Tuki g7+ -hallitustenväliselle järjestölle

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

Kyseessä on 250 000 euron kertaluonteinen tuki g7+ -hallitustenväliselle järjestölle. Vuonna 2010 perustettu g7+ on konflikteista kärsineiden valtioiden hallitusten välinen järjestö, johon kuuluu 20 valtiota Aasiasta, Afrikasta, Karibialta ja Tyyneltä valtamereltä. Järjestö syntyi tarpeesta tukea konflikteista kärsiviä valtioita varautumiskyvyn ja kehitystulosten saavuttamiseksi vertaistuen ja –oppimisen, kapasiteetin vahvistamisen, taloudellisen tuen ja tiedon tuottamisen kautta. Järjestön toiminta keskittyy 1) New Deal for Engagement in Fragile States –sopimuksen toimeenpanoon jäsenmaissa; 2) politiikkavaikuttamiseen; 3) g7+ -toiminnan vahvistamiseen; 4) vertaisoppimiseen hauraiden valtioiden välisen yhteistyön kautta; ja 5) Agenda2030:n toimeenpanoon hauraissa valtioissa. Keskeinen järjestön toimintamuoto on ns. Fragile-to-Fragile tai F2F –yhteistyö, jossa jäsenmaat tarjoavat toisilleen vertaistukea mm. New Deal –sopimuksen toimeenpanossa, akuuteissa kriiseissä ja vertaisoppimisessa mm. rauhanrakennuksen ja sovinnonteon kysymyksissä sekä julkisen talouden ja luonnonvarojen hoidossa. F2F –toiminnan painopistealueita vuonna 2019 ovat 1) vertaisoppiminen ja yhteistyö; 2) tiedontuottaminen ja kapasiteetin vahvistaminen; ja 3) dialogi ja sovinnonteko. g7+ tekee yhteistyötä mm. YK-järjestöjen (erityisesti UNDP), Maailmanpankin, OECD/DAC:in alaisen The International Dialogue for Peacebuilding and Statebuilding (IDPS) –verkoston sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestön vuosibudjetti on noin 3 milj. USD. Järjestön toiminta keskittyy hauraisiin ja konfliktimaihin, joiden kokonaisvaltaisen tukemisen tarve ja parempien keinojen kehittäminen niiden tukemiseen on yksi Suomen kehityspolitiikan taulosraportin 2018 johtopäätöksistä. Tuki g7+ -järjestölle tukee myös hyvin Suomen toimintaa ja tavoitteita rauhanvälityksen alalla. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste.