Kehitysministeri Paateron puhe SASKin syyskokouksessa

Kehitysministeri Paateron puhe SASKin syyskokouksessa

Kehitysministeri Sirpa Paateron puhe SASKin syyskokouksessa 18.12.2014.

Paljonko maksaa elämiseen riittävä palkka?

Arvoisa SASK-väki! Ilo ehtiä näin eduskunnan budjettikiireiden keskellä puhumaan teidän kanssanne!

SASK:n toiminta on omasta näkökulmastani perustavanlaatuisen tärkeä osa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa ja SASK onkin ollut UM:lle tärkeä kumppanuusjärjestö jo vuodesta 2003 saakka.

Kehitysyhteistyön tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Siksi kohdemaiden yhteiskuntien ja työelämän kehittäminen sekä kansalaisten aktivoiminen on äärimmäisen tärkeää.

Ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian edistämisessä.

Ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka rakentavat yhteiskuntarauhaa ja vievät kehitystä eteenpäin. Kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ajaa näiden oikeuksien toteutumista.

SASK erottuu toiminnallaan muista UM:n tukemista kehitysyhteistyötä tekevistä kansalaisjärjestöistä tukemalla juuri ammattiyhdistysliikkeen vahvistamista ympäri maailmaa. –tämän erityisosaamisen tuoma lisäarvo on Suomen valtion tukemalle kehitysyhteistyölle tärkeää.

SASKin toiminnassa painottuvat läpileikkaavat periaatteet, jotka kohdistuvat erityisesti naisten ja nuorten asemaan työelämässä, ovat Suomen kehityspolitiikan toteutumisessa keskeisiä.

Esimerkiksi palveluala on nopeiten kasvavien sektoreiden joukossa kehitysmaissa. Usein palvelualalla palkat ovat kaikkein alhaisimmat, mikä tekee tästä naisvoittoisesta alasta erityisen haavoittuvan.

Myös nuoret ajautuvat alhaisesti palkattuihin ja usein vaarallisiinkin töihin, esimerkiksi kaivostyöhön. Ilman työehtosopimuksia ja elämiseen riittävää minimipalkkaa työntekijät ovat täysin työnantajien armoilla.

Ammattiyhdistysliikkeellä on mahdollisuus vaikuttaa yritysten yhteiskuntavastuukeskusteluun, samoin kuin kehitysmaiden ammattikoulutuksen kehittämiseen ihmisten työllistymisen edistämiseksi.

Kehitysyhteistyön osalta tuemme ammatillisen koulutuksen edistämistä tällä hetkellä muun muassa Mosambikissa ja Nepalissa, mutta suuri rooli on myös kansalaisjärjestöillä.

Työmarkkinoiden globaalin merkityksen kasvaessa ILO:n työ ja myös ay-asioita ajavien kansalaisjärjestöjen työ on entistä keskeisempää.

ILO:n pääjohtajan Guy Ryderin vieraillessa Suomessa marraskuussa ilmoitin, että lähdemme mukaan toisena perustajajäsenenä ILO:n uuteen lippulaivaohjelmaan, joka edistää työsuojelua. Suomella on työsuojelun osalta kansainvälisesti arvostettua osaamista.

Teemme ILO:n kanssa tälläkin hetkellä monenlaista. Esimerkiksi Suomi tukee Kirgisiassa ja Tadžikistanissa ILO:n maaohjelmien kautta työllisyyden, työturvallisuuden ja työsuojelujärjestelmien kehittämistä ja sosiaaliturvaa.

Mielestäni kehitysyhteistyön oikeutuksen kannalta on olennainen kysymys ymmärtää, että kehittyvien maiden työolojen, työehtojen ja työelämän kehittäminen on kaikkien maailman työntekijöiden etu.

Tämän hetken heikko taloudellinen tilanne on herkkä vastakkainasettelulle.

