Ministeri Toivakan puhe eduskunnan lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa Suomen kehityspolitiikasta
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan puhe eduskunnan lähetekeskustelussa koskien valtioneuvoston selontekoa Suomen kehityspolitiikasta 17.2.2016
- puhuttaessa muutokset mahdollisia –
Arvoisa puhemies,
Maailma on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Humanitaarinen hätä on suurin sitten toisen maailmansodan. Kriisit pitkittyvät. Tammikuussa Eurooppaan saapui lähes kymmenkertainen määrä ihmisiä viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Naisten ja lasten määrä saapujista kasvaa – nyt joka kolmas on lapsi.
Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Niiden avulla voidaan edistää vakautta, hyvinvointia ja turvallisuutta kehitysmaissa ja konfliktialueilla. Kyseessä on maailman vakaus ja Suomen etu.
On toki konflikteja, joissa perinteistä kehitysyhteistyötä on miltei mahdoton tehdä ja humanitaarinen apu toimii vain laastarina. Ajankohtainen esimerkki tästä on Syyrian tilanne, jossa kestävä ratkaisu saadaan aikaan vain diplomaattisen ratkaisun kautta. Syyrian tilanne on esimerkki siitä, miten kehityspolitiikan työkalupakin eri välineitä tarvitaan: humanitaarinen apu, rauhanvälitys, ja tulevaisuudessa toivottavasti jälleenrakennus ja kehitysyhteistyö tukevat ja täydentävät toisiaan.
Hallitus on nyt linjannut Suomen kehityspolitiikan suuntaviivat. Tämä oli tärkeää tehdä ripeällä aikataululla, sillä sekä käytettävissä olevat kansalliset voimavarat että kansainvälinen toimintaympäristö ovat olleet voimakkaassa muutoksessa.
Arvoisa puhemies,
Nostan esille kolme voimavaroihin ja toimintaympäristöön vaikuttavaa tekijää. Ensinnäkin YK:ssa tehtiin syksyn aikana kolme historiallista päätöstä koskien tulevien vuosikymmenten tavoitteita: Agenda 2030 eli kaikkia maailman valtioita ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma, sitova ilmastosopimus sekä yhteisymmärrys kestävän kehityksen rahoituksesta.
Toiseksi, osana valtiontalouden sopeutustoimia myös kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistettiin suuret säästöt. Nyt esiteltävällä selonteolla kehitysyhteistyömäärärahojen tulevalle kohdennukselle ja käytölle saadaan uuden tilanteen edellyttämät uudistetut suuntaviivat.
Kolmanneksi, akuutti ja ennennäkemättömät mittasuhteet saanut pakolaiskriisi ja humanitaarinen kriisi ovat pakottaneet meidät reagoimaan nopeasti auttaaksemme suurimmassa hädässä olevia. Samalla moni suomalainen on havahtunut siihen, miten aikaisemmin kaukaisilta tuntuvat kriisit heijastuvat meille Suomeen. Julkisuudessa, kahvipöydissä ja myös täällä eduskunnassa keskustellaan siitä, miten voimme parhaiten auttaa hädässä olevia. Miten voimme tulevaisuudessa ennaltaehkäistä kriisejä, miten autamme ihmisiä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan niin, että he eivät joudu lähtemään kohti Eurooppaa paremman tulevaisuuden toivossa.
Kehityspolitiikan työkalupakki on keskeinen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen vaikuttamisen väline. Meillä on useita keinoja vaikuttaa. Olipa sitten kyseessä rahoitus maahanmuuttajajärjestöjen toiminnalle Somaliassa, jossa tuetaan synnytysklinikka- ja neuvolatoimintaa sekä koulutusten järjestämistä kyläkätilöille ja terveystyöntekijöille eri puolilla maata. Tai verohallinnon osallistuminen OECD:n kansainvälisten pelisääntöjen sopimiseen. Tai suomalaisten puhtaan teknologian ratkaisujen tarjoaminen Maailmanpankin hankkeisiin vesi- ja sanitaatiohuollon parantamiseksi.
