Kehitysministeri Hautalan puhe: Globaali köyhyys – kenen vastuu? Kehityspolitiikka vuoden 2015 jälkeen

Globaali köyhyys – kenen vastuu? Kehityspolitiikka vuoden 2015 jälkeen

Kehitysministeri Hautalan puhe Kehityspoliittisen toimikunnan ja Ulkopoliittisen Instituutin seminaarissa 29. marraskuuta 2012.

Arvoisa Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja,
Arvoisa Ulkopoliittisen instituutin johtaja,
Dear Ms. Melamed
Arvoisat kuulijat,


Vuosituhannen alussa sovittuja kehitystavoitteita (Millennium Development Goals, MDGs) on nyt toteutettu 12 vuotta. Niiden päätavoite oli puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten lukumäärä. Voimme olla iloisia siitä, että tämä tavoite on YK:n julkaiseman raportin ”Realizing the Future We Want for All” mukaan saavutettu, tosin tietyllä varauksella. Köyhyys on vähentynyt, mutta varsin epätasaisesti. Voimakkaimmin se on vähentynyt Kiinassa ja suhteessa heikoiten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa köyhyydessä elävien ihmisten määrä on lisääntynyt köyhyyden yleisestä vähentymisestä huolimatta.

Myös köyhyyden rakenne on muuttunut: suurin osa maailman köyhistä, peräti kaksi kolmasosaa, asuu keskitulon maissa. Nämä maat ovat kiivenneet yleisellä BKT-tasolla, muttei ole onnistunut silti välttämättä vähentämään väestönsä köyhyyttä. Voidaankin todeta, että eriarvoisuus niin maiden sisällä kuin välilläkin on kasvanut.

Tämä haastaa meitä uudenlaiseen kehitysajatteluun. Monet kehitysmaista voivat päästä apuriippuvuudestaan, mikäli ne onnistuvat hyödyntämään luonnonvaransa ja maaperässään olevat rikkaudet kestävällä, vastuullisella ja ympäristöä säästävällä tavalla. Kumppanimaitamme on syytä tukea ponnisteluissa kestävän talouskasvun ja tasaisemman tulonjaon tiellä. Samalla näitä maita – ja kaikkia nousevia talouksia - on kannustettava ottamaan paremmin huomioon oman maansa köyhät ihmiset.

On myös syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota laittoman pääomapaon ja korruption vaikutuksiin kansatalouksissa. Tämä ongelma on yhä enenevässä määrin tiedostettu myös kumppanimaissamme, mutta avunantajayhteisölläkään ei asiassa ole puhtaita jauhoja pussissaan. On syytä myös katsoa peiliin ja toimia välittömästi, kun väärinkäytöksiä havaitaan. Tieto väärinkäytöksistä on tuotava julkisuuteen ja epäilyt selvitettävä perin pohjin. Ulkoministeriö toimi juuri näin julkisuudessakin olleen Mosambikin metsäohjelman kohdalla, joka nyt selvityksen alla.

Olen usein puhunut siitä, että tarvitsemme uuden tavan mitata hyvinvointia. BKT-mittari ei enää riitä. Voimme toivoa, että Rio+20-konferenssissa tehtyä päätöstä edistää uusien mittareiden laadintaa YK:n tilastokomitean johdolla viedään eteenpäin. On valittava mittareita, jotka kuvaavat paremmin nykypäivän todellisuutta ja erityisesti epätasaista tulonjakoa.

 Haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että vuosituhattavoitteissa on edistytty hyvin vaihtelevasti. Viime keväänä saatiin ilouutisia siitä, että vettä koskeva vuosituhattavoite on saavutettu, kun taas siihen kiinteästi liittyvä sanitaatiota koskeva tavoite laahaa pahasti jäljessä. Koulussa käyvien lasten lukumäärä on kasvanut tavoitteiden mukaan. Jatkossa täytyy yhä useammin kysyä: mitä lapset koulussa oppivat? Nyt kun koulutusta koskevia määrällisiä tavoitteita on saavutettu, on keskityttävä laadullisiin. Myös tyttöjen koulussa käynti on lisääntynyt merkittävästi ja koulussa pysytään entistä pitempään. Edistystä on saavutettu jopa Afganistanissa, jossa vierailin viime viikolla. Nuoret tytöt kertoivat, että aikovat käydä koulunsa loppuun, eivätkä suostu siihen, että heidät esimerkiksi naitettaisiin ennen sitä, jos koulunkäynti vaarantuu.