On tärkeää ymmärtää, että on suomalaisen työntekijän etu ammatillinen arvostus, työehdot ja palkka ovat kohdallaan kaikkialla maailmassa.

Lyhytnäköinen yritysten voitontavoittelu ajaa teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden työntekijät vastakkain. Globaali ay-liike on tärkeässä roolissa poistamassa tätä vastakkainasettelua.

Käsi kädessä tämän kanssa pitäisi nähdäkseni olla myös globaali kuluttajaliike, joka osaltaan luo painetta ihmisarvoiseen kohteluun työmarkkoinoilla koko maailmassa.

UM edistää ihmisarvoiseen työhön liittyviä teemoja kaikilla foorumeilla. EU toimii ILO:n linjausten mukaisesti ja on viime aikoina panostanut entistä enemmän kehitysmaiden työolojen parantamiseen.

Kansainvälisellä kehitysyhteistyörahoituksella on merkittävä rooli keskeisten työn standardien toteuttamisessa. Suomen kehitysyhteistyövaroin tuetaan useita ihmisarvoiseen työhön ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä hankkeita ja tukikanavia.

Pelkästään SASK toteuttaa UM:n tuella noin 70 ay-liikettä vahvistavaa hanketta.

Ammattiyhdistysliikkeellä on mahdollisuus tuoda konkretiaa kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon, sekä vaikuttaa ja edesauttaa työolojen oikeudenmukaisuutta –mm. neuvottelemalla oikeudenmukaisia työsopimuksia, ihmisarvoiseen elämään riittäviä palkkoja, ja vaatimalla turvallisia työskentelyolosuhteita.

Ay-liike on ihmisoikeuksien vartija ja puolestapuhuja, mikä myös valvoo sitoumuksien toteutumista samalla, kun se edesauttaa työntekijöiden järjestäytymistä ja tietämystä oikeuksistaan sekä peräänkuuluttaa työnantajien velvollisuuksia. Myös lapsityön vastaisen toiminnan tukeminen on entistä tärkeämpää.

Suomalainen työmarkkinaosaaminen on käyntikortti, jota voitaisiin enemmänkin hyödyntää nousevilla kehitysmaiden työmarkkinoilla.

Kansainvälisessä keskustelussa korostuu entistä enemmän laaja kehitysrahoitus; sekä julkiset että yksityiset rahavirrat, ja kehitysmaiden ensisijainen vastuu rahoituksesta yhdistettynä muiden rahavirtojen tätä tukevaan rooliin.

Perinteisen kehitysyhteistyön pitää keskittyä enenevästi muun rahoituksen mahdollistajaksi. Hallitusten on etsittävä uusia, sekä yksityisen että julkisen sektorin rahoituslähteitä sekä rohkaistava uudenlaisia kehityskumppanuuksia julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä.

Suomi uskoo kehitysmaiden demokraattisen omistajuuden tärkeyteen maiden kehityksen toimeenpanossa - mukaan luettuina kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori.

Valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin yhteisymmärrys yhteisistä kehitystavoitteista ja sitoumuksista sekä velvoitteista auttaa myös mittareiden kehittämisessä ja kehitysavun tulosten mittaamisessa.

Tämä uusi ajattelu vaatii, että kumppanuuden osapuolet asettavat yhteisiä tavoitteita omien tavoitteidensa rinnalle, jossa kumppanuus hyödyttää kaikkia osapuolia. Myös yksityissektorin kumppanuuksien tulee omaksua oikeusperustaisuus, jonka kautta tilivelvollisuus avunsaajia kohtaan taataan.

Työllisyys ja ihmisarvoinen työ ovat vahvasti esillä myös vuosituhattavoitteiden jälkeisellä kestävän kehityksen agendalla, jonka sisällöstä ja keinoista parhaillaan neuvotellaan.

Kiitos arvoisat kuulijat! Kuulen mielelläni teidän ajatuksianne, kommenttejanne ja kysymyksiänne.