Kehitysministeri Paateron puhe Slush-tapahtumassa

Kehitysministeri Paateron puhe Slush-tapahtumassa

Kehitysministeri Sirpa Paateron puhe Slush-tapahtumassa UM:n ja Tekesin rahoittaman BEAM - Business with Impact -ohjelman julkistustilaisuudessa 18.11.2014.

Kehitysmaissa on meneillään taloudellinen murros. Monet perinteisesti köyhät maat ovat nousemassa keskitulotason maiksi. Talouskasvu myös monissa Afrikan maissa on vauhdikasta.

Investointien saaminen maahan ja verojärjestelmien kehittäminen on kehitysmaille yhtä tärkeää tai tärkeämpääkin kuin kansainvälinen apu. Paikallisen ja kansainvälisen yksityisen sektorin merkitys kehityksessä on olennainen. Yhdeksän kymmenestä työpaikasta syntyy kehitysmaissa yksityiselle sektorille, erityisesti mikro- ja pienyrityksiin. Yksityinen sektori on kehitysmaiden kasvun moottori.

Siirtyminen vihreään, ympäristö- ja ilmastokestävään talouteen on välttämätön edellytys maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudelle. Taloudellisen kasvun täytyy jatkossa toteutua merkittävästi kestävämmin kuin aiemmin. Sen hyötyjen täytyy myös jakautua tasaisemmin maiden sisällä. Innovaatioilla, uusilla ratkaisuilla ja teknologialla on tärkeä rooli tämän kehityksen tukemisessa.

Ne synnyttävät uutta taloudellista toimintaa ja uudistavat vanhaa. Innovaatioiden avulla voidaan myös ratkaista merkittäviä kehitysongelmia ja avata kehityksen pullonkauloja. Mobiiliteknologia on tästä hyvä esimerkki.

Tieto, osaaminen ja innovaatiokyky ovat olleet Suomelle ratkaisevia kilpailukykytekijöitä viime vuosikymmeninä. Niin ne ovat myös kehitysmaille tänä päivänä. On tärkeää investoida kehitysmaiden kykyyn ratkaista ongelmiaan ja rakentaa kestävää kasvua.

Nyt julkistettava kehitysinnovaatio-ohjelma BEAM on Team Finland -strategian mukainen aloite, jossa hallinnon rajat ylitetään ulkoministeriön ja Tekesin yhteisrahoituksella. Ulkoasiainministeriönä olemme iloisia siitä, että kehitysmaanäkökulma on tuotu Team Finlandin toimintaan vahvasti mukaan.

BEAMin taustalla on ulkoasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 vetämän kehittämisryhmän suositukset kehitysmaihin suuntautuvan innovaatio- ja liiketoiminnan kannustimien kehittämisestä. Uuden ohjelman rakentaminen aloitettiin UM:n ja Tekesin toimesta huhtikuussa 2014.

Monet muut maat ovat käynnistäneet innovaatiorahoitusohjelmia osana kehitysyhteistyötään. Suomi ei ole tässä suhteessa ensimmäisenä liikkeellä. Vierailin viime viikolla yritysvaltuuskunnan kanssa Yhdysvaltojen kehitysapuviraston USAID:in Global Development Labissa, jonka toimintamallista olin erityisen vaikuttunut.

Slush, jossa tänään julkistamme BEAMin, edustaa uutta dynaamista yritys- ja yrittäjyyskulttuuria Suomessa. Se on kasvanut kansainväliseksi suurtapahtumaksi ja on tänä vuonna tärkeä myös kehityspolitiikan näkökulmasta. Yhdessä Slushin kanssa olemme tuoneet joukon kehitysmaiden start-up yrityksiä Slushiin verkostoitumaan ja luomaan yhteistyösuhteita suomalaisten kanssa.

Toivomme, että Slushista muodostuu merkittävä kohtaamispaikka myös kehitysmaiden yrittäjille.

Yksi Slushin kärkiteemoista tänä vuonna on yrittäjyyden yhteiskunnallinen vaikuttavuus - Impact. Tämä on myös mitä BEAM:illä tavoittelemme ja se näkyy ohjelman nimessä: Business with Impact.