Selonteon myötä Suomen kehityspolitiikassa huomioidaan tuoreiden YK-päätösten sisältö: meidän tulee ajatella uudella tavalla, löytää uusia resursseja ja toimia yhä enemmän yhteistyössä yli perinteisten siilojen, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tulevien vuosien suunnittelu tulee perustumaan tähän selontekoon. Kun resurssit ovat vähäisemmät, on entistä tärkeämpää katsoa mihin ne kohdistetaan ja miten ne käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Arvoisa puhemies,
Kehityspolitiikassa keskitämme voimavaramme muutamiin selkeisiin painopisteisiin, jotka nojaavat suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin ja osaamiseen, kiinnostavat kumppaneitamme ja ottavat huomioon uudet YK-tavoitteet.
Keskitymme erityisesti neljään kokonaisuuteen:
- naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseen,
- kehitysmaiden omien talouksien kehittämiseen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi,
- yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn – mukaan lukien verotuskyvyn - vahvistamiseen sekä
- ruokaturvan sekä veden ja energian saatavuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön parantamiseen.
Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on ollut pitkään keskeinen osa Suomen kansainvälistä profiilia, mutta ansaitsee vieläkin suuremman huomion. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi kestävän kehityksen tavoitteista ja keskeinen kehityksen mahdollistaja.
Hallitus tulee priorisoimaan tukea naisten ja tyttöjen koulutukselle ja peruspalveluille. Panostamme siihen, että naiset voivat osallistua poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan sekä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kumppaneitamme tässä työssä ovat suomalaisen yhteiskunnan eri toimijat, kumppanimaat sekä erityisesti kolme keskeistä YK-järjestöä eli UN Women, UNFPA ja UNICEF. Vaikutamme myös muissa järjestöissä ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa kuten Maailmanpankissa vahvasti tyttöjen ja naisten oikeuksien huomioimiseksi kaikessa niiden työssä.
***
Toinen kantava ajatus hallituksen linjauksessa on, että kestävää kasvua ja hyvinvointia ei kehitysmaissa saavuteta ilman talouselämää - työpaikkoja ja elinkeinojen kehittymistä. Haluamme tukea kehitysmaita niiden tavoitteessa tulla toimeen omilla tuloillaan. Kehitysmaiden kestävä kehitys edellyttää ennen kaikkea työpaikkoja, toimeentulomahdollisuuksia, ennalta arvattavia liiketoimintaympäristöjä - ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja suunnitella sitä.
Hallitus on ottanut tässä etunojaisen, uudistavan linjan. Ensinnäkin, Suomi osallistuu hallituskauden aikana yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja. Näin tehty investointi voi toimia vipuna muille investoinneille, moninkertaistaen kehitysmaihin suuntautuvat voimavarat. Aloitamme näiden resurssien suuntaamisen vahvistamalla Finnfundin rahoitusta kuluvana vuonna. Tulevina vuosina tälle työlle on tulossa muita kanavia, joita selvitetään parhaillaan.
Toiseksi, hallitus kannustaa suomalaisyrityksiä tarjoamaan kehitysmaille ja kansainvälisille kehitystoimijoille osaamistaan ja innovatiivisia ratkaisuja. Uudistamme myös kehitysyhteistyövaroin rahoitettavia tukimuotoja niin, että ne vastaavat entistä paremmin kehitysmaiden tarpeita. Samalla huolehditaan aiempaa paremmin suomalaisyrityksille suunnatuista kehitysmaaliiketoiminnan Team Finland -palveluista.
Kolmanneksi, yritysvastuuta kehitetään edelleen yritysten, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyössä. On kaikkien toimijoiden intressi, että yritykset toimivat myös kehitysmaissa vastuullisesti. Suomi on tässä ollut edelläkävijä: sadan maailman vastuullisimman yrityksen joukossa on peräti viisi suomalaisyritystä. Se on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on myös viides maa, joka on laatinut oman kansallisen toimintasuunnitelman YK:n ohjeiston pohjalta.
