Ministeri Pekka Haaviston puhe ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa

Ulkoministeri Pekka Haaviston puhe eduskunnassa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 11. marraskuuta 2020.

Arvoisa puhemies,

 

  • Nyt käsittelyssä olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan Suomen toimintaympäristöä ja esitetään keskeiset tavoitteet ja painopisteet, joita toteuttamalla valtioneuvosto vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Selonteot ja eduskunnan antamat kannanotot määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
  • Beredningen har skett i nära samarbete med ministerierna, statsrådets kansli och republikens presidents kansli. De politiska riktlinjerna för arbetet har fastställts vid de gemensamma mötena mellan Republikens president och statsrådets utrikes- och säkerhetspolitiska utskott.  Riksdagen har dessutom tillsatt en parlamentarisk uppföljningsgrupp.

 

  • Esitän lämpimät kiitokseni eduskunnan asettamalle parlamentaariselle seurantaryhmälle arvokkaasta panoksestanne selonteon laatimiseen. Seurantaryhmä sai keväästä lähtien tekstiluonnokset kommentoitavakseen, ja keskustelin tekstistä useita kertoja ryhmän kanssa. Tekstiä voitiin kehittää merkittävästi sisällyttämällä siihen seurantaryhmästä saatuja tärkeitä huomioita.

 

  • Työtä on tehty pitkään. Koronaviruspandemian vuoksi oli otettava aikalisä, jotta pystyimme analysoimaan koronan vaikutuksia.  
     
  • Kyseessä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein ohjausasiakirja. Selonteko on viestimme ulospäin koska se kertoo, miten Suomi tarkastelee toimintaympäristöään. Selonteko on myös käytännön työkalu, joka ohjaa toimintaamme Suomessa ja Suomen ulkomaanedustustoissa.

 

  • Selonteon toimintaympäristökuvaus ohjaa monien muiden selontekojen ja strategioiden valmistelua. Valmisteilla on muun muassa puolustusselonteko, EU-selonteko, sisäisen turvallisuuden selonteko, ihmisoikeusselonteko ja monia muita.

 

Arvoisa puhemies,

  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme määrittävät sen jatkuvuus, ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys. Toisaalta toimimme tässä hetkessä. Tämän johdosta selontekoon on nostettu uusia, hallitusohjelmasta juontuvia teemoja kuten ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka, terveysturvallisuus, ilmastonmuutos ja digitalisaatio.

 

  • Päämäärämme on selvä: haluamme vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta.

 

  • Sekä kansallisin toimin että kansainvälisellä yhteistyöllä toimimme estääksemme aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntymisen sekä Suomen joutumisen aseelliseen konfliktiin. Samalla on selvää, että jos turvallisuus Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäsenenä voisi olla ulkopuolinen.

 

  • Med vår värdegrund är det viktigt att främja de mänskliga rättigheterna, rättsstatsprincipen, demokrati, fred, frihet, tolerans och jämställdhet i all internationell verksamhet. Våra värderingar blir särskilt betydelsefulla när osäkerheten i världen ökar.

 

  • Tarkastelemme selonteossa turvallisuutta laajasta näkökulmasta, jossa huomioidaan sotilaallisten uhkien, suurvaltojen välisen kilpailun ja hybridivaikuttamisen lisäksi nyt näköpiirissä olevien globaalien haasteiden vaikutukset turvallisuuteen.

 

  • Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen kuitenkin varauduttava.
     
  • ”Meillä on rohkeutta ja kuljemme eteenpäin, eristäytyminen muusta maailmasta olisi kohtalokasta.” Näin totesi taidemaalari Magnus Enckell jo vuonna 1908. Enckellin näyttelyyn voi perehtyä paraikaa Ateneumissa. Suomella ei myöskään tänä päivänä ole mahdollisuutta eikä halua eristäytyä.
     
  • Jatkamme ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäksi laaja-alaista ja tiivistä puolustusyhteistyötä oman puolustuskykymme vahvistamiseksi eri toimijoiden kanssa. Kansallisen liikkumatilan ja valinnanmahdollisuuksien ylläpitäminen on tärkeää.
     
  • Kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta, kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeussopimuksia kyseenalaistetaan ympäri maailmaa aiempaa enemmän. Tässä kontekstissa onkin merkityksellistä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.
     

Arvoisa puhemies,

 

  • Edellinen selonteko on vuodelta 2016 ja monet sen huomioista ovat edelleen ajankohtaisia. Toimintaympäristömme on kuitenkin muuttunut paljon neljässä vuodessa ja muutos jatkuu voimakkaana. Tämä vaatii myös Suomelta kykyä varautua, vastata ja osin myös sopeutua muutoksiin.

 

  • Yksikään valtio ei pysty ratkaisemaan globaaleja haasteita yksin – niihin vastaaminen vaatii yhteisiä ratkaisuja ja vastuunkantoa. Koronaviruspandemia on tehnyt tämän tarpeen erityisen selväksi. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja uusien teknologioiden osalta.

 

  • Näitä ratkaisuja tulee hakea sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä, joka on kasvavan paineen alla. Venäjä on heikentänyt toimillaan turvallisuutta lähialueillamme. Yhdysvaltain ja Kiinan jännitteinen suhde pakottaa myös muut valtiot ja toimijat pohtimaan asemoitumistaan tässä tilanteessa.

