Ministeri Toivakan puhe kepo-selontekoa käsittelevässä sidosryhmätilaisuudessa
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan puhe valtioneuvoston Suomen kehityspolitiikkaa koskevaa selontekoa käsittelevässä sidosryhmätilaisuudessa 12.2.2016.
Hyvät kuulijat, kehityspolitiikan sidosryhmien edustajat, (ladies and gentlemen),
Hallitus on nyt linjannut Suomen kehityspolitiikan suuntaviivat. Olen ilolla pannut merkille, että kehityspolitiikka ja -yhteistyö sekä sen tulevaisuus kiinnostavat yhä useampia. Tämä on näkynyt myös vilkkaana yhteiskunnallisena keskusteluna siitä, mitkä ovat kehityspolitiikan vaikutukset kehitysmaiden tilanteeseen ja siitä, tekeekö Suomi oikeita asioita. Tämänpäiväinen tilaisuutemme on osa tätä keskustelua.
Odotan myös mielenkiinnolla eduskunnassa ensi viikolla alkavaa keskustelua Suomen kehityspolitiikan linjasta. Uskon, että keskustelu luo myös pohjaa sille, että yhteisymmärrys työmme perusarvoista ja periaatteista vahvistuu yli puoluerajojen ja yli hallituskausien.
Linjanveto on tärkeää myös siitä syystä, että kehitysyhteistyön resursseja on jouduttu osana valtiontalouden sopeutusta supistamaan. Kun resurssit ovat vähäisemmät, on entistä tärkeämpää katsoa mihin ne käytetään ja miten toimitaan mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Hallitus pitää samalla kiinni tavoitteesta, että leikkaukset ovat väliaikaisia ja Suomen taloustilanteen kohentuessa myös kehitykseen voidaan panostaa enemmän.
Ajankohtaiset maailman ja Suomen haasteet - kuten historiallinen pakolaistilanne tai humanitaariset katastrofit ja väkivaltaiset konfliktit - tuovat entistä näkyvämmäksi sen, kuinka kehityspolitiikan työkalupakki on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa. Se voi lisätä vakautta ja turvallisuutta sekä hyvinvointia kehitysmaissa.
Kehityspolitiikassa on tärkeää kyetä vastaamaan nopeisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Joskus pieni, tarkkaan pohdittu panostus vaikkapa rauhanprosessiin saattaa tuoda suuria myönteisiä tuloksia. Humanitaarisen avun osalta salamannopea toiminta on ensiarvoista. Samalla on kuitenkin kyettävä pitkäjänteisyyteen, jotta ongelmien perussyihin voidaan todella vaikuttaa. Opiskelumahdollisuuksia, työtä, toimeentuloa, oikeusturvaa – niihin vaikutetaan kehitysyhteistyön kautta pitkällä aikavälillä.
Hyvät kuulijat,
Hallituksen kehityspolitiikan selonteko asemoi Suomen kehityspolitiikan tähän päivään. Kehityspolitiikka on osa Suomen toimintaa Agenda 2030:n eli kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Edistämme kokonaisvaltaista Agendan toimeenpanoa, mutta kehityspolitiikassa keskitämme voimavaramme muutamiin selkeisiin painopisteisiin. Painopisteet nojaavat suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin ja osaamiseen ja kiinnostavat kumppaneitamme.
Keskitymme erityisesti:
- naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseen,
- kehitysmaiden omien talouksien kehittämiseen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi,
- yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn – mukaan lukien verotuskyvyn - vahvistamiseen sekä
- ruokaturvan sekä veden ja energian saatavuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseen.
Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut pitkään keskeinen osa Suomen kansainvälistä profiilia, mutta ansaitsee mielestäni vieläkin suuremman huomion. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi Agenda 2030 tavoitteista ja keskeinen kehityksen mahdollistaja.
Hallitus tulee priorisoimaan tukea naisten ja tyttöjen koulutukselle, peruspalveluille, poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan osallistumiselle sekä itseään koskevien päätösten tekemiselle. Kumppaneitamme tässä työssä ovat laajasti eri suomalaisen yhteiskunnan toimijat, kehitysmaahallinnot sekä kolme keskeistä YK-järjestöä UN Women, UNFPA ja UNICEF. Työtä naisten ja tyttöjen oikeuksien eteen tehdään sekä omana työnään että kaikessa Suomen muussakin toiminnassa.
Toinen kantava ajatus hallituksen linjassa on, että hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa ei tule tapahtumaan ilman talouselämää, työpaikkoja ja elinkeinojen kehittymistä. Haluamme tukea kehitysmaita niiden tavoitteessa tulla toimeen omilla tuloillaan. Tämä tunnistetaan selkeästi Agenda 2030:ssa. Kehitysmaiden kestävä kehitys edellyttää pitkäaikaisia sijoituksia, ihmisarvoisia työpaikkoja, toimeentulomahdollisuuksia, liiketoimintaympäristöjä, verotuloja ja ihmisille tunnetta, että heidän kannattaa suunnitella tulevaisuuttaan.
