Evaluointiraportti 2011:1 Evaluation of the Sustainability Dimension in Addressing Poverty Reduction: Finnish Support to Energy Sector

Evaluointiraportti 2011:1 Evaluation of the Sustainability Dimension in Addressing Poverty Reduction: Finnish Support to Energy Sector

Evaluointiraportti 2011:1 Evaluation of the Sustainability Dimension in Addressing Poverty Reduction: Finnish Support to Energy Sector

Annex 2

Annex 3

Annex 4

Annex 5

Annex 6

Annex 7

Annex 8

Annex 9

Annex 10

ISBN 978-951-724-894-5 (painettu)
ISBN 978-951-724-895-2 (pdf)
ISSN 1235-7618

Tämä evaluaatio tutkii Suomen energia-alalle vuosina 2000–2009 antaman avun tuloksia ja vaikutuksia. Evaluaatio perustuu tausta-asiakirjojen tutkintaan ja kenttävierailujen aikana hankeyhteistyöstä tehtyihin havaintoihin Keniassa, Vietnamissa, El Salvadorissa ja Nicaraguassa.

Hankkeet noudattavat hyvin Suomen ja senkumppanimaiden kehitystavoitteita. Suomi koordinoi kehitysapunsa läheisesti muiden avunantajien ja kumppanimaiden kanssa, jotta hankkeet täydentäisivät muiden toimintoja ja tukisivat siten harmonisointipyrkimyksiä.

Lopulliset tulokset riippuvat kehityskontekstista. Kapasiteettia tulee kehittää merkittävästi pitkällä aikavälillä, kunnollisen koulutustarpeiden arvioinnin perusteella. Energia- ja ympäristökumppanuuden (EEP) malli on ainutlaatuinen, todellinen lisäarvon lähde ja hyödyllinen väline prioriteettialueita valittaessa. Sen etuna on mahdollisuus saattaa yhteen kansainvälisiä ja alueellisia toimijoita sekä kansallisia ja paikallisia kumppaneita. Siitä on muodostunut tehokas synergiaetujen ja innovatiivisten ajatusten edistäjä. Toteutuksessa tulisi yksittäisten pilottihankkeiden sijasta keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin ja selkiinnyttää yhteyksiä politiikkatasoon.

Keski-Amerikan energia- ja ympäristökumppanuus (CA EEP) on Suomen energiasektorin hankkeista kehittynein kestävän kehityksen ja köyhyyden vähentämisen kannalta. Ympäristön kestävyys on sisällytetty alueellisiin ohjelmiin, mutta niillä voi olla vain rajallinen vaikutus ympäristön yleiseen tilaan. Projektien asianmukaisen seuranta- ja evaluointijärjestelmän puute vaikeuttaa avun kokonaistehokkuuden ja tuloksellisuuden todentamista. Seuranta ei ole järjestelmällistä, tai seurantatiedot eivät ole käytettävissä yksittäisistä hankkeista oppimista tai tulosjohtamista varten. Vaikutukset köyhyyden vähentymiseen ovat todennettavissa vasta ajan kanssa ja jos käytetään asianmukaisia seuranta- ja arviointijärjestelmiä.

Kehitysyhteistyön eri instrumenttien entistä parempi keskinäinen koordinointi olisi hyvin lupaavaa tehokkuuden ja Suomen lisäarvon kannalta. Olisi hyödyllistä liittää laajempi Suomen tukema investointiohjelma pilottihankkeisiin mittavampien uusien hankkeiden ja investointien aikaansaamiseksi.

Tämä evaluaatio suositelee keskittymistä 1) nykyisten energiastrategioiden toteuttamiseen, 2) maakohtaisten Suomelle sopivien osa-alueiden tunnistamiseen, 3) yhteyksien luomiseen kumppanimaiden politiikkalinjauksiin, 4) kapasiteetin kehittämisen vahvistamiseen, 5) läpileikkaavien teemojen valtavirtaistamiseen, 6) pitkäaikaisen osallistumisen asettamiseen etusijalle lyhytkestoisten projektien sijaan, 7) ulkoasiainministeriön teknisen kapasiteetin lisäämiseen energia-alalla ja 8) riskien arviointiin, seurantaan ja evaluointiin sekä tuloksista tiedottamiseen.