Ministeri Soini: Afganistanin kehitys ja vakaus edellyttävät kestävän ratkaisun löytämistä
Ulkoministeri Timo Soinin selonteko Afganistanin tilanteesta eduskunnan lähetekeskustelussa, 12. kesäkuuta 2018.
Eduskunnalle annetussa selonteossa tehdään katsaus Afganistanin tilanteeseen ja Suomen tukeen Afganistanille. Selonteolla myös kuullaan eduskuntaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti liittyen Suomen osallistumisen lisäämiseen Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiossa.
Afganistanin kehitys ja vakaus edellyttävät kestävän ratkaisun löytämistä konfliktiin ja maan hallitukselta kykyä vastata kansalaisten turvallisuudesta ja toimivasta hallinnosta. On selvää, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan edelleen kansainvälisen yhteisön tukea.
Suomen on edelleen syytä olla mukana tukemassa Afganistania. Olemme osallistuneet Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen vuodesta 2002 lähtien.
Afganistan on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteetteja. Afganistan on Suomen suurin kahdenvälinen kehitysyhteistyökumppani, jota olemme sitoutuneet tukemaan noin 28 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2017-2020.
Olemme myös tukeneet Afganistania kriisinhallinnan keinoin. Suomi osallistui vuonna 2015 päättyneeseen ISAF-operaatioon. Sen jälkeen olemme olleet mukana pienimuotoisemmassa Naton Resolute Support –operaatiossa, jonka tarkoituksena on tukea Afganistanin omien turvallisuusviranomaisten kapasiteetin vahvistamista ja kykyä vastata maan turvallisuudesta.
Suomen lähestymistapa on kokonaisvaltainen. Tukemme kattaa myös humanitaarisen avun, ja ajankohtaisena teemana muuttoliikettä ja palautuksia koskevan yhteistyön.
Afganistan on edelleen hauras valtio. Turvallisuustilanne ei ole kehittynyt viime vuosina toivotulla tavalla. Kehityksen aikaan saaminen on hidasta ja riskialtista.
On kuitenkin pidettävä mielessä, että Suomen ja muun kansainvälisen yhteisön tuki on tuottanut tärkeitä tuloksia. Selonteosta käy ilmi, että vuoden 2002 tilanteeseen nähden Afganistanissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Talibanin jäljiltä maa oli raunioina. Kohentumista on tapahtunut koulutus- ja terveydenhoitosektoreilla. Elinajanodote on noussut ja lähentelee 61 vuotta. Koulun aloittavista lapsista noin 40 % on tyttöjä, kun 2000-luvun alussa tytöt eivät voineet käydä koulua lainkaan.
Ihmisoikeustilanteessa on tapahtunut edistymistä kokoontumisvapauden sekä media- ja ilmaisunvapauden suhteen. Maan veronkantokyky on parantunut ja taloudessa on viriämisen merkkejä. Näin on näkymiä, että Afganistan voisi siirtyä apuriippuvaisuudesta kohti suurempaa omavaraisuutta.
Vaikeista olosuhteista huolimatta Afganistanissa on järjestetty useammat vaalit ja maa valmistautuu parhaillaan lokakuun parlamenttivaaleihin.
Sekin on pidettävä mielessä, että turvallisuusvastuu siirrettiin ISAF operaation päättämisen yhteydessä vuonna 2015 Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille. Tämä on lähtökohta jatkossakin. Turvallisuustilanne on kuitenkin heikko, ja tämä on yksi keskeisimmistä kehityksen esteistä.
Tarvitaan myös alueellista lähestymistapaa – Afganistanin vakauttamiseen tarvitaan myös naapurimaiden rakentavaa osallistumista.
Maassa ja sen lähialueilla toimii yli 20 kansainvälistä terroristiryhmittymää. Turvallisuustilanteen heikkeneminen edelleen jättäisi tilaa terrorismin ja ääriliikkeiden vahvistumiselle. Näiden ääriliikkeiden toiminta ei katso valtioiden rajoja.
Lisääntyvä epävakaus Afganistanissa voisi johtaa myös hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. Suomen ja Afganistanin viranomaisyhteistyö palautuskysymyksissä toimii tällä hetkellä hyvin, mutta koska Afganistanin konflikti jatkuu haastavana ja kansalaisten yleinen näköalattomuus on suurta, ei muuttoliikkeen uutta aktivoitumista voida sulkea pois.
RESOLUTE SUPPORT -OPERAATIO
Naton Resolute Support -operaatio on kansainvälisen yhteisön keskeinen keino tukea Afganistanin turvallisuuden vakauttamista.
RS-operaation keskeinen lähtökohta on, että Afganistanin turvallisuusvastuu on maan omilla turvallisuusjoukoilla. Operaatio keskittyy koulutus- ja neuvonantajatoimintaan, jonka avulla tuetaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten omaa kykyä vastata maan turvallisuudesta.
Afganistanin turvallisuusviranomaisten itsenäinen toimintakyky on RS-operaation myötä parantunut, muttei ole riittävällä tasolla. Kansainvälisen tuen jatkuminen turvallisuusviranomaisille on välttämätöntä.
Kun turvallisuustilanne jatkuu vaikeana, ei RS-operaation alkuperäisissä suunnitelmissa operaation supistamiseksi voitu edetä. Naton puolustusministerikokous päättikin marraskuussa 2017 vahvistaa operaatiota. Joukkojen määrää on tarkoitus vahvistaa aiemmasta noin 13 000 sotilaasta noin 16 000 sotilaaseen. Tämä operaation vahvistaminen nousee esille myös Naton heinäkuun huippukokouksen yhteydessä.
Suomi osallistuu operaatioon tällä hetkellä 30 sotilaalla, ja kansallinen osallistumismandaatti on ollut noin 40 sotilasta.
Esillä olevassa selonteossa esitetään, että Suomi vahvistaisi osallistumistaan nostamalla osallistumistasonsa noin 60 sotilaaseen 1.1.2019 alkaen. Osallistuminen keskitettäisiin Saksan johtamalle pohjoiselle komentoalueelle.
Suomen vahvuuden kasvattaminen vastaisi Suomen aktiivista osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan ja Suomen asemaa Naton edistyneenä kumppanina. Se olisi myös tärkeä osa Suomen kokonaisvaltaista sitoutumista Afganistanin vakauttamiseen ja kehitykseen.