 

  • Suomen turvallisuusympäristö onkin muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen.

 

Arvoisa puhemies,

 

  • Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys, vaikutuskanava ja turvallisuusyhteisö. Suomi haluaa vahvistaa EU:n ulkoista toimintakykyä, yhtenäisyyttä ja unionin globaalia johtajuutta. Näin vahvistamme myös Suomen turvallisuutta.

 

  • Suomen EU-politiikkaa linjataan kokonaisvaltaisesti EU-poliittisessa selonteossa.

 

  • Suomi tekee jatkossakin laaja-alaista, käytännönläheistä ja molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakeita eikä velvoitteita, ja Suomi osallistuu Naton 5 artiklan harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa. Suomi pitää tärkeänä, että Naton jäsenyysmahdollisuus säilyy avoimena edellytykset täyttäville maille.
     
  • Finlands viktigaste bilaterala partner är Sverige, och med Sverige har vi ett alldeles speciellt förhållande. Samarbetet med Sverige fortsätter och fördjupas utan några på förhand fastställda begränsningar. I en instabil internationell omvärld blir ett nära samarbete mellan de nordiska länderna allt viktigare. 

 

  • Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen kumppanimaa, jonka kanssa tehdään laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä sekä puolustusyhteistyötä. Transatlanttisen suhteen ylläpitäminen edellyttää molemminpuolista aktiivisuutta Suomen ja EU:n sekä toisaalta Yhdysvaltain välillä. Yhteiset intressit ja yhteinen historiallinen arvopohja tukevat läheistä yhteistyötä.
     
  • Selonteon valmistumisen jälkeen Yhdysvalloissa on käyty presidentinvaalit, ja tiedämme Joe Bidenin tulleen valituksi. On tärkeää myös pohtia, mitä muutoksia tämä valinta voi tuoda tullessaan?

 

Ensimmäisenä nousee esiin kansainvälisen yhteistyön vahvistuminen globaalin koronakriisin hoidossa. Tarvitsemme laajaa kansainvälistä yhteistyötä niin koronakriisin terveys- kuin talousvaikutuksiin vastaamisessa.

 

Toiseksi voi kampanja-aikaan käydyn keskustelun perusteella arvioida Yhdysvaltojen suhteen YK-järjestelmään tiivistyvän. Tämä voi merkitä myös tiiviimpää yhteistyötä esim. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa.

 

Kolmas seikka on ilmastokysymys. Tuleva presidentti Biden on esittänyt USA:n palaavan Pariisin ilmastosopimukseen ja tähtäävän hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. USA ja Eurooppa voisivat ilmastokysymyksessä tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä.

 

  • Suomi pitää yllä toimivia ja tiiviitä suhteita Venäjän kanssa aloilla, jotka ovat Suomen ja EU:n kannalta keskeisiä. Suomi tekee yhteistyötä ja käy vuoropuhelua kahdenvälisistä asioista, kansainvälisestä tilanteesta ja turvallisuudesta, globaaleista haasteista ja lähialueidemme turvallisuudesta. Edistämme myös maiden välisiä taloussuhteita. Suomen on kyettävä arvioimaan Venäjän sisäistä kehitystä ja ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa tarkasti.

 

  • Suomi tunnistaa Kiinan määrätietoisen pyrkimyksen vahvistaa globaalia asemaansa. Kiinaa koskevissa kysymyksissä vahvistetaan kansallista koordinaatiota ja tilannekuvaa. EU:n Kiina-politiikan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus on Suomelle tärkeää. Käymme Kiinan kanssa vuoropuhelua kahdenvälisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksen hillinnästä, jossa Kiinalla on merkittävä rooli.

 

  • Suomi rakentaa yhdenvertaisuuteen ja yhteisiin intresseihin perustuvia kumppanuuksia Afrikan maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa. Tätä tavoitetta varten valmistelemme parhaillaan uutta Afrikka-strategiaa.

 

  • Suomen tavoitteena on myös rakentaa rauhaa. Tässä Suomi hyödyntää vahvaa rauhanvälitysosaamistaan, jonka osana on syksyllä perustettu rauhanvälityskeskus. Kestävää rauhaa rakennetaan myös osallistumalla kriisinhallintaan. Vakautta ja turvallisuutta luodaan vahvistamalla asevalvonnan ja aseriisunnan sopimusjärjestelmiä sekä turvaamalla sopimusjärjestöjen toimintaedellytykset. Jatkamme hyvien palvelusten tarjoamista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

  • Suomi tukee YK-järjestelmää ja pyrkii vahvistamaan maailmanjärjestön asemaa, tehokkuutta ja toimintakykyä. Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvostoon kaudelle 2029-2030, sekä YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022-2024.

 

  • Suomi hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet ja minimoi siihen liittyvät riskit sekä vaikuttaa uusia teknologioita ja digitalisaatiota koskevaan kansainväliseen keskusteluun.

 

Arvoisa puhemies,

  • Lopuksi haluan vielä kiittää ulkoministeriön virkakuntaa hyvästä työstä selonteon koordinoinnissa ja valmistelussa.

 

  • Odotan mielenkiintoista keskustelua ja valiokuntakäsittelyä.