***
Kolmas painopisteemme, toimivat yhteiskunnat, on ajankohtainen. Demokraattinen päätöksenteko ja toimiva julkinen hallinto sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen lisäävät ensinnäkin vakautta. Suomi on maailman huipputasoa paitsi yhteiskunnan toimivuudessa myös verotuksessa – enkä nyt tarkoita verotuksen tasoa vaan tapaa, jolla se on järjestetty. Olemmekin auttamassa kehitysmaita kehittämään verotuskykyään, jotta ne voivat jatkossa entistä paremmin rahoittaa itse keräämillään verotuloilla julkisia palvelujaan ja kehittää yhteiskuntiaan.
Edistämme myös kansalaisten yhdenvertaisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena ovat yhteiskunnat, joissa on hyvä hallinto, toimiva oikeuslaitos, riittävät julkiset palvelut, vapaa kansalaisyhteiskunta ja todellinen sananvapaus.
Painotamme kehityspolitiikassa myös maailmanlaajuisia ruokaturvan, energian ja veden saatavuuden, luonnonvarojen käytön ja ilmastonmuutoksen haasteita. Agenda 2030 sisältää lukuisia tavoitteita näihin liittyen. Puhtaan teknologian ja biotalouden maana Suomella on paljon annettavaa esimerkiksi toimivien, ympäristöllisesti kestävien ja ilmastoälykkäiden energiaratkaisujen saralla.
Arvoisa puhemies,
Kohdistamme tukeamme etenkin vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin maihin. Selonteossa sitoudutaan siihen, että huolehdimme köyhimmille maille suuntautuvien resurssien osuudesta (0,2% BKTL:stä). Lisäksi suuntaamme tukea aiempaa enemmän pakolaisten lähtö- ja kauttakulkualueille.
Työ kumppanimaiden kanssa on pitkäjänteistä ja perustuu selonteon pohjalta päivitettäviin maaohjelmiin.
Kahdenvälisistä kumppanimaista tukea kohdennetaan muun muassa Somalialle, Etiopialle, Myanmar/Burmalle sekä Syyrian ja Irakin konflikteista kärsiville alueille. Esimerkiksi Somaliaa tuetaan, jotta maan vakaus lisääntyisi ja sitä kautta ehkäistään myös kansainvälistä terrorismia.
Muiden kumppanimaiden (kuten Kenia, Tansania, Mosambik, Afganistan, Nepal) kanssa yhteistyö jatkuu. Joidenkin maiden kehitys mahdollistaa yhteistyön painopisteen siirtämisen kohti yksityisen sektorin ja sen edellytysten tukemista. Esimerkki tällaisesta maasta on Sambia, jossa taloudellinen kehitys on jo hyvässä käynnissä.
Suomi tukee myös Ukrainaa, Palestiinalaisalueita, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluetta, Eritreaa, Keski-Aasian maista Kirgisiaa ja Tadzikistania sekä Vietnamia, jonne perinteinen lahjamuotoinen apu päättyy vuonna 2018.
Pitkäjänteisyyden rinnalla kehityspolitiikassa on kuitenkin tärkeää kyetä vastaamaan myös nopeisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Joskus pieni, tarkkaan pohdittu panostus vaikkapa rauhanprosessiin saattaa tuoda suuria myönteisiä tuloksia. Humanitaarisen avun osalta salamannopea toiminta on ensiarvoista. Tästä esimerkki on Suomen humanitaarinen apu sekä kehitysyhteistyötuki Syyrialle ja sen lähialueille, joka on vuodesta 2011 yhteensä jo yli 107 miljoonaa euroa.
