Arktinen suurlähettiläs Hannu Halisen puhe Arktisen laivanrakennuksen mahdollisuudet Venäjällä -seminaarissa Murmanskissa

Arktinen suurlähettiläs Hannu Halisen puhe Arktisen laivanrakennuksen mahdollisuudet Venäjällä -seminaarissa Murmanskissa

Arktisen laivanrakennuksen mahdollisuudet Venäjällä -seminaari, Murmansk
6. huhtikuuta 2011.

Arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen
Suomen rooli muuttuvalla arktisella alueella

 Muutosvarauksin

Arvoisa kuvernööri , Arvoisa Duman puhemies,
Hyvät Naiset ja Herrat!

Haluan aluksi kiittää järjestäjiä mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tässä tärkeässä tilaisuudessa, jossa luodaan katsaus keskeisen teollisuudenhaaran mahdollisuuksiin Venäjällä ja Barentsin alueella. Tämän ohella tyytyväisyyteen antaa aihetta se, että suomalainen vienninedistämisorganisaatio Finpro avaa tänään toimistonsa Murmanskissa. Me kaikki toivotamme sille mitä parhainta menestystä.

Arktisen alueen kasvava merkitys

Täällä luonnonkauniin Kuolanvuonon rannalla ei ensimmäisenä tule mieleen, että viime viikkojen uutiset maailmalta ovat olleet sävyltään hyvin valitettavia. Japanin maanjäristys ja tsunami aiheuttivat inhimillisen katastrofin, johon otamme kaikki syvästi osaa. Libyan tilanne ja sen seuraukset ovat arvaamattomia. Tiedämme kuitenkin sen, että raaka-aineiden hinnat eivät pidä epävarmuudesta ja että ydinvoimakeskustelussa kuullaan ainakin lyhyellä aikavälillä kriittisiä äänenpainoja. Siten mainituilla traagisilla tapahtumilla voi olla seurauksia myös täällä Pohjoisella jäämerellä.

Olemme eri arvioissa tottuneet kuulemaan arktisen alueen olevan rauhanomaisen - syrjäisenkin - maailmankolkan, jonka kehityksestä alueen valtiot yhdessä alkuperäiskansojen kanssa sopivat hyvässä hengessä. Tämä kuvaus onkin pitkälti osuva ja Suomi tähtää omalla politiikallaan myönteisen asiaintilan säilyttämiseen.

Suomen arktinen ajattelu lähtee laajasta turvallisuuskäsitteestä ja kansainvälisen yhteistyön keskeisestä merkityksestä. Kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuva monenkeskinen lähestymistapa on paras keino tarttua haasteisiin, jotka ovat luonteeltaan yhteisiä. Arktisilla kumppaneillamme on sama käsitys, eikä pohjoisilla alueilla ole havaittavissa merkkejä vastakkainasettelusta tai kilpajuoksusta luonnonvarojen perään. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita Norjan ja Venäjän viime vuonna solmima Barentsinmeren merirajasopimus, joka on nyt myös ratifioitu maiden parlamenteissa.

Samaan aikaan emme kuitenkaan voi olla ottamatta huomioon sitä, että arktisen alueen tulevaisuus enenevässä määrin kytkeytyy laajempiin kansainvälisiin, arktisen alueen maiden omista toimenpiteistä osin riippumattomiin, trendeihin kuten ilmastonmuutokseen, Aasian ja Euroopan välisten merireittien merkityksen korostumiseen ja raaka-aineiden kysyntään. Arktisen alueen huomioarvo kasvaa. Arktisesta alueesta ollaan entistä syvällisemmin kiinnostuneita arktisissa maissa, minkä lisäksi myös ei-arktiset maat ovat aktivoitumassa. Arktisen alueen kasvava merkitys esimerkiksi Aasian suurille talousmahdeille on tosiasia.

Kun arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämistä pohditaan, tulee huomioida sekä mahdollisuudet että vastuu. Luonnonvarojen hyödyntäminen vaatii teknologiaa ja infrastruktuuria, mikä tarjoaa yrityksille - mukaan lukien laivanrakennusteollisuus - mahdollisuuksia. Toisaalta ekologisesti herkällä alueella toimiminen edellyttää vastuullista lähestymistä ja luonnosta huolehtimista. Näiden tavoitteiden yhteensovittamisessa piilee yksi arktisella alueella toimimisen keskeisimmistä haasteista.

Suomen arktisessa strategiassa kestävän kehityksen periaatteiden edistäminen ja arktisten alueiden alkuperäiskansojen tarpeiden huomioiminen ovat läpileikkaavia teemoja. Rohkaiseva esimerkki ekologisen ajattelun läpilyönnistä arktisen yhteistyön saralla on Arktisen neuvoston - ensisijaisen arktisten alueiden kysymyksiä monenkeskisesti käsittelevän foorumin - piirissä paraikaa käytävä keskustelu arktisten alueiden öljyntorjuntasopimuksen laatimisesta. Tällainen sopimus olisi toteutuessaan jatkoa neuvoston piirissä neuvotellulle ensimmäiselle juridisesti sitovalle sopimukselle, Arktiselle meri- ja lentopelastussopimukselle (SAR), joka tullaan allekirjoittamaan neuvoston ulkoministerikokouksessa Nuukissa toukokuussa. Luonnollisesti ensisijainen huomio on asetettava onnettomuuksien ehkäisyyn, mutta onnettomuuksiinkin on varauduttava. Öljyntorjuntavalmiuden olemassa oloa ei voitane liikaa korostaa Meksikonlahden viimekesäisten tapahtumien jälkeen - etenkään arktisella alueella, jossa suuren mittaluokan onnettomuuden seuraukset hauraalle luonnolle olisivat vakavat.

Pohjoisten merireittien avautuminen lähivuosikymmeninä muuttaa maailmankaupan edellytyksiä perusteellisesti. Lisääntyvällä meriliikenteellä pohjoisilla merialueilla on erilaisia seurauksia, joista varmasti kuulemme enemmän tämän päivän esityksissä. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä lyhyesti mainita Arktisen neuvoston alaisen mertensuojelutyöryhmän (PAME) alaisuudessa valmistuneen Arktisen merenkulkuarvion (Arctic Marine Shipping Assessment). Raportti valmistui vuonna 2009 Suomen johdolla (yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa) ja se sisältää katsauksen alueen meriliikenteeseen sekä arvioita tuleville vuosille.

Lisäksi tuore Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus, jossa Venäjä, EU, Norja ja Islanti ovat mukana tasavertaisina kumppaneina, luo hyvät edellytykset keskustella arktisiin merireitteihin ja Barentsin alueen liikenneyhteyksiin liittyvistä kysymyksistä.

Kansallisesta näkökulmastamme lisäisin vielä lyhyesti, että Suomi on ainoa maa maailmassa, jonka kaikki satamat ovat talvikautena jään peitossa. Kun ulkomaankauppamme pääosiltaan edellyttää merenkulun sujuvuutta, olemme joutuneet luomaan parhaita käytäntöjä talvimerenkulussa ja arktisessa teknologiassa, joita voidaan hyödyntää myös Pohjoisella jäämerellä.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen arktinen yhteistyö

Viime lokakuussa Murmanskin talousforumissa ministeri Basargin julkisti Venäjän arktisen strategian, jossa painopiste oli taloudellis-sosiaalisissa kysymyksissä. Tällöin täällä käyttämässäni puheenvuorossa totesin m.m, että ”talouden saralla Suomen tavoitteena on vahvistaa asemaansa kansainvälisenä arktisena huippuosaajana. Suomella on osaamista mm. talvimerenkulussa ja laivanrakennuksessa. Barentsin alueen öljy- ja kaasuesiintymiä hyödynnettäessä näen paljon potentiaalia yhteistyölle, jossa tukeudutaan suomalaiseen infrastruktuuri-, logistiikka- ja ympäristöosaamiseen. Osana arktista strategiaansa Suomi aikoo tukea erityisesti PK-yritysten verkostoitumista ja vienninedistämistä – esimerkiksi räätälöityjen neuvottelumatkojen muodossa – ja siten helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua arktisen alueen suurhankkeisiin. Kasvava taloudellinen toiminta ja liikenneverkostojen kehittäminen arktisella alueella voi tuoda kaivatun piristysruiskeen erityisesti pohjoisen Suomen elinkeinoelämälle. Tästä yhteistyöstä olisi hyötyä myös Murmanskin alueen taloudelliselle kehitykselle”.

