Kehitysministeri Paateron puhe Myanmarin kehitysohjelman ulkoisten sidosryhmien kuulemistilaisuudessa
Kehitysministeri Sirpa Paateron puhe Myanmarin kehitysohjelman ulkoisten sidosryhmien kuulemistilaisuudessa 20.11. 2014.
Hyvät osallistujat, tervetuloa tilaisuuteen myös minun puolestani.
Myanmar on ottanut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittäviä edistysaskeleita niin demokratian tiellä kuin myös maan sisäisen konfliktin ratkaisemiseksi. Maa oli vuosikymmenien ajan käytännössä sisällissotaa käyvä sotilasdiktatuuri ja ihmiset elivät lähes eristyksissä muusta maailmasta. Suurimman hinnan sotilasvallan ajasta on maksanut etnisesti hyvin jakautunut kansa. Ihmisoikeusrikkomukset, korruptio, köyhyys ja eriarvoisuus ovat olleet arkipäivää. Jatkuvasta sotatilasta huolimatta, tai siitä johtuen, on lisäksi tärkeää todeta että koko maa ei edelleenkään ole yhden vallan alla.
Vuoden 2011 vaalien jälkeen valittu maan uusi hallinto on päättäväisesti avannut maata ja lanseerannut laaja-alaisia uudistusohjelmia, mitkä pitävät sisällään muutoksia niin poliittisessa järjestelmässä kuin myös toimivan markkinatalouden edellytykset. Myös inhimilliseen kehitykseen panostetaan - näkyvimmin koulutukseen. Myanmarin tavoitteena on olla vuoteen 2030 mennessä "moderni, kehittynyt ja demokraattinen valtio".
Myanmarilla on nyt kaikki mahdollisuudet uuteen kukoistukseen ja tavoitteidensa saavuttamiseen. Maa on vauras niin luonnonvarojen kuin myös inhimillisten resurssien suhteen. Se sijaitsee strategisesti suotuisalla paikalla Intian ja Kiinan kasvavien markkinoiden kupeessa. Haasteena on kuitenkin saavuttaa pysyvä rauha ja varmistaa kehityksen kestävyys. Poliittisten uudistusten ja rauhanprosessin tulisi edetä rinta rinnan. Myös huima talouskasvu alkaa olla uhka ympäristölliselle kestävyydelle.
Myanmarilla on edessään kriittinen vuosi. On vaikea ennustaa ensi vuoden parlamenttivaalien tuloksia ja miten ne tulevat vaikuttamaan maan poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Samanaikaisesti ponnistelut jatkuvat maanlaajuisen tulitauon saavuttamiseksi sekä kansallisen poliittisen dialogin aloittamiseksi, vaikkakin tavoitteena olevaa aikataulua on jouduttu tarkistamaan jo useasti. Rauha on perusedellytys Myanmarin kestävän kehityksen turvaamiseksi. On myös muistettava, että poliittisia uudistuksia ja rauhaa rakennetaan äärimmäisen monimutkaisessa, dynaamisessa ja etnisesti jakautuneessa ympäristössä.
Suomen ja Myanmarin välinen kehitysyhteistyö käynnistyi jo 1979 Suomen aloitettua yhteistyön Maailmanpankin kanssa Myanmarin metsäsektorin kehittämiseksi. Sittemmin mukaan tulivat terveys ja energiahuolto. Vuonna 1988 Suomen ja Myanmarin välinen kehitysyhteistyö kuitenkin lakkautettiin demokratiavajeen ja ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.
Nyt 26 vuotta myöhemmin yhteistyön uudelleen aloittaminen on jälleen mahdollista ja perusteltua. Kansainvälisen apuyhteisön on kuitenkin muistettava,, että rauhan- ja valtionrakennus vaatii vuosien ponnisteluja ja sitoutumista. Koko yhteiskunnan on pystyttävä mukautumaan uuteen todellisuuteen. Verraten muihin siirtymätilassa oleviin maihin, on selvää että Myanmarissa tämä prosessi on vasta alussa.
Myanmar on yksi Aasian köyhimmistä maista ja sen hallinnon kapasiteetti on edelleen heikko viime vuosien uudistuspyrkimyksistä huolimatta. Sotilasvallan aikaisia käytäntöjä ja hierarkioita on vaikea muuttaa nopeasti eikä keskustason reformit toteudu aina aiotusti eikä aiotulla aikataululla. Ihmisoikeustilanne on kohentunut nykyhallituksen aikana silmin nähden, vaikkakin viime aikoina ongelmia on noussut uudelleen esiin, mm. median edustajien häirintänä ja laittomuuksina vangitsemisten yhteyksissä, Median vapaus on tästä huolimatta yleisesti ottaen lisääntynyt merkittävästi, kuten on myös kansalaisjärjestöjen toimintakenttä. Kansalaisyhteiskunnan todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin vielä varsin rajalliset.
