Evaluointiraportti 2010:5/I: Finnish Support to Forestry and Biological Resources
Tekijät: Patrick Hardcastle, Alex Forbes, Irene Karani, Kaisu Tuominen, Jim Sandom
Robert Murtland, Vera Müller-Plantenberg, Deborah Davenport
ISBN 978-951-724-876-1 (printed)
ISBN 978-951-724-877-8 (pdf)
ISSN 1235-7618
Suomen metsäsektorille ja biologisiin luonnonvaroihin kohdistuvan kehitysyhteistyön evaluoinnin tavoitteena on tarkastella kehitysyhteistyön tehokkuutta ja tuloksia kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden kautta. Evaluointi on osa laajempaa synteesievaluointia kestävän kehityksen ja köyhyyden välisistä suhteista. Evaluointi perustuu toimeksiannon kymmeneen evaluointikysymykseen, joita on tarkasteltu Taloudellisen Yhteistyön ja Kehityksen Järjestön (OECD) evaluaatiokriteerin (tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus, tuloksellisuus, kestävyys ja vaikutukset) sekä sovittujen lisäkriteerien (suomalainen lisäarvo, johdonmukaisuus, asiainyhteys, koordinaatio ja täydentävyys) kautta. Työ toteutettiin kahdessa vaiheessa, aineistotutkimuksena ja kenttävaiheena, joka koordinoitiin samanaikaisesti toteutettujen energiasektorin ja korkotukiluottojen evaluointien kanssa.
Tässä evaluoinnissa on tarkasteltu Suomen metsäalan kehitysyhteistyötä kuudessa Suomen pitkäaikaisessa yhteistyömaassa (Kenia, Mosambik, Tansania, Sambia, Vietnam ja Nicaragua), kahdenvälistä yhteistyötä Laosissa ja alueellista yhteistyötä Keski- Amerikassa ja Länsi-Balkanilla. Evaluointi totesi vähän myönteisiä tuloksia ja vaikutuksia köyhyyden vähenemisessä. Yhteiskunnallisen ulottuvuuden vahvistamisessa on edistytty suhteellisen hyvin ja jossain määrin myös ympäristöulottuvuuden osalta. Todelliset taloudelliset hyödyt ovat kuitenkin olleet melko rajallisia. Paikallistasolla on saavutettu hyviä tuloksia, mutta kansallisella tasolla muutokset ovat vähäisempiä. Vaikka Kehityspoliittisen metsälinjauksen soveltaminen on ilmeistä viimeaikaisessa yhteistyössä, on vielä liian aikaista nähdä merkittäviä todellisia vaikutuksia. Metsälinjaus tarjoaa kuitenkin vahvan pohjan.
Raportti suosittelee interventioiden suunnitteluvaiheen vahvistamista siten, että siihen osallistuvat monialaiset asiantuntijaryhmät jo identifikaatio- ja toteutettavuuden arviointivaiheissa kentällä ja Ulkoasiainministeriössä Helsingissä, jotta läpileikkaavien teemojen käsittely ja kansallinen, eri tasojen kapasiteetin arviointi voitaisiin varmistaa. Tapauksissa, joissa yhteistyömaiden hallitusten epäonnistuminen sitoumustensa toteuttamisessa haittaa hankkeiden etenemistä ja tuloksia, tulee harkita vaihtoehtoisia, muutokseen pakottavia järjestelmiä. Maissa, joissa sektorien välinen koordinointi on heikkoa ja tietojärjestelmät puutteellisia, tulee ottaa käyttöön paremmat tietojärjestelmät hyödyntäen suomalaista kansallista osaamista. Raportti suosittelee myös ulkoasiainministeriön arkistointijärjestelmän arviointia Helsingissä sekä konsulttitoimistoihin kertyvän dokumentoinnin parempaa hyödyntämistä.
Liite 2 People Met and Consulted (avautuu uuteen ikkunaan)
Liite 3 List of Interventions Considered (avautuu uuteen ikkunaan)
Liite 4 National Focal Points for International Conventions (avautuu uuteen ikkunaan)
Liite 5 Finnish Positions in International Conventions (avautuu uuteen ikkunaan)