Dear colleagues,
I would like to look a little bit on how the International Community is preparing for the future development challenges beyond 2015. Finland believes that it must be the United Nations –led process. The preparations must be made as inclusive as possible. We also believe that the best way to advance in shaping our common future after 2015 is to build one set of common goals, which still strongly concentrate on reducing poverty.

The international development agenda has, until now, been based on mainly three pillars: economically, environmentally and socially sustainable development. Recently, especially within the UN report “Realizing the Future We Want for All”, we have started to speak with stronger voice about the fourth pillar: that of Peace and Security. I believe there can be no lasting sustainable development without peace and security, and no peace and security without development. We have seen this in many fragile states. No single one of them had been able to reach any of the MDGs. Here we can see how central this fourth pillar is. It is vital to integrate these four pillars, otherwise we cannot expect sustainable results as an outcome.

Looking closer one set of goals that Finland would like to see included in new development agenda, is that of governance, democracy and rule of law. Finland has written its New Development Policy Programme on rights-based approach. I believe that ultimately reaching acceptable level of development depends on people enjoying basic human rights and democratic rule in their societies.

We are happy to acknowledge the work well under way of the High Level Panel of Eminent Persons that the Secretary General has appointed. This Group, led by President Susilo Bambang Yudhoyono of Indonesia, President Ellen Johnson Sirleaf of Liberia and Prime Minister David Cameron from the United Kingdom. This panel has a huge task to produce a concrete outcome in such a short period of time, by May 2013. We can only wish them luck in their demanding task.

Hyvät osanottajat,
Uuden kehitystavoitteiston laatimisessa vuosi 2013 on ratkaisevan tärkeä. Silloin arvioidaan kuinka hyvin vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Tämä tarkastelu luo pohjan tuleville kehitystavoitteille. Vuosituhattavoitteissa on vielä paljon tehtävää, mutta on myös syytä samanaikaisesti valmistella huolella meitä kaikkia koskevia kestävän kehityksen tavoitteita, kuten Riossa kesällä päätettiin. On tärkeää, että tätä työtä varten perustettava SDG-työryhmä saa työnsä pikaisesti vauhtiin, samoin kuin myös rahoituskysymyksiä käsittelevä työryhmä. Aikaa ei ole paljon jäljellä vuoteen 2015.
Haluaisin tässä yhteydessä mainita työryhmästä, jota Suomi tällä hetkellä johtaa. Kyse on 63 valtion muodostamasta innovatiivisia kehitysrahoituslähteitä kartoittavasta työryhmästä (Leading Group on Innovative Financing). Tämän kuuden kuukauden puheenjohtajuutemme aikana tarkoituksenamme on mm. kohdistaa huomiomme ensinnäkin siihen, mitä tarkoitamme ”innovatiivisella rahoituksella”, soveltaa sitä rahojen tarkoituksenmukaiseen jakoon sekä parempiin tuloksiin kenttätasolla. Lisäksi haluamme selvyyttä kansainvälisen laittomien pääomien viennin ja veroparatiisien yhteyksistä.

Mainittakoon lopuksi, että Suomi osallistuu YK:n kehitysohjelman UNDP:n koordinoimaan sarjaan alueellisia seminaareja liittyen vuoden 2015 jälkeisiin kehitystavoitteisiin. Suomi tukee kolmen seminaarin sarjaa konfliktien, väkivallan ja katastrofien vaikutuksesta pitkän aikavälin kehitykseen (Impact of Conflict, Violence and disaster on Long Term Development), jotka järjestetään Indonesiassa, Liberiassa ja Panamassa. Indonesian seminaari on jo järjestetty, Liberian seminaari on juuri tuloillaan ja Panama on vielä suunnitteilla. Näiden seminaarin yhteenvetokokous järjestetään Suomessa ensi helmikuussa. Lisäksi Suomi seuraa kiinteästi korkean tason paneelin työtä muun muassa Ruotsin kehitysministeri Gunilla Carlssonin kautta.

Hyvät kuulijat,
Tämä seminaari tuo toivottavasti teille kaikille lisätietoa ja innostusta seurata vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan luomista. Suomi osallistuu siihen aktiivisesti. Täällä kotimaassa ulkoasiainministeriön sisäinen samoin kuin ministeriöiden välinen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävä yhteistyö tulevan kehitysagendan ja Suomen tavoitteiden tarkemmaksi määrittelemiseksi on pääsemässä vauhtiin. Toivottavasti olette kaikki tässä työssä tiiviisti mukana ja tuotte prosessiin oman panoksenne. Kiitos – I thank you

 

koulutus