Erityistä huolta aiheuttaa Rakhinen osavaltion voimakkaasti kahtiajakautunut asenneilmapiiri buddhalais- ja muslimiväestön osalta. Viime vuosien väkivaltaisuudet voivat toistua uudelleen, koska vihanpito ei tunnu laantuvan eivätkä keskushallinnon tai osavaltion hallinnon toimenpiteet ole olleet sovittelunhaluisia. Erityisesti Rakhinen rohinga-väestö on joutunut hyvin ahtaalle ja painostuksen alaiseksi. Suomi seuraa tilanteen kehitystä tiiviisti ja pyrkii vaikuttamaan osavaltion tilanteeseen yhdessä EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa.
Myanmarin kehitystarpeet ovat valtavat ja kansalaisten odotukset korkealla. Kehitystarpeita on jokaisella sektorilla ja kykyä vastata niihin on rajallisesti. Kehitysrahoitusta on virrannut maahan merkittävästi – ja virran ennustetaan edelleen kasvavan varsinkin jos rauha säilyy. Siitä huolimatta ulkopuolisen tuen ja kansainvälisen yhteistyön tarve on ilmeinen. Myanmarin maaohjelma vastaa Suomen kehitysyhteistyön laajempaan strategiseen keskittymiseen niin, että siitä tulee yksi kolmesta pääkumppanista Aasiassa yhdessä Afganistanin ja Nepalin kanssa.
Myanmarissa on erityisen suuri tarve hyvin koordinoidulle yhteistyölle. Suomi – muiden samanmielisten toimijoiden kanssa - korostaa avunantajien kesken tehtävän yhteistyön tärkeyttä. On tärkeää varmistaa, että yhteistyö vastaa Myanmarin tarpeisiin ja hallinnon kapasiteettiin.
Suomi haluaa tukea Myanmaria sen asettamien kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Niitä ovat:
1) Politiikan ja rakenteiden uudistaminen niin että maasta tulee kehittynyt valtio, jossa ihmisten on parempi elää.
2) Myanmarin integroiminen kansainväliseen yhteisöön, jotta se pystyy paremmin vastaamaan nykymaailman haasteisiin.
3) Kansalaisten tarpeiden ja odotusten tyydyttäminen tasapuolisesti koko maassa.
Ulkoasiainministeriö on käynyt avointa keskustelua Myanmarin viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa yhteistyön tavoitteista ja lähestymistavasta. Keskustelun ja suunnittelutyön tuloksena Suomi ja Myanmar ovat aloittamassa kehitysyhteistyötä seuraavien teemojen osalta: 1) demokratia ja oikeusvaltiokehitys, joka sisältää tuen Myanmarin rauhanprosessille, 2) luonnonvarojen hyvä hallinta, sisältäen metsäsektorin tuen ja ympäristöhallinnon kehittämisen sekä 3) koulutussektori, jossa painotetaan erityisesti varhaiskasvatusta. Näistä kuulette lisää Etelä-Aasian yksikön esityksessä.
Myanmarin kehitysyhteistyön maaohjelma perustuu Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan. Laadittavassa maaohjelmassa pyritään edistämään kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien asemaa sekä kaikkien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua asemansa parantamiseen ja maan kehittämiseen. Samoin maaohjelma enenevästi pyrkii tukemaan julkisen sektorin kapasiteetin kasvattamista niin, että se kykenee kantamaan vastuun palveluista ja kehityksestä. Myanmarin maaohjelmassa korostuu toimenpideohjelman mukaisesti tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Maaohjelman perustana on selkeä tuloskehikko, joka mahdollistaa tulosten mittaamisen ja raportoimisen. Lisäksi maaohjelman suunnittelussa, toimeenpanossa ja monitoroinnissa noudatetaan konfliktisensitiivistä lähestymistä.
Ulkoasiainministeriö pyrkii siihen että kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö sekä kansalaisjärjestöjen työ täydentävät toisiaan. Näin parhaiten voidaan tukea Myanmaria saavuttamaan omat kehitystavoitteensa. Myanmarista tulee Afganistanin ja Nepalin rinnalle Suomen kolmas pitkäaikainen kumppanimaa Aasiassa.