OECD:n Verotus ja kehitysohjelma

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

OECD:ssä käynnistettiin vuonna 2013 veropohjien rapautumista ja yritysten voittojen kansainvälistä siirtelyä (Base Erosion and Profit Shifting, BEPS) estämään pyrkivä laaja kansainvälinen hanke. BEPS-toimintaohjelma (http://www.oecd.org/tax/beps/) valmistui vuoden 2015 syksyllä. Tähän liiittyvällä BEPS-ryhmällä (Inclusive Framework) on jäseninä lähes 100 maata eli sen kattavuus on huomattavasti OECD-aluetta suurempi. Erityisesti kehittyviä talouksia ja kehitysmaita on pyritty saamaan mukaan ohjelmaan tarjoamalla näille tasa-arvoinen osallistumismahdollisuus työskentelyyn OECD- ja G20-maiden kanssa. Arviot veropohjia rapauttavien ja voittojen siirtelyyn johtaneiden toimien verotuloja vähentävästä vaikutuksesta vaihtelevat laajasti (US$ 100–240 mrd. eli 4-10 % maailmanlaajuisista yritysverotuotoista) ja ovat suuntaa-antavia. Kehitysmaiden prosenttiosuus yrityksiltä saaduista veroista on paljon suurempi kuin OECD-maiden keskimäärin eli nämä kysymykset vaikuttavat kehitysmaihin merkittävästi Vuosien 2017–2020 päätavoitteena (impact) on vahvistunut kehitysmaiden omien julkisten ja yksityisten esim. verotuksella saatujen resurssien mobilisointi (Domestic Resource Mobilisation, DRM). Outcome-tason tavoitteena on kehitysmaiden parantunut kyky verottaa monikansallisia yrityksiä oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Output-tason tavoitteet ovat • kehitysmaat ovat osallistuneet tehokkaasti BEPS-ohjelman standardien luomiseen ja ratkaisujen löytämiseen mm. uuden kehitysmaiden alueellisen rakenteen kaut • kehitysmaat ovat toimeenpanneet tehokkaasti BEPS-toimintaohjelman minimistandardeja ja muita prioriteettiaktiviteetteja; ja • kehitysmaiden lainsäädäntö, organisaatiot ja ihmisten kapasiteetti on vahvistunut. Suomi on sitoutunut kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen Agenda 2030:ssa sekä Addis Abeban toimintaohjelmassa, jossa Suomi sitoutui kaksinkertaistamaan verotukseen ja kehitykseen antamamme tuen vuoteen 2020 mennessä. Verotuksen kehittäminen on myös kehityspoliittisen selonteon painopisteen 3 (yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky on vahvistunut) mukainen. Suomi tukee OECD:n BEPS ja kehitysmaat -ohjelmaa 500 000 eurolla vuosina 2017–2019.