Viron talous supistuu koronakriisin vanavedessä

Koronakriisi on ollut Viron talousvuoden keskeisin puheenaihe ja nimittäjä. Toistaiseksi kriisin vaikutukset ovat olleet pahimpia ennusteita maltillisempia, missä valtion tukitoimilla on ollut suuri merkitys. Kuitenkin etenkin matkailuala on syvässä lamassa, eikä muillakaan sektoreilla voida vielä huokaista. Lainoilla rahoitettujen tukien valossa vanhat vaatimukset tasapainoisesta budjetista alkavat näyttää yhä epärealistisemmilta.

Viron BKT supistui toisella vuosineljänneksellä 6.9 % suhteessa vuodentakaiseen.  Koronakriisin vaikutukset ovat olleet raskaat etenkin maalle tärkeälle matkailusektorille. Viron BKT oli vuonna 2019 28,1 mrd. €.  

Vuodelle 2021 on ennustettu 4,5 % talouskasvua, eli oltaisiin edelleen alempana kuin vuonna 2019. Ennuste lähtee oletuksesta, ettei uusia liikkumiskieltoja määrätä ja epidemia saadaan täyteen hallintaan vuoden kuluessa.  

Tavara- ja palveluvienti supistuvat voimakkaasti. Vuonna 2019 vienti kasvoi vielä 12 %, mutta alkoi sittemmin hiipua ja on epidemian myötä toisella vuosineljänneksellä 15 % vähemmän kuin edellisvuonna. Viron tärkeimmät vientimaat ovat lähinaapureita. Suomen osuus Viron viennistä on 16 %, Ruotsin 13 % ja Latvian 10 %.  

Viro pyrkii profiloitumaan yritysystävällisenä ja digitaalisia ratkaisuja korostavana ympäristönä houkutellakseen maahan investointeja. Ulkomaiset investoinnit Viron pörssiyhtiöihin ovat viime vuosina olleet laskussa, eikä korona-aika helpota tilannetta.  

Palkkojen nousu tyrehtynyt 

Viron työmarkkinoita on leimannut kaksi piirrettä: työvoimapula ja nopea palkkojen nousu.  

Palkat ovat nousseet koko 2010-luvun keskimäärin 6-8 % vuosittain. Palkkojen nousu on ollut nopeampaa kuin tuottavuus, joka on noussut 2-3 % vuositasolla. Tämä on heikentänyt Viron kilpailukykyä. Keskimääräinen palkka on Virossa 1422€. Palkkaerot ovat suuria toimialoittain, alueellisesti ja sukupuolten välillä. Ammattiyhdistysliikkeen rooli Virossa on huomattavasti vähäisempi kuin Suomessa. Palkoista neuvotellaan yleisesti paikallisesti. 

Koronakriisi on johtanut palkkojen laskuun, eniten matalapalkkaisella matkailu- ja ravintolasektorilla, jolla pudotusta vuodentakaiseen verrattuna on 9,4 %.  Lähitulevaisuudessa palkat todennäköisesti nousevat maltillisemmin kuin menneinä vuosina. 

Virossa työttömyys oli aiemmin alhainen. Monilla sektoreilla oli työvoimapulaa. Yhtenä seurauksena oli ulkomaisen työvoiman, erityisesti ukrainalaisten, määrän nopea kasvu viime vuosina. Koronan myötä tilanne muuttui, työttömyys nousi alle viidestä prosentista kahdeksaan.  

Vuoden 2020 budjettiesitys ja lisäbudjetti

​​​​​​​Varsinaisen vuoden 2020 budjetin tulot ovat 11,8, mrd. € ja menot 11,6 mrd.€. Alkuperäisen budjettiehdotuksen mukaan rakenteelliseksi alijäämäksi jäi -0,7 % suhteessa BKT:hen. Koronatukitoimien lisävaikutus budjettiin on – 4,4 %. Maaliskuun lisäbudjetin myötä vuoden 2020 kokonaisbudjetti kasvoi 5,6 % 13,1 mrd. euroon. Siinä ohjataan rahaa erityisesti sosiaaliministeriön alaisiin tukitoimiin sekä julkisiin investointeihin.  

Budjettitasapainon saavuttaminen vaatisi tällä hetkellä useita ylijäämäisiä vuosia. Viron julkinen velka on pitkään ollut noin 10:n prosentin luokkaa. Sen arvellaan kipuavan yli 30:een prosenttiin lähivuosien aikana, mikä on suuri muutos siitäkin huolimatta, että julkisen velan taso edelleen olisi Euroopan matalimpia.  

Valtion tulot pienentyvät vuoteen 2019 verrattuna polttoaineverojen (- 13 %) ja arvonlisäverojen (n. – 10 %) osalta. Tärkeistä tulonlähteistä sosiaalimaksut, yrityksiltä saatavat verotulot ja palkkatulovero vähenevät myös. Veroja on jopa laskettu koronakriisin vuoksi: polttoaineiden verotusta on määräaikaisesti kevennetty vuoteen 2022 saakka. EU:n korona-avustuksia on Virolle arvioiden mukaan tulossa 1,3 mrd. €.  

Koronapandemian myötä valtio on jakanut suoria investointitukia kunnille ja painottanut tukitoimia esimerkiksi maanteiden rakentamiseen. Yritykset ovat saaneet sekä suoria tukilainoja että investointilainoja. Tukia on myönnetty valtion KredEx-säätiön sekä maaseudun tukirahaston kautta. KredEx operoi 1,5 mrd euron kriisirahoitusbudjetilla. Työmarkkinatukea varattiin keväällä 250 mil.€ työnantajien tukemiseen. Lisäksi työnantajille maksettiin keväällä palkkatukea parhaimmillaan 70 % palkoista palkkojen alenemiseen, liikevaihdon heikentymiseen ja työpaikkojen määrään sidotuin ehdoin. Myös mm. eläkemaksuja jäädytettiin. Kriisin pitkittyessä on keskustelu yritysten omasta vastuusta ja valtion tukitoimien vaikutuksista yrityssektorille lisääntymässä.   

Matkailusektorilla kovat ajat

Yksi eniten pandemiasta kärsineistä sektoreista on matkailuala. Viron BKT:sta 8 % tulee turismivirrasta, josta suomalaiset kävijät ovat muodostaneet n. 35 %. Suomalaisten yöpyjien määrä oli heinäkuun vilkkaimpaan aikaan 41 % vähäisempää vuodentakaiseen verrattuna, mutta aiempaakin tärkeämpää johtuen siitä, että muista maista turismi oli hyvin vähäistä. Toisella vuosineljänneksellä ulkomaalaismatkailijoiden määrä oli 94 % alhaisempi ja sektorin liikevaihto romahti 95 % viime vuoteen verrattuna. Koronatilanteen vuoksi turismi kärsii edelleen, ja monien ravintoloiden pelätään ajautuvan konkurssiin.  

Laivayhtiö Tallinkin hätä on ollut myös paljon julkisuudessa. Suurten laivojen tuotot nojaavat matkalipun lisäksi kuluttamiseen laivalla, eikä työmatkalaisten ja rahdin kuljettamiseksi supistuneesta toiminnasta ole riittänyt kulujen kattamiseksi. Lomautuksia ja irtisanomisia on toteutettu ja tullaan toteuttamaan palkanalennuksien ohella. Viron valtio on jo tukenut Tallinkia mm. 100 miljoonan euron lainalla ja palkkatuella. Myös Suomi on antanut Tallinkille tukea (takaukset), kuten muillekin laivayhtiöille.