Kehitysministeri Paateron puhe maailman väestön tilannetta koskevan raportin julkistamistilaisuudessa

Kehitysministeri Paateron puhe maailman väestön tilannetta koskevan raportin julkistamistilaisuudessa 

Kehitysministeri Sirpa Paateron puhe YK:n väestörahaston (UNFPA)  maailman väestön tilannetta koskevan raportin julkistamistilaisuudessa 18.11.2014 Ressun lukiossa Helsingissä.

YK:n vuosituhattavoitteiden tavoiteaika umpeutuu ensi vuonna. Moni kahdeksasta kehitystavoitteesta toteutuu: äärimmäinen köyhyys on jo puolittunut, yhdeksän kymmenestä lapsesta aloittaa peruskoulun. Osaan on vielä matkaa: vaikka äitikuolleisuus on lähes puolittunut, ollaan vielä kaukana tavoitteesta. Keskiarvot piilottavat edistymisen erot maiden välillä ja niiden sisällä.

Vuoden 2015 aikana kansainvälisen yhteisön on tarkoitus muotoilla uusi kestävän kehityksen, ns. Post-2015-agenda. Post-2015-prosessi on kehityspolitiikan ajankohtaisin ja tärkein kysymys, joka tulee ohjaamaan maailmanlaajuista kehityspolitiikkaa ja sen suuntaa vuosina 2015–2030. Agendan tulee tähdätä köyhyyden poistamiseen ja kestävän kehityksen yhdistämiseen. Suomelle keskeisiä periaatteita ovat tavoitteiden universaalisuus, eriarvoisuuksien vähentäminen, ihmisoikeusperustaisuus ja kehityksen edistäminen luonnon kantokyvyn rajat huomioiden.

Kehityksen vaikutukset ulottuvat yksilötasolta globaalille tasolle. Tästä syystä kaikilla eri tasoilla tulee huomioida kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa ei ole enää antajia ja saajia vaan kaikki hyötyvät kestävän kehityksen tavoittamisesta.

Agendan muotoilussa ja sen toimeenpanossa tarvitaan kaikkia toimijoita ja niiden välistä yhteistyötä. Jo valmisteluvaiheessa on pyritty varmistamaan myös nuorten osallisuus. Tätä tukee esim. YK:n alainen Global Youth Call, jossa nuoret antoivat oman panoksensa siihen, millaisen maailman he tulevaisuudessa haluaisivat nähdä.

Suomen YK-nuoret toteuttivat keväällä 2014 kyselyn 15–29-vuotiaille nuorille, jossa tiedusteltiin heille tärkeitä asioita tulevalla kehitysagendalla. Suomalaisten nuorten vastauksissa korostui aidosti universaalit teemat, ilmastonmuutoksen torjuminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja turvallinen elämä suojassa väkivallalta, häirinnältä ja syrjinnältä. Kyselyn tuloksista voin todeta, että suomalaiset nuoret aidosti pohtivat agendan merkitystä itselleen sekä muille nuorille ympäri maailmaa. Tässä heijastuu myös heidän halunsa vaikuttaa globaaleiden haasteiden ratkaisuun.

Vastaavassa kansainvälisessä kyselyssä vastauksissa korostuivat yksilöä lähellä olevat kysymykset, kuten hyvä koulutus, terveydenhuolto ja rehellinen ja vastuullinen hallitus. Ilmastonmuutos koettiin kansainvälisessä kyselyssä vähemmän merkitykselliseksi. On luonnollista, että yksilöiden kamppaillessa oman elämän haasteiden ja epäkohtien kanssa, muutoksen aloittaminen omasta elinympäristöstä koetaan helpommaksi.

Nuorten rooli on hyvä nähdä kokonaisvaltaisesti. Nuoret eivät ole vain vastaanottava väestönosa, jolle tulee tarjota koulutusta, työpaikkoja, terveyspalveluita jne., vaan he ovat mitä keskeisimpiä toimijoita nyt ja tulevaisuudessa. Toki huolehtiminen peruspalveluista takaa sen, etteivät nuorten voimavarat, kyvyt ja osaaminen jää hyödyntämättä. Sukupolvien välisen huoltosuhteen muuttuessa nuorten voima ja merkitys tulevaisuutta koskevien ratkaisujen tekijänä käy selvästi ilmi tänään julkaistavasta väestöraportista, josta kuulemme pian lisää.

Kansalaisyhteiskunnalla ja medialla on tärkeä tehtävä tuoda kansan, ml. nuorten tahto päättäjien tietoon ja seurata omalta osaltaan toimeenpanon edistymistä.

Varsinainen agenda neuvotellaan vuoden 2015 aikana.  Valmistelevan työryhmän ehdotus kestävän kehityksen tavoitteiksi sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta.

Nuoret on tavoitteissa huomioitu kohtalaisen hyvin; yhteensä neljä tavoitetta käsittelee suoraan nuoria ja kolme nuorten intressejä epäsuorasti. Nuoria koskevat tavoitteet huomioivat muun muassa nuorten työllistymiseen, koulutukseen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi nuoret on mainittu eriarvoisuutta käsittelevässä tavoitteessa, mikä korostaa heidän erityistilanteensa ja tarpeidensa huomioimista.

Post-2015 agendan tulee koskettaa kaikkia maailman maita, jokaisen maan lähtötason ja resurssit huomioiden. Kuten tänään julkaistava UNFPA:n väestöraporttikin osoittaa, nuorisokysymys on hyvä esimerkki myös siitä, miten jokaisella maalla on omista lähtökohdistaan tehtävää ja se on äärimmäisen keskeinen myös meille. Nykyinen taloustilanne ja työttömyys myös Euroopassa ja meillä Suomessakin uhkaavat jättää yhden kokonaisen sukupolven ihmisarvoisen elämän ulottumattomiin. Tämä on mitä enimmissä määrin kestävän kehityksen kysymys.

Suomi tekee osansa kestävän kehityksen saavuttamiseksi myös globaalisti. Suomen kehitysyhteistyössä YK:lla on keskeinen rooli.  YK-yhteistyössä ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat tärkeässä asemassa.

Olen hyvin ylpeä siitä, että Suomi on YK:n väestörahasto UNFPA:n uskollinen tukija, oli sitten kysymys rahoituksesta tai poliittisesta tuesta seksuaali- ja lisääntymisterveydelle ja –oikeuksille tai nuorten asemalle. UNFPA:ssa Suomi on tänä vuonna neljänneksi suurin rahoittaja. Lisäksi Suomi on johdonmukaisesti tukenut YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenia sen perustamisesta sakka ja on tällä hetkellä sen suurin rahoittaja. Olemme halunneet panostaa erityisesti näihin järjestöihin, koska uskomme, että UNFPA:lla ja UN Womenilla on tärkeä rooli siinä, minkälaisessa maailmassa nuoret naiset ja miehet kasvavat ja minkälaiset mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa, antaa oman panoksensa jokaisella heistä on.

Post-2015 agendalla Suomen tavoitteena on erillinen tavoite tasa-arvosta ja naisten ja tyttöjen voimaannuttamisesta, ja samalla tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikkiin tavoitteisiin.