Ministeri Pekka Haaviston puhe Euregio Karelia 20 vuotta -juhlaseminaarissa

Ministeri Pekka Haaviston puhe Euregio Karelia 20 vuotta -juhlaseminaarissa

Ulkoministeri Pekka Haaviston puhe Euregio Karelia 20 vuotta -juhlaseminaarissa 15. joulukuuta 2020.

Arvoisa ulkoministeri Lavrov, arvoisat Euregio Karelia -alueen edustajat ja juhlaseminaarin osallistujat,

Euregio Karelia yhteistyöfoorumin perustamissopimus allekirjoitettiin 24.2.2000 Joensuussa. Euregio Kareliasta tuli näin ensimmäinen Euroopan unionin ja Venäjän Federaation väliselle maarajalle perustettu Euregio-alue, joten tänään juhlimme myös tätä uranuurtajuutta. Alueellisen yhteistyön tärkeydestä EU:n ja Venäjän raja-alueilla olemme kaikki samaa mieltä. Rajat ylittävää CBC-yhteistyötä tehdään paitsi Suomen ja Venäjän välillä myös Baltian maiden sekä Puolan ja Venäjän välillä.

Kaksikymmentä vuotta sitten – kuten nyt - Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan yhteisenä tavoitteena oli kehittää raja-aluetta, alueiden elinolosuhteita ja liikenneyhteyksiä, myös EU-rahoituksen avulla. Nyt kun katsomme 20 vuotta sitten laadittuja tavoitteita, voidaan tyytyväisyydellä todeta, että tuloksia on saatu aikaiseksi. Euregio Karelia vaikutti vahvasti EU:n Interreg- ja Tacis-ohjelmien yhdistämiseen Naapuruusohjelmaksi 2004-2006 sekä EU-maiden ja EU:n ulkopuolisen Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusvälineen käynnistymiseen (ENPI).

Euregio Karelia -alueen yhteistyöhankkeiden tärkeimpiä rahoittajia ovat olleet juuri EU:n Karelia CBC -ohjelmat, jotka ovat aidosti rajanylittäviä rahoitusohjelmia. Euroopan unionin lisäksi Suomen valtio ja Venäjän Federaatio ovat panostaneet ohjelmiin merkittäviä rahoitussummia tasaveroisina kumppaneina. Ohjelmarahoituksella on tehty paljon - on kunnostettu rajanylityspaikkoja ja niille johtavia teitä, tuettu lukuisia kulttuuri-, ympäristö- ja liike-elämän kehittämishankkeita, ja paljon muuta. Kokonaisvaltaista kehittämistä siis.

Raja-alueyhteistyö on sittemmin vilkastunut, ja rajaliikenne ja matkailu kasvaneet monikertaisesti. Elintaso ja ihmisten hyvinvointi ovat lisääntyneet rajan molemmin puolin. Toisaalta Euregio Karelian alueella näyttäytyvät myös globaalit kehitystrendit ja niiden heijastama taloudellinen epävarmuus, väestörakenteen negatiivinen kehitys ja huoli ympäristön tilan heikkenemisestä.

Uudenlaiset haasteet, viimeisimpänä koronapandemia, ovat heijastuneet kansainväliseen yhteistyöhön, joka rajat ylittävässä yhteistyössä perustuu vahvasti henkilökohtaisiin kontakteihin. Koronasta huolimatta yhteistyö on jatkunut ja ehkä osin jopa tiivistynyt uusien työmuotojen myötä – esimerkkinä koronan ohittamisesta tämäkin virtuaalijuhla. Toiminnan jatkumisessa auttaa se, että ihmiset tuntevat toisensa pitkältä ajalta, luottavat toisiinsa, ja yhteistyö on vakiintunutta pitkältä ajalta.

Tulevaisuuteen katsoo myös Euregio Karelian uusi strategia vuosille 2021-2027, jossa painopisteinä ovat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, uudistuva elinkeinoelämä, puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto ja ilmastokestävä toiminta sekä arjen hyvinvointi ja vuorovaikutuksen lisääminen kansalaisten välillä. Näkyvimmin Euregio Karelia -yhteistyö onkin kanavoitunut EU:n rajat ylittäviin ohjelmiin. Olen iloinen, että CBC-yhteistyön vakiintuneet rakenteet saavat jatkuvuutta, uudella ensi vuonna alkavalla seitsenvuotisella ohjelmakaudella ne ovat Interreg NEXT -ohjelman alla. Suomi ja ulkoministeriö toimivat aktiivisesti sen puolesta, että EU:n ulkorajaohjelmiin (CBC-ohjelmiin) kohdistettavan EU- ja kansallisen rahoituksen määrä yhteensä jatkuisi vähintään nykyohjelmakauden tasolla.

