Lyhennelmä ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin puheesta suurlähettiläspäivillä
Kansainvälisen talouden kokonaiskuva on sirpaloitunut ja tulevaisuudesta vallitsee ristiriitaisia näkemyksiä. Jo ennen syyskuun terrori-iskuja maailmantalouden kehitys oli epävarmaa, kun kaikki kolme keskeistä talousaluetta, USA, EU ja Japani, olivat samanaikaisesti hidastuvan kasvun vaiheessa.
Valtioiden välinen keskinäisriippuvuuden voimistuminen on osaltaan lisännyt tarvetta monikansallisten sääntöjen luomiseksi. EU ei ole muuttanut taloudellista globalisaatiota koskevaa linjaansa. Tavoitteena on edelleen kaupan vapauttaminen sääntöpohjaisesti sekä kehitysmaiden integrointi kansainväliseen kauppajärjestelmään. Hyvän hallinnon ja vakaiden olojen erkitys taloudellisen hyvinvoinnin peruspilareina on kasvanut entisestään.
Tänä päivänä kauppapoliittisia kysymyksiä käsitellään useilla eri
foorumeilla. Kansainvälisen kaupan rakenteissa tapahtuneet muutokset
korostavat tarvetta huolehtia EU:n toimintakyvystä je kehittää sen
päätöksentekoa. WTO on ainoa globaali kauppapoliittinen järjestelmä, joka antaa puitteet ja säännöt kansainväliselle tavara- ja palvelujen kaupalle.
Suomi osallistuu WTO-kauppakierrokselle ensimmäistä kertaa EU-maana. Tämä asettaa haasteen myös ulkoministeriölle. Dohan kierroksen kauppaneuvottelut on sovittu päätettäviksi vuoden 2005 alkuun mennessä. Aikataulu on tiukka, paljon on vielä tehtävä. Koskaan aiemmin ei asialista ole ollut näin laaja, ja nyt on mukana ennätysmäärä osallistujia. Uskon kuitenkin, että neuvottelut saadaan päätökseen määräajassa. Edellyttäen, että sovitut määräajat pitävät ja eräiden alueiden lupaavasti liikkeelle lähtenyt työ kyetään ulottamaan muillekin neuvottelualueille.
Ulkomaanedustuksemme viennin ja kansainvälistymisen edistämisen
tehtäväkenttä on laajentunut Finpron toimintakonseptin muutoksen myötä. Tehtävien kasvun tulee näkyä myös resursseissa. Ulkoministeriön tarkoituksena on lisätä edustustoissa toimivien virkamiesten tietotaitoa kansainvälistymisen edistämisessä. Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen kannalta on tärkeää edistää myös ulkomaisia investointeja Suomeen.
EU:n laajentuminen vaikuttaa merkittävästi lähialueidemme kehitykseen. Taloudelliset hyödyt ovat myös merkittävät. Sevillassa vahvistettiin EU:n laajentumisneuvotteluiden päättäminen vuoden 2002 loppuun mennessä. On tärkeää, että jokaista hakijaa arvioidaan ansioidensa pohjalta neuvottelujen loppuun asti.
Kauppapolitiikkamme kannalta keskeisessä asemassa ovat erityisesti suhteemme Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan.
Kahdenväliset kaupallis-taloudelliset suhteemme Yhdysvaltoihin ovat suhteellisen ongelmattomat, mutta EU:n transatlanttiset suhteet ovat varsin haasteelliset kaikkine kauppariitoineen.
Venäjän merkitys Suomen kauppa- ja talouskumppanina on kasvanut viime vuosina. Toiveenamme edelleenkin on saada investointisuojasopimus maidemme välille. Suomi ja EU tukevat Venäjän mahdollisimman nopeaa WTO-jäsenyyttä, mutta sen on tapahduttava normaalein liittymisehdoin, ei millä hinnalla hyvänsä.
Kiina on noussut merkittäväksi kauppakumppaniksemme Aasiassa ja sinne virtaa myös suomalaisia sijoituksia. Kiinan WTO-jäsenyys ja pitkään jatkunut talouskasvu selittävät tätä trendiä. Syyskuussa toteutetaan vienninedistämismatka Kiinaan ja Hongkongiin ja mukaan on lähdössä enätyssuuri yritysvaltuuskunta.