Evaluointiraportti 2010:4: The Sustainability Dimension in Addressing Poverty Reduction: Synthesis of Evaluations

Evaluointiraportti 2010:4: The Sustainability Dimension in Addressing Poverty Reduction: Synthesis of Evaluations (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 5 Mt)

Evaluation Report 2010:4: The Sustainability Dimension in Addressing Poverty Reduction: Synthesis of Evaluations kansi

Liite 2 (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 193 kt)

Liite 3 (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 236 kt)

Liite 4 (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 1,5 Mt)

Liite 5 (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 261 kt)

Liite 6 (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 891 kt)

Liite 7 (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 229 kt)

Tekijät: Julian Caldecott, Mikko Halonen, Svend Erik Sørensen, Sukhjargalmaa Dugersuren, Paula Tommila, Alina Pathan

ISBN 978-951-724-874-7 (printed)
ISBN 978-951-724-875-4 (pdf)
ISSN 1235-7618

Suomen kehityspolitiikassa painotetaan tasapainoista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön, jossa ekologiaa, yhteiskuntaa ja taloutta koskevat kolme ulottuvuutta ovat yhtä tärkeitä. Tämä työ selvittelee onko kyseisen politiikan toteuttaminen tuonut edistymistä kestävän köyhyyden vähentämisen tavoitteessa.

Tämän synteesievaluaation tietopohja sisälsi: a) yhteenvedot 22 evaluointiraportista, joissa kuvataan Suomen viimeaikaista kehitysyhteistyötä, b) pistemäärät, jotka kaikki 22 evaluoinnin kohdetta saivat 14 pisteytyskriteerin perusteella, c) valikoitujen asiantuntijoiden puolistrukturoiduista haastatteluista tehdyt muistiinpanot ja d) eräille kansainvälisille tarkkailijoille annetun kyselylomakkeen vastaukset. Nämä tiedot yhdistettiin tukemaan analyysiä, joka koski Suomen kehitysavun vahvuuksia ja heikkouksia, sen kykyä valtavirtaistaa “läpileikkaavat teemat” ja “ekologisesti kestävä kehitys”, sen yleistä kestävyyttä ja ominaispiirteitä.

Korkeimmat pistemäärät antaneet kriteerit kaikkien evaluoinnin kohteiden osalta olivat tarkoituksenmukaisuus, johdonmukaisuus, kumppanien tyytyväisyys, yhteensopivuus ja suomalainen lisäarvo, joiden tulkittiin osoittavan vahvuutta suoritettaessa suhteellisen helppoja tai korkean prioriteetin tehtäviä. Alhaisimmat pistemäärät antaneet kriteerit olivat toistettavuus, täydentävyys, tehokkuus, asiainyhteys ja toimintojen suunnittelu, joiden tulkittiin osoittavan heikkoutta suoritettaessa suhteellisen vaativia tehtäviä. Keskinkertaisia pistemääriä annettiin koordinoinnista, vaikutuksista, vaikuttavuudesta ja kestävyydestä, joiden tulkittiin johtuvan suurelta osin heikosta toimintojen suunnittelusta.

Tämän perusteella pääteltiin, että Suomen tukemat kehitystoiminnot täyttävät yleensä sekä Suomen että sen kumppanimaiden ensisijaiset tavoitteet. Ne vastaavat myös joihinkin mutta eivät kaikkiin maailmanlaajuisen kehitysagendan kysymyksiin; ne täyttävät yleensä yhteistyökumppaneiden tarpeet ja toiveet. Toisaalta, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: sidosryhmät eivät kommunikoi riittävästi synergian aikaansaamiseksi, ympäristökysymyksiä ja läpileikkaavia teemoja valtavirtaistetaan vain vähäisessä määrin; toimintoja ei ole suunniteltu riittävän hyvin, jotta ne saisivat aikaan merkittäviä tuloksia tai vaikutuksia tai torjuakseen ulkoisia paineita; ja kestävyys ja köyhyyden vähentäminen ovat kumpikin heikosti mitattavissa ja niitä mitataan harvoin.

Työssä tultiin myös siihen johtopäätökseen, että jotkut sidosryhmät ovat toisia motivoituneempia suorittamaan hyvin vaikeita, toistuvia tai pitkän aikavälin tehtäviä, tai että niillä on todennäköisemmin olennaista paikallistuntemusta ja että näillä toimintamalleilla on tärkeitä vaikutuksia avun perille saamiseen ja kestävyyteen. Sekä tutkitut evaluoinneissa, haastatteluissa että kyselylomakkeiden vastauksissa viitataan vakaviin uusiin haasteisiin, jotka liittyvät köyhyyden kestävään vähentämiseen. Tällaisia haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos, vedensaannin varmistaminen ja ruokaturva, yhteiskunnalliset ongelmat ja valtioiden epävakaa tilanne sekä ekosysteemin rappeutuminen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen. Raportti antaa suosituksia siitä, miten Suomen avustusohjelmaa voidaan vahvistaa edellä mainittujen havaintojen valossa.