Hallitus on ottanut tässä etunojaisen, uudistavan linjan: Ensinnäkin, Suomi osallistuu hallituskauden aikana yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Näin tehty investointi voi toimia vipuna muille investoinneille, moninkertaistaen kehitysmaihin suuntautuvat voimavarat. Aloitamme näiden resurssien suuntaamisen vahvistamalla Finnfundin rahoitusta vuonna 2016. Muita kanavia tälle työlle selvitetään paraikaa.
Toiseksi, Suomi kannustaa suomalaisyrityksiä tarjoamaan kehitysmaiden markkinoille osaamistaan ja ratkaisuja uudistamalla kehitysyhteistyövaroin rahoitettavia tukimuotoja niin, että ne vastaavat entistä paremmin kehitysmaiden tarpeita. Samalla huolehditaan aiempaa paremmin suomalaisyrityksille suunnatuista kehitysmaaliiketoiminnan Team Finland -palveluista.
Kolmanneksi, yritysvastuuta kehitetään yritysten, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyössä edelleen. On kaikkien toimijoiden intressissä, että yritysten toiminta myös kehitysmaissa tapahtuu vastuullisesti. Olen ilahtunut, kuinka suurta kiinnostus yritysten suunnalta on toimia esimerkiksi YK:n ihmisoikeudet ja liiketoiminta -suuntaviivojen mukaisesti. Tilaisuus aiheesta viime viikolla veti salin täyteen. On mainiota, että voimme hyödyntää eri toimijoiden osaamista ja etsiä keinoja riittävästä huolellisuudesta huolehtimiseen monimutkaisten arvoketjujen maailmantaloudessa.
Hyvät kuulijat,
Hallituksen selonteko on tehty pitämällä kiinni Suomen perusarvoista ja periaatteista. Suomen kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita ovat ihmisoikeudet, äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Toimimme jatkossakin ihmisoikeusperustaisesti. Tuemme lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten – erityisesti vammaisten ihmisten – oikeuksia, ilmastokestävyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa kehityspolitiikassa.
Kohdistamme tukeamme etenkin vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin maihin. Huolehdimme niille suuntautuvien resurssien osuudesta (0,2% BKTL:stä). Lisäksi suuntaamme tukea aiempaa enemmän pakolaisten lähtö- ja kauttakulkualueille. Tukea käytetään niin humanitaarisen hädän lievittämiseen kuin paikallisten yhteiskuntien kantokyvyn vahvistamiseen.
Tukea kohdennetaan muun muassa Somalialle, Etiopialle, Myanmar/Burmalle sekä Syyrian ja Irakin konflikteista kärsiville alueille. Muiden kumppanimaiden kanssa (kuten Kenia, Tansania, Mosambik, Sambia, Afganistan, Nepal) yhteistyö jatkuu. Joidenkin maiden kehitys mahdollistaa yhteistyön painopisteen siirtämisen mm. kaupalliseen yhteistyöhön. Lisäksi Suomi tukee myös Ukrainaa, Palestiinalaisalueita, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluetta, Eritreaa, Keski-Aasian maista Kirgisiaa ja Tadzikistania sekä Vietnamia, jonka apu päättyy vuonna 2018.
Suomen kahdenvälistä toimintaa linjataan selonteon pohjalta päivitettävissä maaohjelmissa. Päivitys huomioi myös käynnissä olevan maaohjelmaevaluaation. Maaohjelmia seuraamalla saamme tärkeää tietoa yhteistyön konkreettisista tuloksista.
Hyvät kuulijat,
Tarvitsemme kaikkia suomalaistoimijoita mukaan kehitysyhteistyöhön ja kestävän kehityksen saavuttamiseen!
Kansalaisyhteiskunnan rooli kehitysyhteistyössä on tärkeä myös niukempien voimavarojen aikana. Vapaa ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan peruspilareita. Suomalaisen järjestökentän moninaisuus ja osaaminen on erittäin hyvä asia. Jatkamme edelleen suomalaisjärjestöjen tukimuotoja, painottaen kumppanuusjärjestöjen monivuotisia ohjelmia.
Järjestöjen ja yritysten osallistumisen lisäksi korkeakoulujen, tiede- ja tutkimusyhteisöjen, asiantuntijalaitosten ja kuntien osallistumista ja keskinäistä yhteistyötä kannustetaan. Hallitus haluaa saada suomalaisen yhteiskunnan osaamiseen laajasti kehitysyhteistyön toteutuksen käyttöön. Tavoitteena on toimijoiden toisiaan täydentävien vahvuuksien saaminen kestävän kehityksen tueksi.
Hyvät kuulijat,
Eduskunta tulee käymään selonteosta keskustelun ensi viikolla täysistunnossa, minkä jälkeen sen käsittely jatkuu valiokuntatasolla. Keskustelu tulee siis jatkumaan vilkkaana vielä kevään aikana.
Haluan kiittää kaikkia selonteon valmisteluun osallistuneita – panoksenne on ollut tärkeä. Toivon, että jatkatte aktiivista osallistumista sekä Suomen kehityspolitiikasta keskusteluun että kestävän kehityksen aikaansaamiseen.