BEAM on aidosti globaali ohjelma. Ohjelmasta hyötyvät niin Suomi kuin kehitysmaat, uuden osaamisen, liiketoiminnan ja työpaikkojen myötä. Syntyvillä innovaatioilla pyritään ratkaisemaan polttavia kehitysongelmia, joten ne palvelevat kehitysmaiden ja kehitysmaiden kansalaisten tarpeita. Kehityksen kohteena voivat olla uudet ratkaisut esimerkiksi koulutuksen, terveyden, ympäristön tai uusiutuvan energian aloilla.

Kyse ei ole pelkästään teknologiasta, vaan myös sosiaalisista innovaatioista ja uusista tavoista toimia. Ohjelmalla on missio paremman ja oikeudenmukaisemman maailman tuottamisesta liiketoiminnan keinoin.

Kehitysyhteistyöhön kohdistuu ajoittain runsaasti arvostelua. Toisaalta julkinen keskustelu on arvokasta, ja kriittiset näkökulmat tärkeitä ja tervetulleita. Ulkoasiainministeriölle on tärkeää hakea kehitysyhteistyölle jatkuvasti tuloksellisempia toteutusmuotoja.

Kehitys tulisi nähdä koko yhteiskunnan, ei vain julkisen sektorin asiana, niin kehitysmaissa kuin Suomessakin. Siksi on tärkeää osallistaa myös yrityksiä sen toteuttamiseen. Toki odotamme yrityksiltä vastuullista toimintaa, ihmisoikeuksien kunnioitusta ja edistämistä.

Tiedämme, että suomalaisilla yrityksillä on huippuosaamista esimerkiksi ympäristöteknologiassa ja biotaloudessa, ICT- ja peliteollisuudessa, elintarviketuotannossa, ja terveys- ja hyvinvointipuolella. Kehitysmaaliiketoiminta on kasvava osa myös suomalaisten yritysten ydinliiketoimintaa, ei ainoastaan yhteiskuntavastuukysymys.

Tätä osaamista, kuten myös yritysten omia investointeja innovaatiotoimintaan, pyrimme nyt BEAMin avulla houkuttelemaan kehityksen tueksi. Slushin kokoamat nuoret kasvuyritykset ovat BEAMille tärkeä asiakasryhmä.

Innovaatioteema ei ole uusi Suomen kehityspolitiikassa. Vuonna 2005 julkistimme ensimmäisen linjauksen tietoyhteiskunnasta, teknologiasta ja innovaatioista kehityksessä. Olemme toteuttaneet useita kahdenvälisiä ja alueellisia ohjelmia sektorilla yhdessä kumppanimaidemme kanssa. Yksi suurimmista viime vuosien aloitteista sektorilla oli Maailmanpankin ja Nokian kanssa toteutettu kumppanuus, mobiiliyrittäjyyden edistämiseksi kehitysmaissa.

Jo nykyisin rahoitusta yritysten innovatiivisiin hankkeisiin on tarjolla mm. Finnpartnershipin ja Finnfundin kautta. Korkeakoulujen yhteistyötä varten on olemassa omia yhteistyöinstrumentteja, joita parhaillaan uudistetaan. Teemme tutkimusyhteistyötä Suomen Akatemian kanssa, mikä on tärkeä keino laajentaa kehitysyhteistyön tietopohjaa.

Olemme myös huomanneet, että kansalaisjärjestöt toteuttavat entistä innovatiivisempia hankkeita, mukaan lukien erilaisia yritys- ja yliopistoyhteistyön malleja.

BEAM on kuitenkin erilainen kuin muut nykyiset ohjelmat. Sitä ei tule nähdä ainoastaan yritysrahoitusinstrumenttina. Se tarjoaa rahoitusta ja tukea paitsi yrityksille, myös yritysten, kansalaisjärjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöhön. Hankkeissa odotetaan olevan mukana myös kehitysmaakumppaneita. Onnistuneiden innovaatioiden takana on usein syvä ymmärrys paikallisista olosuhteista, tarpeista ja mahdollisuuksista.