Suomen tavoin myös Euroopan unioni, kehitysrahoituslaitokset ja YK-järjestöt ja useat muut avunantajahallitukset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota juuri hauraisiin valtioihin ja käynnissä olevan pakolaiskriisin lähtö-, kauttakulku- ja vastaanottajamaihin sekä ilmastonmuutoksesta kärsiviin alueisiin.
Kuten alussa totesin, maailman humanitaarinen hätä on suurin sitten toisen maailmansodan. Tämä heijastuu myös humanitaarisen avun tarpeeseen. YK:n viime vuoden hätäapuvetoomus oli ennätyssuuri, miltei 20 miljardia dollaria. Siitä saatiin rahoitettua vain 52 %. Tälle vuodelle hätäapuvetoomus on jälleen kerran ennätyksellinen, 20,1 miljardia dollaria. On tärkeää, että Suomi kohdentaa jatkossakin merkittävän osan varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoistaan humanitaariseen apuun. Toimimme myös sen puolesta, että humanitaarinen apu, rauhanvälitys, jälleenrakennus ja kehitysyhteistyö tukevat ja täydentävät toisiaan.
Arvoisa puhemies,
Kaikkien uudistusten keskellä on tarpeen muistuttaa siitäkin, mikä ei muutu. Pidämme kiinni Suomen perusarvoista ja periaatteista. Suomen kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita ovat edelleen ihmisoikeuksien edistäminen, äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.
Toimimme jatkossakin ihmisoikeusperustaisesti. Kaikessa toiminnassamme tuemme lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien – erityisesti vammaisten – oikeuksia sekä edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Enää ei voida ajatella, että kehitysyhteistyö on vain pienen asiaan vihkiytyneen piirin vastuulla. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan osaamisen mukaan työhön kestävän kehityksen ja ilmastokestävyyden saavuttamiseksi.
Kansalaisyhteiskunnan rooli kehitysyhteistyössä on tärkeä. Vapaa ja monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan peruspilareita, ja tätä ulottuvuutta suomalaisjärjestöt yhteistyömaissaan yhdessä kumppaniensa kanssa vahvistavat. Suomalaisen järjestökentän moninaisuus ja osaaminen on erittäin hieno asia. Jatkamme edelleen suomalaisjärjestöjen toiminnan tukemista, painottaen kumppanuusjärjestöjen monivuotisia ohjelmia.
Järjestöjen ja yritysten sekä valtionhallinnon eri toimialojen osallistumisen lisäksi on tärkeää, että muun muassa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä eduskuntapuolueet osallistuvat omien kanaviensa kautta kehitysmaiden osaamisen ja yhteiskuntien kehittämiseen sekä ratkaisujen löytämiseen globaaleihin kehityskysymyksiin.
Arvoisa puhemies,
Viime vaalikauden loppupuolella eduskunta keskusteli Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta valtioneuvoston selonteon pohjalta. Eduskunta edellytti tuolloin riippumatonta ulkopuolista arviointia Suomen kehitysyhteistyöstä ja selvitystä siitä, miten toimintaa uudistetaan. Tämä selonteko vastaa nyt eduskunnan pyyntöön, ja ottaa myös huomioon viime kesänä valmistuneen riippumattoman arvioinnin suositukset toiminnan kehittämisestä.
Olen ilolla pannut merkille, että kehityspolitiikka ja –yhteistyö sekä sen tulevaisuus kiinnostavat yhä useampia. Tämä on näkynyt myös vilkkaana yhteiskunnallisena keskusteluna siitä, mitkä ovat kehityspolitiikan vaikutukset kehitysmaiden tilanteeseen ja siitä, tekeekö Suomi oikeita asioita. Pidän tärkeänä, että siitä keskustellaan perusteellisesti ja säännöllisesti myös täällä eduskunnassa. Tällä vaalikaudella hallitus tuokin tämän selonteon jälkeen vuoden 2018 loppupuolella eduskuntaan selvityksen linjausten toimeenpanosta ja Suomen kehityspolitiikan tuloksista.