arvonlisän osuus viennistä on viime vuosina laskenut. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitsemme tästä syystä enemmän vientiä.
Valtio edistää kotimaisten yritysten vientimahdollisuuksia monin tavoin, alkaen vientisektorin kilpailukykyä kohentavista politiikkaratkaisuista, kuten panostaminen korkealaatuiseen osaamiseen, yhteisöveron kevennys ja kilpailukykysopimus, sekä pyrkimyksistä tukea avointa globaalia talousjärjestelmää ja pääsyä markkinoille.
Kotimaista vientiä tuetaan myös perinteisemmin keinoin, esimerkiksi suomalaisen osaamisen näkyvyyttä lisäämällä ulkomailla, tuottamalla ja levittämällä tietoa vientimahdollisuuksista, ja tietenkin auttamalla yritystoimijoita luomaan välttämättömiä kontakteja ja verkostoja – joskus hyvinkin vieraissa toimintaympäristöissä. Business Finland tukee kiertotalouteen panostavia, kansainvälistyviä yrityksiä monin tavoin ja kehotan yrityksiä tätä mahdollisuutta hyödyntämään! Esimerkiksi yhdessä ulkoministeriön kanssa toteutettavilla vienninedistämismatkoilla olemme pystyneet avaamaan yrityksille ovia ja sitä kautta edistämään konkreettisia kauppoja.
Kiertotalous ei pääty Suomeen, vaikka monet hallituksen toimista tietenkin tähtäävät kotimaisten edellytysten parantamiseen. Globaalien tuotantoketjujen maailmassa suomalainen tuote on usein välietappi kohti lopputuotetta. On kunnianhimoisesti edistettävä siirtymistä kiertotalouteen myös rajojemme ulkopuolella.
Suomi on kansainvälisesti tunnustettu edelläkävijämaa kiertotaloudessa. Tavoitteemme eivät kuitenkaan, onneksi, ole ainutlaatuisia. Useat muut maat ovat päättäneet omista kiertotalouden toimintaohjelmistaan; kiertotalous näkyy hyvin myös esimerkiksi OECD:n ja Maailman talousfoorumin asialistoilla. Tärkeää ja positiivista on, että Euroopan unioni on voimakkaasti kehittämässä kiertotaloutta sekä lainsäädännön että rahoituksen keinoin.
EU:n joulukuussa 2015 hyväksytyn kiertotalouspaketin runsaasta 50 linjauksesta ja toimenpiteestä on toteutettu tai meneillään suurin osa. Keväällä hyväksyttiin esimerkiksi iso jätedirektiivien muutospaketti, jonka toimeenpano tulee parantamaan kierrätystä Suomessakin. Vastaavalla tavalla komission direktiiviehdotus kertakäyttömuovien rajoittamisesta tullee tehostamaan muovien kierrättämistä Euroopassa tulevaisuudessa.
Eteneminen EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä tukee myös siirtymää kiertotalouteen. Pohjimmiltaan kyse kansallisten esteiden poistamisesta verkossa tapahtuvilta liiketoimilta. Digitaalisten sisämarkkinoiden uskotaan siirtävän kulutusta yhä enemmän aineettomaan muotoon: tämän tulisi pienentää ympäristöjalanjälkeä sekä johtaa parempiin liiketoiminta- ja hallintomalleihin.
Suomi tukee voimakkaasti digitaalisten sisämarkkinoiden syventämistä ja datan kansainvälisen liikkuvuuden helpottamista.
Eurooppa on kuitenkin vasta alku, ei päätepiste. Kiertotalouteen on siirryttävä maailmanlaajuisesti. Me hyödymme globaaleista virroista, mutta samalla meidän on kannettava vastuumme siitä, ettei hyöty tule ympäristön kustannuksella rajojemme ulkopuolella.
Suuri osa suomalaistenkin ympäristöjalanjäljestä kohdistuu muualle kuin Suomeen, esimerkiksi vesijalanjäljestämme lähes 50 prosenttia. Onkin nähtävä kokonaisuus. Tuore Suomen vesialan kansainvälinen strategia on hyvä esimerkki uudentyyppisestä ajattelusta, jossa oma toimintamme ymmärretään osaksi globaaleja verkostoja. Meidän onkin ehdottomasti oltava mukana kehittämässä ja levittämässä taloudellisia, teknologisia ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joilla kiertotaloutta edistetään kaikkialla maailmassa.
Hyvät kuulijat,
Seuraavia askeleita tulisikin ehkä miettiä astetta globaalimmin. Lähivuosina voisi esimerkiksi olla mahdollista kehittää ja sopia kansainvälisistä kiertotalouden mahdollistavista määritelmistä ja standardeista, tai vahvistaa jätekaupan kansainvälistä sääntelyä globaalin materiaalikierron tehostamiseksi. Kehittyvien maiden mahdollisuutta siirtyä kiertotalouteen ja hyötyä siitä voidaan toivottavasti jatkossa tukea kauppa- ja kehityspolitiikan välinein vielä aiempaa painokkaammin.
Kiertotalouden edistäminen kotimaassa ja maailmalla ylläpitävät Suomen myönteistä maakuvaa rajojemme ulkopuolella. Haluamme, että Suomi ja suomalaisuus ovat brändejä, joita kaikki yhdessä kehitämme ja jotka avaavat meille ovia ulkomailla.
Toivotan kaikille ratkaisukeskeistä (ja ilmastoahdistuksesta vapaata) seminaaripäivää! Kiitos.