Suomi hyväksyi oman arktisen strategiansa kesällä 2010. Nämä tuoreet strategiat antavat hyvän pohjan keskustelulle kahdenvälisen arktisen yhteistyön kehittämisestä. Suomi on arktinen valtio ja arktisissa oloissa toimiminen on meille luonnollista. Korostamme arktisessa politiikassamme monenkeskisyyttä ja yhteisten ratkaisujen löytämistä yhteisiin haasteisiin. Näemme kahdenväliset kumppanuudet monenkeskisiä ratkaisuja täydentävinä toimina ja Venäjän kanssa käynnistettävä yhteistyö on maidemme välinen pitkä yhteistyö tuntien hyvin luonnollinen ratkaisu. Arktinen kumppanuus Suomen ja Venäjän välillä voisi näkemyksemme mukaan koostua poliittisen tason dialogista, yritysten yhteistyöstä tutkimusyhteistyöstä ja viranomaisten ja alueiden välisestä yhteistyöstä. Erityisesti ympäristö- ja logistiikkasektorien yhteistyötä voitaisiin korostaa.

Kumppanuuden konkreettinen käynnistys tapahtui Pietarissa helmikuussa tänä vuonna, jolloin poliittisia päättäjiä, tiedemiehiä ja tutkijoita sekä eri ministeriöiden edustajia yhteen koonnut seminaari kokoontui Suomen ja Venäjän ulkoministeriöiden ja Luoteis-Venäjän federaatiopiirin yhdessä järjestämään seminaariin. Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää järjestelykumppaneitamme erinomaisesta seminaarista.

Kumppanuus sai onnistuneen lähtölaukauksen ja seminaarissa nousi esiin runsaasti mielenkiintoisia käytännön esityksiä ja ajatuksia arktisen kumppanuuden sisällöksi: Suomen ja Venäjän parlamentit voivat pyrkiä käynnistämään arktisen dialogin, pohjoisten merireittien tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin markkinoida yhdessä, tiedesektorilla tarkastellaan mahdollisuuksia nykyistäkin aktiivisempiin yhteisiin panostuksiin mukaan lukien uusien yhteisten maisteriohjelmien perustaminen. Mahdollisuuksia yhteistyöhön on varmasti myös meriliikenteen ja jäänmurtajateknologian saralla, mistä esimerkkinä voidaan nostaa esiin Sovkomflotin Helsingin telakalta joulukuussa tekemän monitoimialustilaukset. Kuten ulkoministeri Stubb Pietarin seminaarissa linjasi, on hyvä pitää huolta siitä, että arktinen kumppanuus pysyy byrokratiasta vapaana ja alhaalta ohjattuna harjoituksena.

Saavuin tänne eilen suoralla lennolla Helsingistä. Ensimmäisten joukossa tämän lentoyhteyden käyttäjinä ovat olleet kalastajat, jotka ovat löytäneet alueen mainiot lohijoet. Venäjän, Norjan ja Suomen asiantuntijat ja viranomaiset ovatkin käynnistäneet yhteistyöohjelman, jolla pyritään jokien lohikannan turvaamiseen. Tämä on hyvänä esimerkkinä kolmikantayhteistyöstä, joka varmasti tulee myös lisääntymään kahdenvälisen kumppanuuden rinnalla.

Kumppanuuksien rinnalla tarvitaan konkreettisia vienninedistämiseen ja alueelliseen läsnäoloon liittyviä toimia. Finpron toimipisteen avaaminen Murmanskiin on erittäin myönteinen tapahtuma etenkin suomalaisille PK-yrityksille. Kun samanaikaisesti ulkoasiainministeriö suunnittelee Pietarin pääkonsulaatin alaisen Murmanskin toimipisteen statuksen vahvistamista pääkonsulaatiksi, Suomen läsnäolo alueella kohentuu merkittävästi. Suomi tulee tällöin olemaan ainoa EU-maa, jolla on Murmanskissa pääkonsulinvirasto.

Viime vuosina olemme ylipäätään tehneet runsaasti työtä arktisen vienninedistämisen hyväksi. Suomen arktisessa strategiassa viitataan suomalaisyritysten mahdollisuuksien parantamiseen arktisen osaamisensa hyödyntämisessä Barentsin alueen hankkeissa. Arktisen alueen vienninedistäminen on myös tarkoitus ottaa osaksi uutta kansallista VKE-strategiaa. Lisäksi valtionhallinnossamme on toimeenpantu erillisiä Luoteis-Venäjän ja Barentsin alueen kaupallisia mahdollisuuksia tarkastelevia kartoituksia, jotka ovat yrityssektorin käytettävissä.

Maailmanpoliittinen tilanne ja arktisen alueen tarjoamat mahdollisuudet huomioonottaen uskon, että suomalaisella arktisella osaamisella tulee olemaan erityisesti täällä Barentsin alueella ja Pohjoisella jäämerellä suuri merkitys tulevaisuudessa.

 

pohjoinen ulottuvuus