Evaluointiraportti 2012:2 Country Programme between Finland and Nepal

Evaluointiraportti 2012:2 Country Programme between Finland and Nepal (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 1,3 Mt)

ISBN 978-951-724-987-4 (painotuote)
ISBN 978-951-724-988-1 (pdf)
ISSN 1235-7618

Tekijät: Julian Caldecott, Michael Hawkes, Bhuban Bajracharya, Anu Lounela

Evaluointi tarkasteli yhteyksiä Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan ja Nepalin kanssa tehdyn yhteistyön ohjelmoinnin välillä kuluneen vuosikymmenen aikana. Työssä käytettiin 14:ää evaluointikriteeriä.

Suomen tuen keskeisinä toimialueina olivat:

  • vesi-, sanitaatio- ja hygienia-alaan (WASH) sekä ympäristöalaan liittyvät kahdenväliset, alueelliset hankkeet, joilla lievennetään köyhyyden ja heikon terveystilanteen aiheuttamia seurauksia samalla kun vahvistetaan paikallista osallistumista, osallisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa
  • osallistuminen usean avunantajan koulusektorille antamaan tukeen, mikä vastaa hallituksen pitkäaikaista prioriteettia
  • kansalaisyhteiskunnalle edustuston hallinnoimista paikallisen yhteistyön määrärahoista annettava tuki.

Kehitysyhteistyö jatkui myös vuosina 2005–2006 kärjistyneen mutta ratkenneen aseellisen konfliktin aikana ja sen jälkeen. Läheiset suhteet hallituksen kanssa, joita oli luotu vuodesta 2007 eteenpäin, helpottivat Suomen yhteistyötä uusille toimialueille. Ne koskivat metsien inventointia ja hoitoa, ilmastonmuutosta, jolle Nepal on äärimmäisen herkkä sekä konfliktin jälkeisiä rauhanrakentamisen, hallinnon ja ihmisoikeuksien (PGHR) osa-alueita.

Tämä yhteistyö kohdistui aloille, joilla on aiemman kokemuksen mukaan pystytty vähentämään köyhyyttä tai puuttumaan köyhien hyvinvointia eniten uhkaaviin tekijöihin. Ne myös vastaavat kumppanihallituksen tärkeimpiä prioriteetteja.

Erityisesti usean avunantajan PGHR-ohjelman tukitoimilla on mahdollista vakiinnuttaa rauhanomaista poliittista kehitystä, joka osaltaan edistää investointeja, kehitystä ja samalla köyhyyden vähentämistä. Lisäksi Suomi osallistuu myös vahvasti avunantajien koordinointiin ja johtamiseen.

Maaohjelma on monitahoinen, mutta se selkiytyy, kun rauhanrakentamiseen, hallintoon ja ihmisoikeuksiin liittyvät tarpeet vähenevät ja WASH- ja ympäristöhankkeet lakkautetaan vaiheittain.

Maaohjelma on onnistunut. Uudelleentarkastelu on tarpeen tehokkaiden ja osallistavien ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien löytämiseksi.

Avainsanat: Nepal, politiikka, ohjelmointi, ilmastokestävyyden varmistaminen, Suomi