KV.RAH.LAIT/Maatalouden kehittämisrahasto IFAD 9. lisärahoitus

Kuvaus Mitä ohjelmassa tai hankkeessa tehdään ja miksi, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, kuka toiminnasta hyötyy sekä ketä toteutuksessa on mukana.

YK:n maatalouden kehitysrahoituksen erityisjärjestönä toimiva IFAD suunnittelee ja rahoittaa ohjelmia ja hankkeita, jotka tähtäävät ympäristön kannalta kestävään ruoantuotannon edistämiseen ja köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa. IFAD kokoaa ja yhdistää voimavaroja ja tietämystä kokonaisuudella, johon kuuluvat maaseudun köyhät, kansalliset hallitukset, rahoitus- ja kehityslaitokset, kansalaisjärjestöt sekä yksityinen sektori. Suomi osallistuu IFADin 9. lisärahoitukseen yhteensä 12 miljoonalla eurolla vuosina 2013-2015. IFADin mandaatti on Suomen kannalta relevantti ja laajalti yhdenmukainen 2012 kehityspoliittisen toimenpideohjelman ja ruokaturvalinjauksen keskeisten tavoitteiden kanssa. Päähuomio kohdistetaan maaseudun köyhään ja haavoittuvimpaan väestöön kuten pienviljelijöihin, maattomiin ja alkuperäiskansoihin, ja näiden keskuudessa erityisesti naisiin. Toiminnalla pyritään parantamaan maaseudun elinkeinoja sekä köyhien elinehtoja ja -ympäristöä. IFADin työ on vahvasti ankkuroitu YK:n vuosituhatjulistuksen ensimmäiseen päämäärään puolittaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä. IFADin tärkein kohdealue on Afrikka. Suomen painopisteitä IFADissa ovat: • Suomi tukee IFADin pyrkimyksiä lisätä köyhimpien maiden ruokaturvaa sekä lyhyellä aikavälillä että rakenteellisilla tukitoimilla. • Suomi vaikuttaa IFADin kautta maaseutukehityksen aseman kohentumiseen kansallisissa köyhyydenvähentämisohjelmissa. • Suomi tukee IFADia kehittämään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen torjumiseen liittyviä toimia. • Suomi tukee IFADin uudistusohjelmien jatkamista ja vakiinnuttamista. IFADin hankkeiden kestävyysvaikutukseen ja replikointimahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. strategisia kumppanuuksia vahvistamalla. IFADin toiminta suunnittelusta ja budjetoinnista seurantaan ja raportointiin on saatettu kehitystulosperusteiseen muotoon (MfDR). Lainat myönnetään kumppanimaiden suoritusta arvioivan allokoinnin (PBAS) nojalla. Vuodesta 2007 lukien raportointi on koottu synteesiraporttiin (RIDE), jota vuosittain käsitellään johtokunnassa. Raportissa tarkastellaan IFADin mandaatin ja toiminnan relevanssia, toiminnan kehitystehokkuutta ja hallinnon toimivuutta ja tehokkuutta tulosten tuottamisessa. Lisärahoituskauden tuloksia mitataan tuloskehikon avulla.