Rauhanprosessi luo vakautta Mosambikiin
Pitkästä sisällissodasta kärsineessä Mosambikissa allekirjoitettiin tuorein rauhansopimus vuonna 2019. Suomi on tukenut rauhanprosessia, jonka avulla oli vuoden 2021 loppuun mennessä kotiutettu 63 prosenttia entisistä Renamo-taistelijoista.
Rauhansopimuksessa määritellyn aseistariisunta- ja kotiuttamisprosessin aikana on suljettu yhteensä 11 sotilastukikohtaa ja kotiutettu 3 267 sotilasta. Koronapandemia on hidastanut prosessia, ja osa toimista on siirtynyt vuodelle 2022.
Entisille taistelijoille hankitaan perustarpeita, kuten henkilöpaperit, pankkitili, puhelin, vaatteita ja kodintarvikkeita. Lisäksi paluuta siviilielämään edistetään korkeintaan vuoden mittaisella rahallisella avustuksella sekä tukemalla kiinnittymistä työelämään joko työntekijöinä tai yrittäjinä.
Tausta
Vuoden 2019 rauhansopimuksen toivotaan päättäneen Mosambikia vuoden 1975 itsenäistymisestä lähtien eriasteisena varjostaneen hallituspuolue Frelimon ja oppositiopuolue Renamon välisen konfliktin.
Rauhansopimuksen toimeenpano ja pitkäaikaisen konfliktin saattaminen päätökseen on tärkeää Mosambikin vakaudelle, mutta myös maan kyvylle vastata vuodesta 2017 lähtien Pohjois-Mosambikin Cabo Delgadon alueella tapahtuneisiin islamistihyökkäyksiin.
Suomen kehitysyhteistyön vaikutus
YK:n projektipalveluiden toimisto UNOPS hallinnoi rauhanrahastoa, jonka kautta kansainvälinen yhteisö on voinut tukea pysyvää rauhaa ja ehkäistä vihollisuuksien uudelleenpuhkeamista Frelimon ja Renamon välillä. Rahasto tukee myös sotilaiden aseistariisuntaa ja kotiuttamista.
Suomi on tukenut rauhanrahastoa vuosina 2019–2021 yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla. Vuonna 2021 rahaston tukijoihin kuuluivat Suomen lisäksi Alankomaat, Botswana, Britannia, Euroopan unioni, Irlanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi.