Suomi vahvistaa tukeaan nuorille rauhanrakentajille

Nuorten osuus maailman väestöstä on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa yli 70 prosenttia väestöstä on alle 29-vuotiaita. Joka neljäs nuori maailmassa – yhteensä noin 600 miljoonaa nuorta – elää hauraissa tai konfliktista kärsivissä maissa. Vaikka nuoret muodostavat suuren osan konfliktimaiden väestöstä, heidät jätetään usein rauhanprosessien ulkopuolelle.

Ensimmäisen kansainvälisen nuorisosymposiumin osallistujat Helsingin Säätytalolla. Kuva: Nikke Puskala

Nuorten myönteinen rooli ja osallisuus rauhanprosesseissa on saavuttanut laajempaa kansainvälistä huomiota vasta viime vuosina. Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 2250, joka tunnetaan myös nimellä Nuoret, rauha ja turvallisuus. Kyseessä on ensimmäinen erityisesti nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskeva temaattinen päätöslauselma, joka tunnistaa nuorten myönteisen roolin konflikteissa ja konfliktinjälkeisissä tilanteissa.

Päätöslauselmassa 2250 sekä sitä seuranneessa, vuonna 2018 hyväksytyssä päätöslauselmassa 2419, nuoret nähdään tärkeinä yhteistyökumppaneina globaalissa rauhanrakennustyössä sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyssä. Päätöslauselmilla on myös poliittista painoarvoa, sillä ne velvoittavat YK:n jäsenvaltioita toimeenpanoon kansallisella tasolla.

Rauhanvälitys on yksi Suomen ulkopolitiikan pitkäaikaisista painopistealueista ja Suomi on vuonna 2010 toimintansa aloittaneen YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmän perustajajäsen. Suomen rauhanvälitystoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään naisten roolin ja omistajuuden lisäämiseen rauhanprosesseissa päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus mukaisesti. Suomi on myös yksi nuoret, rauha ja turvallisuus -teeman edelläkävijöistä.

Nuorisosymposiumissa etsittiin uusia keinoja nuorten myönteisen roolin ja osallisuuden parantamiseksi

Nuoriso kuuluu myös rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilaisen toiminnan painopistealueisiin. Sen lisäksi, että aloite nuorten roolia vahvistavasta päätöslauselmasta on alunperin syntynyt suomalaisten nuorisojärjestöjen toimesta, Suomi on myös ensimmäinen maa maailmassa, joka on käynnistänyt kansallisen 2250-toimintaohjelman valmisteluprosessin. Nuorten kansalaisjärjestöille ja erityisesti niiden muodostamalle 2250-verkostolle on annettu prosessin vetovastuu. Tällaisella verkostoitumismallilla Suomi kehittää rauhanvälitystä eteenpäin myös uskontoja koskevan vuoropuhelun ja vesidiplomatian aloilla.

 YK:n pääsihteerin nuorisoasiain erityisedustaja puhumassa symposium-osallistujille. Kuva: Nikke Puskala

Osana nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmien toimeenpanoa sekä Suomen aktiivista panostusta rauhanvälitykseen, Suomi isännöi 4.-6.3.2019 ensimmäistä kansainvälistä symposiumia nuorten myönteisestä roolista ja osallisuudesta rauhanprosesseissa. Helsinkiin kokoontui symposiumia varten noin sata rauhanvälityksen asiantuntijaa, rauhanvälittäjää, tutkijaa ja vaikuttajaa jakamaan kokemuksia, vahvistamaan verkostoja sekä pohtimaan uusia keinoja nuorten myönteisen roolin ja osallisuuden parantamiseksi. Puolet osallistujista oli konfliktialueilta saapuneita nuoria, joilla on omakohtaista kokemusta rauhanprosesseista. 

YK:n pääsihteerin nuorisoasiain erityisedustajan Jayathma Wickramanayaken kanssa tapahtumaa isännöivät ulkoministeri Timo Soini sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Jutta Urpilainen. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat kanssaisäntinä Kolumbian ulkoministeri Carlos Holmes Trujillo sekä Qatarin varaulkoministeri Soltan bin Saad Al-Muraikhi. YK:n 73. yleiskokouksen puheenjohtaja Maria Fernanda Espinosa Garcés osallistui kokouksessa aktiivisesti keskusteluun nuorten kanssa ja antoi puheenvuoroissaan vahvan tukensa prosessille sekä vahvisti vievänsä sen myös YK:n yleiskokouksen eli kaikkien YK:n jäsenmaiden agendalle. Myös YK:n alipääsihteeri Nicholas Haysom, YK:n väestörahaston UNFPA:n varapääjohtaja ja YK:n apulaispääsihteeri Laura Londén sekä YK:n poliittisten asioiden apulaispääsihteeri Oscar Fernandez-Taranco vahvistivat kokouksessa sitoutumisensa prosessiin ja kävivät vuoropuhelua nuorten kanssa.

 Nuorisosymposiumin päätöstilaisuus, moderaattorina Search for Common Ground -järjestön Saji Prelis. Kuva: Nikke Puskala

Helsingin nuorisosymposium aloitti prosessin, jonka tarkoitus on edistää päätöslauselman 2250 toimeenpanoa kansainvälisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kokouksessa haettiin konkreettisia suuntaviivoja sekä mietittiin suosituksia nuorten osallisuuden ja omistajuuden parantamiseksi rauhanprosesseissa.

Helsingin symposiumin tuloksia ja parhaita käytänteitä on tarkoitus jatkossa testata eri konfliktialueilla. Niitä kootaan myös kirjallisesti yhteen YK:n, alueellisten organisaatioiden sekä muiden toimijoiden hyödynnettäviksi käytännössä. Suomi tukee prosessin seurantaa sekä suositusten toimeenpanoa. Qatar on ilmoittanut järjestävänsä Helsingin symposiumin jatkokonferenssin Dohassa vuonna 2020. 

Symposiumin avoimet osuudet voi katsoa myös jälkikäteen tallenteena osoitteesta: https://formin.videosync.fi/youth-participation-in-peace-processes.  (Link to another website.) (Opens New Window)

Teksti: Laura Kaltiainen, ulkoministeriö