On selvää, että maailman kehityshaasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudenlaista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä.

Paljon käytetty sana innovaatioekosysteemi tarkoittaa BEAMissa yhteistyön ja yhteistoiminnan edistämistä Suomessa ja kansainvälisesti. Julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja tutkimusyhteisön näkökulmat kehitykseen ovat toki erilaiset. Ne ovat kuitenkin sovitettavissa yhteen ja täydentävät toinen toisiaan.

Pyrimme aktiivisesti edistämään BEAMin tuella kehitettyjen ratkaisujen käyttöönottoa ja levittämistä, esimerkiksi yhteistyössä YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on luoda edelläkävijähankkeita, ratkaisuja, jotka voivat levitessään vaikuttaa miljoonien kehitysmaiden köyhien elämään ja elämänlaatuun. Uskon, että samalla suomalaisyritykset ja muut toimijat oppivat paljon kehitysmaista toimintaympäristönä.

BEAM yhdistää kehitys- ja innovaatiorahoituksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelman laajuus on noin 50 miljoonaa euroa seuraavalle viidelle vuodelle. Puolet kokonaisrahoituksesta tulee hakijoilta itseltään. Ohjelman julkisesta rahoituksesta UM kattaa 12,5 miljoonaa ja Tekes saman verran. Tekesin kautta toteutettuna BEAM pystyy hyötymään merkittävästi paitsi yhteisrahoituksesta, myös Tekesin rahoitusasiantuntemuksesta ja innovaatio-osaamisesta.

Ulkoministeriö osallistuu eri tasoilla ohjelman hallintoon kehitysvaikutusten varmistamiseksi.

Haluan kiittää eri osapuolia, jotka ovat tuoneet näkemyksensä ohjelmavalmisteluun. Erityiskiitos kuuluu Tekesille, jonka kanssa toivomme pitkää ja menestyksekästä kumppanuutta.

Joitakin vuosia sitten julkistettu Suomen maakuvatyöryhmän raportti esitti tehtävän suomalaisille yrityksille: ”Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä hyvää liiketoimintaa”. Tähän kannattaa pyrkiä tosissaan: haluan kannustaa mahdollisimman monia teistä osallistumaan tulevaan BEAM-ohjelmaan.

In English:

BEAM is part of Finland’s solution to some of the most wicked problems the world is facing – poverty, lack of opportunity, health, education and climate change to name a few. It is an innovations-for-development program. The primary long-term objective of BEAM is to advance economic development and people's welfare in developing countries.

BEAM is a Team Finland -initiative. For the first time we are combining development cooperation funds that are managed by the Ministry for Foreign Affairs with public  innovation funding managed by Tekes, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. The program will be operational as of at the beginning of 2015 and it will be managed by Tekes.

The aim is to find the common ground where the interest of Tekes to support innovations of Finnish businesses overlap with aims of development cooperation to eradicate poverty and promote sustainable and inclusive development. In other words “business with impact”

The idea is to tap into the innovative capacity and dynamism of businesses, civil society, research institutions, cooperatives and other actors both in Finland and in developing countries to create opportunities for development and growth in Africa and other developing regions.

It is important to harness all actors' know-how, potential and investments into purposes that can support development. In doing so, we want to actively support cooperation within Finland and internationally with developing country partners.

BEAM is a five-year funding programme with a total value of around 50 million euros. Half of that will be public funding provided by Tekes and Ministry for Foreign Affairs. The Ministry's share of total funding will be 12,5 MEUR, equivalent to 25% per cent of the total programme volume. 50% of the programme costs are expected to be contributed by the companies and other organizations participating in the programme.

Support is channeled to the development, piloting and commercialization of new innovations. The program will neither support the companies' exports, conventional business partnerships nor regular development cooperation projects by civil society organizations.

A special thank you goes to Tekes, who have been bold enough to try something new and to pilot this new initiative with the Ministry for Foreign Affairs to create business with impact. We look forward to long a fruitful partnership.