Ministeri Paula Lehtomäen puheenvuoro kulttuurivientihankkeen julkistamistilaisuudessa

Kulttuurivientihankkeen julkistamistilaisuus Eduskunta 5.9.

Klassisen musiikin saralla suomalaisilla on jo pidempään ollut maailmalla hyvä maine. Viime vuosikymmeninä suomalainen taide ja taiteilijat ovat saavuttaneet merkittävää kansainvälistä tunnettuutta. Meillä on useita taitavia muusikoita, taitoa järjestää kansainvälisesti kiinnostavia ja maailmantason vertailun kestäviä tapahtumia. Pääansio tästä kuuluu tietysti taiteilijoille itselleen ja heidän taiteensa herättämälle kiinnostukselle.

Myös Suomen valtiovalta on vuosikymmenten mittaan panostanut suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen maailmalla. Valtio on tukenut kulttuurivaihtoa sekä kulttuurivientiä rahoittamalla muun muassa eri taiteenalojen vientiorganisaatioita ja tukemalla taideorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä. Kulttuurin panostaminen on mitä parhainta vienninedistämistä. Suomen viennin osana kulttuurivienti tukee ja edistää suomalaista elinkeinoelämää ja taloutta luomalla monipuolisen ja korkeatasoisen kulttuurisen kuvan ja maaimagon.

Musiikilla on perinteisesti ollut merkittävä osa Suomen kulttuuriviennissä, on tällä käsitteellä sitten ymmärretty kansainvälistä kulttuurivaihtoa, kulttuuria julkisuusdiplomatian osana tai varsinaista kaupallista vientiä.

Vuonna 2001 musiikki tuotti Ruotsin valtiolle vientituloina yli 500 miljoonaa euroa. Suomessa musiikkiteollisuuden vientitulot ovat yleisesti olleet matalalla tasolla aina vuoteen 1999 saakka. Muutaman viime vuoden aikana on tapahtunut selkeä muutos. Esimerkiksi Teoston saamat esityskorvaukset suomalaisen musiikin soittamisesta ulkomailla ovat parin viime vuoden aikana kasvaneet lähes 40 prosenttia. Suomesta ei silti ole vielä syntynyt vastaavaa ammattimaista ja kansainvälisesti suuntautunutta yritystoimintaa musiikkiteollisuudessa kuten esimerkiksi Ruotsissa.

Suomalaisten yhtyeiden viennin edistämisessä voi valtiovalta, kuten Ulkoasiainministeriö ja Suomen edustustot maailmalla, yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, olla mukana järjestämällä musiikillisia oheistapahtumia esimerkiksi ministerivetoisten liikemiesvaltuuskuntien vierailujen yhteydessä. Tämän mahdollisuuden aion käyttää omilla vienninedistämismatkoilla hyväksi.

Maassamme tarvitaan myös luovaa osaamista ja kehittämistä palvelevia yrityksiä. Tarvitsemme ammattitaitoisia agentteja ja tuottajia, kansainvälisen musiikkibisneksen tuntevia asiantuntijoita. Valtiovallankaan taholta suomalaisen rock- ja popmusiikin vientiin ei vuosiin panostettu järjestelmällisesti. Yksittäisiä hankkeita, esiintymismatkoja ja julkaisuja saatettiin tukea, mutta ministeritason pohdintaa asiaan ei ole ollut.

Tämä kulttuurivientihanke on ennakkoluuloton kolmen ministeriön yhteinen ponnistus. Uskon, että suomalaisella kulttuurilla on mahdollisuus tulla yhdeksi ulkomaankauppamme menestysartikkeleista.