Euregio Karelian tavoitteena on myös ollut hyödyntää Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksia alueella. Esimerkiksi Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa tuemme kiertotaloutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. On tärkeää edistää eri instrumenttien välisiä synergioita ja viestintää.

Selvää on, että raja-alueille on äärimmäisen tärkeää turvata sujuvat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Euregio Karelia -alueen yhteinen tulevaisuus onkin saavutettavuudessa: maantie-, rautatie- ja lentoyhteyksiä kannattaa edelleen kehittää. Tämä koskee erityisesti itä-länsi suuntaisia liikenneyhteyksiä ja rajanylityspaikoille johtavia teitä. Olemme myös ottaneet tyytyväisenä vastaan uutisen siitä, että Venäjä on päättänyt ottaa käyttöön sähköisen viisumin koko maassa 2021 alkaen. Minusta olisi tärkeää, että sähköinen viisumi otetaan käyttöön myös Karjalan tasavallan rajanylityspaikoilla mahdollisimman pian. Tämä vilkastuttaisi matkailutoimialaa ja edistäisi yhteisten kestävän matkailun kehittämishankkeiden toteuttamista tulevan Karelia CBC -ohjelman puitteissa.

Lukuisten kuntien, yhdistysten, kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten välinen yhteistyö luo ensiarvoisen tärkeää dialogia esimerkiksi ystävyyskuntatoimintaan sekä suomalais-venäläisen kieli- ja kulttuurintuntemuksen edistämiseen. On ilo todeta, että Karjalan tasavallassa on noin 4 500 suomen kielen opiskelijaa. Kielitaito on avain ihmisten väliseen yhteistyöhön ja voi avata tärkeitä ovia myös työelämässä.

Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana vuosina 2021–2023. Euregio Karelia on kiinteä osa Barentsin aluetta ja sen aktiivinen toimija. Toivon ja luotan siihen, että tämä näkyy myös puheenjohtajuuskautemme aikana. Kiitos jo tässä vaiheessa kommenteistanne ja ehdotuksistanne puheenjohtajuusohjelmaamme. Tarkoituksemme on painottaa yhteistyön jatkuvuutta sekä Barentsin alueen luontaisia vahvuuksia. Erityisenä tavoitteenamme puheenjohtajuuskaudellamme on Barentsin luonnon monimuotoisuuden suojeleminen YK:n biodiversiteettisopimuksen asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Hienoa, että synergiaa on myös Euroregio Karelian uuden strategian tavoitteisiin biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen turvaamisesta sekä ilmastokestävästä toiminnasta.

Alueellisessa yhteistyössä onkin myös se tärkeä puoli, että käytännön toteutuksin vaikutetaan myös isojen yhteisten haasteiden ratkaisemiseen. On hyvä, ettei valtiotaso ole se, josta kaikki ratkaisut tulevat. Maankamaran alueiden tilkkutäkin tilkut ovat aktiivisia toimijoita – paikallisilla käytännön toteutuksillahan haasteet ratkaistaan. Suomen ja Venäjän rajapinnoilla on ainutlaatuista eurooppalaista erämaata, jota yhteisin ratkaisuin parhaiten pystymme suojelemaan ja siten tarjoamaan elämyksiä, esim. kestävää turismia. EU:ssa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman suuntaviivat ovat pohja toiminnallemme. Koska ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat perustavanlaatuinen uhka koko maailmalle, tarkoittaa tämä sitä, että ilmasto- ja ympäristöhaasteet käännetään kaikissa toimintapolitiikoissa mahdollisuuksiksi ml. kestäväksi taloudeksi, oikeudenmukaisesti ja kenenkään syrjäytymättä. Rajapinnassa jatkamme eri ohjelmin yhteisten ratkaisujen löytämistä yhteistyössä venäläisten kumppanien kanssa, hyvään tähänastiseen yhteistyöhön pohjautuen.

 

Hyvät Euregio Karelia 20 vuotta -juhlaseminaarin osallistujat,

Toivotan teille menestystä ja uusia aloitteita rajanylittävään yhteistyöhön! Samalla haluan toivottaa Karjalan tasavallalle lämpimät onnittelut 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi!