Tansanian verotulot ovat nousseet ja riippuvuus kehitysavusta vähentynyt

Suomi on tukenut Tansanian verohallintoa ja veronkantojärjestelmän tehostamista. Tansanian verokertymä nousi 3 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon vuosina 2010-2022.

Dar es Salaam, Tansania. Kuva: Martiina Woodson

Kun vielä vuonna 2009 noin 70 prosenttia valtion menoista katettiin kehitysavulla, vuonna 2018 osuus oli laskenut alle 30 prosenttiin. 

Suomen ja Tansanian verohallintojen yhteisen hankkeen tavoitteena on ollut lisätä tansanialaisten veronmaksajien määrää, vahvistaa asiakaspalvelukulttuuria sekä kannustaa yrityksiä ilmoittamaan ja maksamaan veronsa ajallaan. 

Tansanialaiset verovirkailijat ovat oppineet muun muassa antamaan parempaa asiakaspalvelua, ja suurin osa kansalaisista pystyy nykyisin maksamaan veronsa verkossa. 

Tausta

Verotus on tärkein keino kerätä kehittyville maille rahaa. Kehittyvissä maissa on yleistä, että vain pieni osa yrityksistä ja kansalaisista on verorekisterissä. Verottajan ohjeistukset ovat epäselviä ja päätökset yllättäviä. Epävirallinen ”harmaa” talous on kansantalouden valtavirta. Verotulot ovat pienet ja sosiaaliturva puutteellista.  


Verotuksen selkeyttäminen ja helpottaminen auttavat yrityksiä ennakoimaan verottajan päätöksiä, mikä parantaa liiketoimintaympäristöä ja edistää talouskasvua. Asiakaspalvelun parantuminen taas varmistaa yhdenvertaisuuden eli sen, että verottaja kohtelee kaikkia verotettavia samalla tavalla esimerkiksi sukupuolesta tai etnisyydestä riippumatta. 


Veronmaksuun liittyy myös ajatus yhteiskuntasopimuksesta: kansalaiset ja yritykset sitoutuvat yhteistyöhön valtion kanssa ja luopuvat osasta omia tulojaan yhteiseksi hyväksi. Samalla ne voivat vaatia vastinetta verorahoilleen. Tällöin valtion tilivelvollisuus, uskottavuus ja toimintakyky vahvistuvat. 

Suomen kehitysyhteistyön vaikutus

Suomi on ollut mukana tukemassa Tansanian verohallintoa yhdessä Norjan, Tanskan, Euroopan unionin ja Tansanian hallituksen kanssa. Lisäksi Suomen ja Tansanian verohallinnoilla on yhteinen hanke, jossa kehitetään etenkin yritysverotusta. Tätä hanketta Suomi rahoittaa yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla vuosina 2018-2022.