Evaluointiraportti 2010:2: Development Cooperation with Ethiopia 2000–2008

Evaluointiraportti 2010:2: Development Cooperation with Ethiopia 2000–2008 (avautuu uuteen ikkunaan)

Liite 2 (avautuu uuteen ikkunaan)

Liite 3 (avautuu uuteen ikkunaan)

Liite 4 (avautuu uuteen ikkunaan)

Liite 5 (avautuu uuteen ikkunaan)

Liite 6 (avautuu uuteen ikkunaan)

Liite 7 (avautuu uuteen ikkunaan)

Tekijät: Axel Borchgrevink, Pirkko Poutiainen, Tassew Woldehanna Kahsay, Mattias Nordström

sekä Oyvind Eggen ja Sigrun Aasland

ISBN 978-951-724-839-6 (painettu)
ISBN 978-951-724-840-2 (pdf)
ISSN 1235-7618

Evaluaation tarkoituksena oli arvioida Suomen Etiopiassa vuosina 2000–2008 toteuttaman kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Evaluaatio käsittää kaikki Suomen avun muodot: kahdenvälisen, monenvälisen, suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta toteutettavan ja Etiopian kansalaisjärjestöille suunnattavan avun, humanitaarisen avun ja muiden instrumenttien käytön. Evaluaatiossa tarkastellaan myös ulkoasiainministeriön hallintokäytäntöjä.

Työ perustuu asiakirjojen tutkintaan, Suomessa ja Etiopiassa toteutettuihin haastatteluihin ja kenttätyöhön. Keskeisimmät johtopäätökset ovat seuraavat: Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa vuosina 2002–2008 on ollut tarkasti suunnattua, johdonmukaista, tarkoituksenmukaista ja Etiopian köyhyyden vähentämisstrategian mukaista. Se on rakentunut suomalaisen erityisosaamisen aloille edistäen siten suomalaista lisäarvoa kahdella yhteistyön pääsektorilla. Kokonaisuudessaan kehitysyhteistyö on ollut suhteellisen tehokasta. Toiminnan vaikuttavuus vesisektorilla on ollut erityisen merkittävää. Evaluaatiossa esitetyn näkemyksen mukaan kehitysyhteistyön tulosten kestävyyttä voidaan pitää tyydyttävänä.

Vaikka Suomi on yleisesti ottaen ollut vahva harmonisoinnin ja yhdenmukaistamisen edistäjä, tätä vaikutelmaa saattaa heikentää kahden rahoitustavan rinnakkainen käyttö eli avun kanavointi Maailmanpankin rahastolle rinnan bilateraalisen avun kanssa. Evaluaatio suosittaa, että rinnakkaista rahoitustapaa käytetään ainoastaan väliaikaisesti ja että Maailmanpankin kautta kanavoitu rahoitus kohdennetaan hallituksen kapasiteetin kehittämiseen, erityisesti hankinnoissa. On kuitenkin huomattava, että Suomen rinnakkainen bilateraalinen projekti täydentää Maailmanpankin ohjelmaa, josta puuttuu hallituksen monitorointi- ja evaluaatiokapasiteetin vahvistaminen, johon Suomen rahoitus on kohdennettu.

Suomen kehitysyhteistyötoiminnan seurannassa ja evaluaatiossa on merkittäviä heikkouksia, ja siksi suositellaan että niiden vahvistamiseen kiinnitetään erityishuomiota.