Ministeri Toivakan puhe "YK:n Post-2015 kehitystavoitteet ja miten ne saavutetaan?" -seminaarissa
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan alustuspuheenvuoro Eduskunnan Globaaliryhmän ja Suomen YK-liiton Pikkuparlamentin auditoriossa 2.10.2015 järjestämässä seminaarissa "YK:n Post-2015 kehitystavoitteet ja miten ne saavutetaan?"
Olen juuri palannut YK:n yleiskokouksesta, joka alkoi kestävän kehityksen huippukokouksella. Kokouksessa oli läsnä noin 160 valtion- ja hallituksen päämiestä ja koko joukko muita edustajia kansalaisyhteiskunnasta, yritysmaailmasta ja luonnollisesti YK-järjestelmästä. Kokouksen viestin voinee kiteyttää kahteen sanaan: toivo ja yhdessä tekeminen. Kritiikkiä ei tilaisuuksissa juuri kuultu. Kaikki haluavat katsoa eteenpäin agendan toimeenpanoon, johon odotetaan kaikkien panostusta. Huippukokouksen laaja osanottajakunta antoi vahvan tuen ja sitoumuksen Agenda 2030:n toteuttamiselle.
Juuri ennen huippukokousta puhunut paavi korosti, miten meidän tulevaisuutta ajatellen tulee edetä globaaleissa päätöksissä. Presidentti Obama antoi huippukokouspuheessaan vahvan tukensa kestävän kehityksen toimeenpanolle.
Satojen nuorten ympäröimä Nobel-palkittu Malala Yousafzai vaati myös muutosta maailmaan. Hänen keskeisin vaatimuksensa kohdistui koulutuksen saamiseen, jonka puolestapuhujana maailma hänet parhaiten tunteekin. Kansalaistoimijoiden puheenvuorot olivat tervetulleita ja niitä olisimme kuulleet mielellämme enemmänkin yleiskeskustelun aikana.
Ns. interaktiivisissa dialogeissa useammat tahot pääsivät ääneen. Niissä oli aistittavissa uudenlaista dynamiikkaa ja osallistujatahojen moninaisuutta. Puheissa tuli esiin erilaisia ja ristiriitaisiakin näkökantoja, joten kirjo oli melkoinen. Tuki agendalle oli vahva, mutta kritiikkiä kohdistui yksityiskohtiin. Itse osallistuin eriarvoisuutta ja tasa-arvoa käsittelevään dialogiin, joka pureutui erityisesti naisten asemaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Siellä puhujat olivat suopeita sukupuolten väliselle tasa-arvolle ja sen edistämiselle. Myös kansalaisjärjestöt ja YK-järjestelmän osat vahvistivat tätä viestiä, mutta ns. käännytettäviä ei paikalla juuri ollut.
Itse emännöin yhdessä Meksikon ja Etelä-Afrikan ministerien ja UN Womenin kanssa aamiaistilaisuuden samasta aiheesta. Kutsuttuina olivat koko YK:n jäsenkunta ja kansalaisjärjestöjä, mutta tapahtuman viesti oli samansuuntainen. Toisinajattelevia on vaikea tavoittaa. Muutoksen aikaan saaminen varsinkin YK:n piirissä on vaikeaa.
Koko uusi Agenda kuitenkin perustuu ihmisoikeuksille ja tavoittelee kaikkien osiensa osalta syrjimättömyyden poistamista, sen lisäksi että se sisältää erillistavoitteen maiden välisen ja sisäisen syrjimättömyyden poistamisesta. Tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ovat vahvasti mukana sen sisällössä ja maailmanlaajuisesti toisivat mukanaan sitä muutosta, jota koko toimintaohjelma tavoittelee.
Yksityissektorilla ja yrityksillä tulee olemaan vahva ja välttämätön rooli agendan toimeenpanossa. Tältä osin New Yorkissa järjestyt tapahtumat antoivat uskoa tulevaan. YK:n Clobal Compactin tilaisuudessa jo kestävän kehityksen sitoumuksia tehneet yritykset kertoivat toimistaan kannustaen muita mukaan uuden agendan toimeenpanoon. Ilahduttavaa oli myös kuulla uudelta Global Compactin pääsihteeriltä, tanskalaiselta Lise Kingolta, että heidän suorittamassaan 800 yritystä käsittäneessä kyselyssä yli 90 % tunsi uudet kestävän kehityksen tavoitteet.
AmChamin kanssa järjestetyssä yritystilaisuudessa oli todella ilo huomata miten edistyneitä paikalla olleet suomalaisyritykset ovat kestävän kehityksen suhteen. Myös suomalainen keksintö kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta monitoimijamalleineen kiinnostaa monia tahoja maailmalla.
Tapaamisissani eri järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen edustajien kanssa minulle jäi vahvasti se tunne, että ne ovat sisäistäneet uuden Agendan keskeiseksi osaksi omaa toimintaansa ja tulevat sisällyttämään sen strategioihinsa. Yksi tulevan toimeenpanon tärkeimmistä elementeistä tulee olemaan yhteistyön ja koordinaation tiivistäminen YK-järjestöjen kesken. Agenda on ottanut lähtökohdakseen integroivan lähestymistavan siten, että tavoitteet ja erityisesti alatavoitteet vaikuttavat toisiinsa ja ovat keskenään riippuvaisia.
On tärkeää käsitellä tavoitteita kokonaisuutena eikä erillisissä siiloissa ja siinä on melko hyvin onnistuttu. Nyt on tärkeää, että toimeenpanossa ei palata takaisin siiloihin, vaan entisestään vahvistetaan integroitua lähestymistapaa; on sitten kysymys toimeenpanosta tai indikaattorien laatimisesta.
Suomen tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Ilahduttavaa on, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja lisääntymisoikeus ovat tavoitteiden joukossa. Seksuaali-identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät keskustelut ovat edelleenkin YK:ssa monille maille tabuja. Koko asiakirja on kuitenkin vahvasti ihmisoikeusperustainen. Asiakirja vahvistaa aiemmat ihmisoikeussopimukset ja Pekingin ja Kairon konferenssien sekä niiden seurantakokoustenkin tulokset ovat kirjattuina.
On valitettava todeta, että rauhaa ja turvallisuutta sekä demokratiaa koskevat kirjaukset jäivät toivomaamme heikommiksi, ja ihmisoikeuskirjausten edistyminen jäi puuttumaan. Olemme siten vielä kaukana tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien täydestä toteutumisesta paperillakin, kun seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia ei saada kirjattua kokonaisuudessaan.
Agenda on laaja ja koskee Suomeakin ja Suomessa koko valtionhallintoa. Sen toteuttamiseen tarvitaan valtionhallinnon lisäksi kansalaisjärjestöjä, yksityissektoria, yrityksiä ja yksittäisiä kansalaisiakin. Tekeillä onkin Suomen oma toimintaohjelma Agendan toteuttamiseksi. Kaikkien on nyt osallistuttava omalla panoksellaan. Kaikkein tärkein vaihe on edessäpäin ja se on tämän toimintaohjelman toimeenpano. Vasta vuosien kuluttua tiedämme olemmeko onnistuneet ja miten, mutta toimiin on ryhdyttävä heti.
Tämä agenda toimii hyvin yhteen myös hallitusohjelman ja sen kehityspoliittisten kirjausten kanssa. Niiden mukaan edistämme kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa ja korostamme ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Toimillamme pyrimme estämään ihmiskunnan suuria uhkia kuten ilmastonmuutosta, köyhyyttä sekä ruoka-, vesi- ja energiapulaa. Niitä toimia, jotka on heikosti kirjattu toimintaohjelmaan, kuten demokratia sekä rauha ja turvallisuus, pyrimme edistämään omissa toimissamme vahvemmin.
Oli tietysti ikävää kertoa kehitysyhteistyövaroihimme kohdistuvista leikkauksista eri järjestöissä, mutta sellaista maineemme menetystä en kokenut kuin mitä suomalaismediakin on uutisoinut. Enemmänkin on tullut ymmärtämystä. Ymmärrettiin myös sitä, että Suomi koettaa fokusoida rahoitustaan, jotta sillä olisi vaikutusta. Suomihan ei lopeta vaikuttamistaan näissäkään järjestöissä vaan vaikuttamisemme tapahtuu politiikkavaikuttamisen ja asiantuntemuksen ja muiden keinojen kuin suoranaisen rahoituksen kautta.