Monenkeskisen kehitysyhteistyön valvonta

YK:n kehitysjärjestöillä ja kansainvälisillä kehitysrahoituslaitoksilla on omat kattavat valvonta- ja tarkastusmekanisminsa. Niiden avulla ne varmistavat toiminnan laadun myös korkean riskin toimintaympäristöissä.

Monenkeskisten järjestöjen valvonta- ja tarkastuskokonaisuuteen kuuluvat muun muassa väärinkäytön raportointijärjestelmät ja ilmoittajien suojelu, riskeihin perustuva tilintarkastussuunnittelu sekä henkilöstön koulutus korruption ja väärinkäytön ehkäisemiseksi. Varainkäyttöä valvovat sekä sisäiset että ulkoiset tarkastajat. Toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan vuosittaisissa raporteissa sekä evaluointien avulla.

YK:ssa tilintarkastuksesta ja sisäisestä valvonnasta vastaa järjestön sisäisen tarkastuksen toimisto, joka raportoi järjestön johtokunnalle. Sisäisen tarkastuksen raportit ovat julkisesti saatavilla järjestöjen verkkosivustoilla.

Kehitysrahoituslaitoksissa varainkäytön oikeellisuutta valvovat korruption ja väärinkäytön vastaista työtä tekevät yksiköt. Ne tutkivat ilmoitetut väärinkäyttöepäilyt, valvovat hankintaprosesseja ja tekevät suosituksia käytäntöjen parantamiseksi. Kehityspankit tekevät keskenään yhteistyötä korruption, rahanpesun sekä terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi muun muassa vaihtamalla tietoja väärinkäyttöön osallisista yrityksistä ja sanktioimalla niitä yhdessä.

Jäsenmaat, kuten Suomi, valvovat rahoituksen käyttöä ja käytäntöjä osallistumalla YK:n kehitysjärjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten ylintä päätösvaltaa käyttävään johtokuntaan. Lisäksi ulkoministeriön myöntämien erityisavustusten valvonnan ja riskienhallinnan käytännöistä ja vastuista sovitaan yksityiskohtaisesti rahoitussopimuksissa. Suomi on esimerkiksi sitoutunut noudattamaan avunantajien yhdessä sopimia hyvän humanitaarisen avun periaatteita, jotka myös Euroopan komissio, OECD:n kehitysapukomitea DAC ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ovat hyväksyneet.

Tässä palvelussa myös

Tämän sivun sisällöstä vastaa