Suomen kehitysyhteistyö Keski-Aasiassa

Suomen kehitysyhteistyö Keski-Aasiassa keskittyy alueen köyhimpiin maihin Kirgisiaan ja Tadžikistaniin. Yhteistyöllä edistetään vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista, ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä oikeuspalveluiden saatavuuden ja laadun kehittämistä erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille.

Kirgisian ja Tadžikistanin maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation 2018−2021: The Kyrgyz Republic and Tajikistan (PDF, 480 KB, 39 sivua)

Suomen kehitysyhteistyö Kirgisian ja Tadžikistanin kanssa pohjautuu EU:n vuonna 2015 päivitettyyn Keski-Aasian strategiaan. EU pitää alueen valtioita tärkeinä kumppanimaina, joissa ihmisoikeudet, koulutus, ympäristö ja turvallisuuskysymykset vaativat huomiota.

Kirgisia ja Tadžikistan olivat Neuvostoliiton köyhimpiä osia, ja niissä on edelleen käynnissä muutos suunnitelmataloudesta markkinataloudeksi. Neuvostovallan jäljiltä maissa on huomattavia ympäristöongelmia, ja ne ovat vuoristoisina erittäin herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Maissa on myös runsaasti luonnonvaroja, mutta puutteellinen talouselämän perusrakenne estää osittain niiden hyödyntämisen.

Suomella on ollut ohjelmamuotoista kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Kirgisian ja Tadžikistanin kanssa vuodesta 2009 lähtien. Suomen hankkeiden toimeenpanosta vastaavat YK-järjestöt, ja osa hankkeista toteutetaan valtioiden laitosten välisenä yhteistyönä.

Kaupallinen yhteistyö

Suomen kauppavaihto niin Kirgisian kuin Tadžikistanin kanssa on ollut vähäistä, ja Suomen vienti on ollut huomattavasti tuontia suurempaa. Kauppaa tukevan kehitysyhteistyöohjelman yhteydessä selvitettiin tuontimahdollisuuksien lisäämistä.     

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Vammaisten ihmisten oikeuksia edistävällä Abilis-säätiöllä on yhteistyötä Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö FIDA International tekee kehitysyhteistyötä Tadžikistanissa.

Tuloksia Kirgisiassa ja Tadžikistanissa

  • Ulkomaankaupan järjestelmiä on kehitetty ja onnistuttu saamaan useita vientisopimuksia Eurooppaan ja Venäjälle. Pienviljelijät ja pk-yritykset ovat saaneet koulutusta ja neuvontaa tuotannon ja arvoketjujen tehostamisessa. Vuosina 2015-17 on luotu lähes 1000 uutta työpaikkaa.
  • Maita on tuettu ilmaisen oikeusapujärjestelmän luomisessa, ja kaikkiaan yli 70 000 ihmistä on saanut v. 2014-2017 oikeusapuneuvontaa. Maita tuetaan lisäksi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifioinnissa.
  • Kalankasvattajien yhdistykset ovat aloittaneet itsenäisen kalanpoikasten tuotannon ja kalarehun valmistuksen Kirgisiassa. Vuosina 2009- 2016 kalantuotanto on kasvanut 2020 tonniin 193 tonnista, eli kymmenkertaistunut kahdeksassa vuodessa. Kalantuotannon lisäyksellä on huomattava merkitys Kirgisian ruokaturvalle.

Riskien hallinta

Suomella ei ole edustustoa Kirgisiassa eikä Tadžikistanissa, joten hankkeet toteutetaan YK-järjestöjen tai Suomen valtion virastojen kautta varojen käyttöön liittyvien riskien minimoimiseksi. Toimiminen maan hyvin tuntevien järjestöjen ja viranomaisten kautta vähentää myös poliittiseen epävakauteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä.

Neuvostoajalta periytyvä virkamiehistön  hallintotapa yhdistettynä valtion mataliin palkkoihin ja toiminnan vähäiseen rahoitukseen on johtanut huonosti toimiviin ja tehottomiin instituutioihin, joissa on erittäin nopea henkilöstön vaihtuvuus. Suomi pyrkii kaikessa yhteistyössään vahvistamaan virkamiesten  osaamista ja kannustaa avoimeen hallintotapaan. Lisäksi Suomi kannustaa maita hankkimaan rahoitusta lisäämällä hallinnon palvelujen ja tuotteiden myyntiä.

Meneillään olevat ohjelmat

Suomen tuki

  • Kauppaa tukeva kehitysyhteistyöhanke Keski-Aasiassa, vaihe IV, 4,8 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP, 2018-2021

  • Suomen vesiohjelma Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, vaihe II, 7,8 miljoonaa euroa. Toteuttajana Suomen ympäristökeskus SYKE , 2014-2018

  • Ihmisarvoisen työn edistäminen Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, vaihe II. 4 miljoonaa euroa. Toteuttajana kansainvälinen työjärjestö ILO, 2014-2019

  • Luonnonvarojen hallinnan vahvistaminen Kirgisiassa, vaihe II, 1,6 miljoonaa euroa. Toteuttajana Geologian tutkimuskeskus, 2014-2018

  • Luonnonvarojen hallinnan vahvistaminen Tadžikistanissa, vaihe II, 1,6 miljoonaa euroa. Toteuttajana Geologian tutkimuskeskus, 2014-2018.

  • Oikeuspalvelujen saatavuuden laajentaminen oikeudelliseksi voimaannuttamiseksi Kirgisiassa, vaihe II, 1,7 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP, 2018-2021.

  • Oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistaminen kansalaisten voimaannuttamiseksi Tadžikistanissa, vaihe II, 1,7 miljoonaa euroa. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP, 2018-2021.

  • Meteorologian alan yhteistyö Kirgisiassa, vaihe II, 500 000 euroa. Toteuttajana Ilmatieteen laitos, 2018-2021.

  • Meteorologian alan yhteistyö Tadžikistanissa, vaihe II, 500 000 euroa. Toteuttajana Ilmatieteen laitos, 2018-2020.