Ministeri Väyrysen avaussanat kehityspoliittisten ympäristö- ja metsälinjausten sekä kansainvälisen vesistrategian julkistamistilaisuudessa
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen avaussanat kehityspoliittisten ympäristö- ja metsälinjausten sekä kansainvälisen vesistrategian julkistamistilaisuudessa Säätytalolla Helsingissä 2. syyskuuta 2009.
Hyvät naiset ja herrat,
Hallitusohjelma korostaa, että "Suomi painottaa kehityspolitiikassa aiempaa vahvemmin ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista". Näiden päämäärien toteuttaminen kiteytetään valtioneuvoston hyväksymässä kehityspoliittisessa ohjelmassa: "Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa", joka perustuu kestävän kehitykseen kolmeen pilariin: kestävään taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja luonnontaloudelliseen kehitykseen.
Kestävän kehityksen työ alkoi jo vuonna 1992 järjestetyssä Rio de Janeiron YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa, jossa luotiin vahva yhteys ympäristön ja kehityksen välille. Riossa valtiot sitoutuivat luonnontaloudellisesti kestävään kehitykseen, oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen, köyhyyden vähentämiseen ja kehitysmaiden erityiskohteluun. Näihin päämääriin on sitouduttu myös myöhemmissä YK:n huippukokouksissa. Riossa käynnistettiin YK:n ilmasto-, biodiversiteetti- ja aavikoitumissopimukset. Siellä myös käynnistettiin metsäalan globaali yhteistyö. Työ näiden sopimusten ja päämäärien toteuttamiseksi jatkuu tänään tiiviimpänä kuin koskaan.
Ongelmana on kuitenkin, että taas linkki ympäristön ja kehityksen välillä on katkennut ja että ympäristöpuolellakin puuttuu selkeä kehitysnäkökulman huomioonottaminen.
Korostamme kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanossa erityisesti luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämistä. Ympäristöä ja kehitystä ei voi erottaa toisistaan. Toimiva luonnontalous luo perustan taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tämän perustan nakertaminen johtaa ennemmin tai myöhemmin koko kehityksen rakennelman sortumiseen. Siksi kestävältä luonnontaloudelliselta perustalta lähtevä kehitys on aina oikea kehityssuunta. Tällaisen kehityksen edistämisessä ovat avainasemassa ympäristön suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutoksen hillintä, kestävä metsätalous ja energiatalous sekä kestävä maaseudun kehitys ja vesitalous.
Kehityspoliittinen ohjelma ohjaa Suomen kehitysyhteistyön toimeenpanoa, mutta sitä tukemaan tarvitaan toimialakohtaisia linjauksia ja ohjeistoja. Ympäristö-, metsä- ja vesiala edustavat luonnontalouden sektoreita, jotka kaikki ovat keskeisessä asemassa tuossa ohjelmassa.
Tänään julkistetaan Suomen kehityspoliittiset ympäristö- ja metsälinjaukset sekä vesialan kansainvälinen strategia, jotka on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Metsälinjauksessa kuvataan metsäalan kehityspolitiikkamme ja -yhteistyömme keskeiset periaatteet ja toimintatavat. Ympäristölinjaus ohjaa ulkoasiainministeriön käytännön työtä ympäristöalalla ja antaa kehitysyhteistyön sidosryhmille yleiskuvan siitä, kuinka kehityspoliittisen ohjelman kestävän kehityksen painotukset toteutetaan käytännön kehitysyhteistyössä.
Suomen vesialan kansainvälisen strategian tausta on hieman erilainen. Se perustuu valtioneuvoston v. 2006 tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista (vuoteen 2015), jota täydentämään strategia laadittiin eri hallinnonalojen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä. Tämä strategia valmistui loppuvuodesta 2008 ja se julkaistaan nyt painetussa muodossa.
Kehitysmaiden asukkailla pitää olla oikeus terveelliseen ympäristöön. Lisäksi maailma tarvitsee ruoka- ja energiaturvaa. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja teollistuminen sekä kestämättömät tuotanto- ja kulutustavat uhkaavat niin teollisuus- kuin kehitysmaidenkin hyvinvointia.
Kehityspoliittinen ohjelma ja ympäristölinjaus kokoavat yhteen kestävän kehityksen kaikki osat ja pyrkivät antamaan Suomen kehitysyhteistyölle selkeät suuntaviivat.
Metsillä ja metsätaloudella on ollut merkittävä rooli yhteiskuntamme kehittymisessä ja vaurastumisessa. Kansallisen erityisosaamisemme ja kehitysyhteistyöstä hankitun kokemuksemme ansiosta Suomessa on vahvaa kehitysmaiden kestävää metsätaloutta tukevaa osaamista. Suomella voidaankin katsoa olevan suoranainen velvollisuus olla kansainvälisesti aktiivinen metsäkysymyksissä. Maamme onkin tunnettu tärkeänä vaikuttajana kansainvälisellä metsäsektorilla. Suomi myös haluaa jatkaa vahvaa yhteistyötä kehitysmaiden metsätalouden ja kestävän metsien käytön tukemisessa. Tämäkin kytkeytyy erottamattomasti köyhyyden poistamiseen, koska suuri osa maailman köyhistä asuu maaseudulla. Kestävällä metsätaloudella on myös merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, koska metsäkadon arvioidaan tuottavan noin viidenneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.
Vesikysymykset ovat yhä näkyvämmin esillä turvallisuuteen, ympäristöön ja kehitykseen kytkeytyvissä kansainvälisissä prosesseissa. Vesi ja sen monet käyttömuodot linkittyvät läheisesti erilaisiin globaaleihin muutoksiin kuten ruokaturvaan, terveyteen, energian tuotantoon ja ympäristölliseen kestävyyteen. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja elintason nousun paineessa vesivarojen riittävyys on todellinen tulevaisuuden haaste. Suomalaisen vesialan kehittyminen ja ajan tasalla pysyminen vaativat täten toimivia kansainvälisiä yhteyksiä sekä ymmärrystä maailmanlaajuisista muutosprosesseista ja niiden seurauksista.
Strategia nostaa veteen liittyvän turvallisuuden edistämisen suomalaisen vesialan kansainväliseksi tavoitteeksi ja pääteemaksi. Vesiturvallisuudella tarkoitetaan veteen kytkeytyvien, yksittäisten ihmisten tai ryhmien keskeisiin tarpeisiin liittyvien riskien minimoimista. Tärkeässä osassa strategian toiminnallistamisessa on tämän vuoden huhtikuussa perustettu Suomen vesifoorumi ry, Finnish Water Forum, joka kokoaa yhteen suomalaiset vesialan toimijat, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista vesiosaamista maailmalla.
Olen varma siitä, että tänään julkistettavat kehityspoliittiset ympäristö- ja metsälinjaukset sekä Suomen kansainvälinen vesistrategia osaltaan antavat meille kaikille välineitä ja toimintaohjeita siitä kuinka voimme auttaa kehitysmaita koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisten päämäärien saavuttamisessa. Kaikilla näillä aloilla Suomella on myös tarjota kansainvälisesti korkealuokkaista tietotaitoa luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.