Evaluointi ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä – osa 1

Evaluointi ohjelmatukea saavista kansalaisjärjestöistä – osa 1

CSO1 evaluointi kansi

CSO1 evaluointi synteesiraportti (PDF, 156 sivua, 1068 kT)

Mitä opimme evaluoinnista? PDF, 2 sivua, 92 kT)

Ulkoministeriö evaluoi kaikki ohjelmatukea saavat 22 järjestöä kolmessa osassa. Tässä ensimmäisessä evaluoinnissa arvioitiin kuuden järjestön, Crisis Management Initiativen, Felmin, Reilu kaupan, Suomen pakolaisavun, Taksvärkin ja WWF Suomen kehitys-yhteistyöohjelmien onnistumista.

Evaluointi toteaa, että evaluoitujen järjestöjen ohjelmilla on saavutettu monipuolisia tuloksia, joista valtaosa liittyy hyödynsaajien voimaannuttamiseen. Sekä kumppanimaiden kansalaisjärjestöt että suomalaiset järjestöt kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä.  Ihmisoikeusperustaisuus toteutuu hyvin evaluoitujen järjestöjen ohjelmissa.

Evaluoinnin kohteina olleet kehitysyhteistyöohjelmat ovat hyvin linjassa Suomen kehityspolitiikan kanssa. Evaluoinnin johtopäätös on, että yhteistyöllä on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Viimeaikaiset leikkaukset ovat pakottaneet järjestöt vähentämään hankkeita tai luopumaan niistä, mikä vähentää ohjelmista saatavia positiivisia tuloksia.

Järjestöillä ei ole ollut kansalaisyhteiskunnan toimintaa tukevan ympäristön luomiseen tarvittavaa vaikutusvaltaa ja voimaa, osittain niiden pienen koon vuoksi. Suurin osa tuloksista on saavutettu palvelujen tarjoamisessa. Suomalaisilta järjestöiltä saatu hankerahoitus ei anna kumppanijärjestöille mahdollisuutta investoida oman organisaation kehitykseen, joten institutionaalisen kapasiteetin kehittämissä ei ole saavutettu juurikaan tuloksia.

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö osallistuu toimintaan strategisella tasolla, mutta jättää ohjelmien hallinnoimisen järjestöille.  Evaluoinnissa mukana olleet järjestöt arvostavat ulkoministeriön joustavuutta ja nopeaa reagointia, mutta osa järjestöistä kaipaa lisää vuoropuhelua sisältökysymyksissä. Evaluoinnin mukaan luottamus on ohjelmatuessa avaintekijä, joka varmistaa toiminnan tehokkuuden.  Järjestöjen toiminta on kustannustietoista. Järjestöt ja hyödynsaajat kokevat vahvaa omistajuutta hankkeisiin, mikä lisää niiden kestävyyttä. Pitkän aikavälin rahoituksen puuttuminen voidaan kuitenkin nähdä heikkoutena monessa hankkeessa. Järjestöt ovat yleisesti ottaen onnistuneet koordinoinnissa, verkostoitumisessa ja tiedon jakamisessa muiden kumppanien kanssa. Ohjelmat eivät kuitenkaan täydennä Suomen muita kehitysyhteistyötä. Järjestöt toimivat maantieteellisesti hyvin laajalla alueella. Evaluointi toteaa kuitenkin, että jos hankkeita yritettäisiin keskittää tietyille alueille tai tiettyihin teemoihin menetettäisiin nyt saavutettu kokemusten ja suhteiden monipuolinen kirjo.

Evaluoinnissa tarkasteltiin myös kaikkien 22:n ohjelma-tukea saavan järjestön tuloksellisuuden seurantaa ja tulosjohtamista. Kaikissa järjestöissä on käynnistetty järjestelmien kehittäminen tuloksellisuuden seurantaa ja tulosjohtamista varten.

CSO1 evaluointi CMI-raportti (PDF, 86 sivua, 849 kT)

CSO1 evaluointi Fairtrade-raportti (PDF, 84 sivua, 913 kT)

CSO1 evaluointi Felm-raportti (PDF, 142 sivua, 1237 kT)

CSO1 evaluointi FRC-raportti (PDF, 100 sivua, 820 kT)

CSO1 evaluointi Taksvärkki-raportti (PDF, 122 sivua, 1066 kT)

CSO1 evaluointi WWF-raportti (PDF, 126 sivua, 1292 kT)

Tallenne evaluoinnin tulosten esittelystä

Webinaari CSO1