Evaluointi Suomen tuesta maaseudun kehittämiseen Nicaraguassa

Propemce final report (PDF, englanninkielinen)

Prodega final report (PDF, englanninkielinen)

Nifapro final report (PDF, englanninkielinen)

Nicaraguassa tehtiin vuoden 2013 alkupuolella kolme evaluaatiota maaseudun kehittämisohjelmista osana Suomen kahdenvälisen yhteistyön päättämistä: PRODEGA -ohjelman jälkikäteen tehty evaluaatio sekä NIFAPRO ja PROPEMCE -ohjelmien loppuevaluaatiot.

PRODEGA-ohjelman (1989–2003) tavoitteena oli köyhyyden vähentäminen ja rauhanrakentaminen maidon- ja meijerituotannon avulla Boaco- ja Chontales -provinsseissa.

PRODEGA-ohjelman jälkievaluaation suurimpana haasteena olivat puutteelliset historialliset tiedot. Myös eri edunsaajaryhmissä tietoa oli vain rajallisesti, mikä vaikeutti vertailevan analyysin tekemistä.

Paikallinen maito- ja meijeriala on saavuttanut kestävän talouskasvun alueilla, joilla PRODEGA toimi. Tämä talouskasvu vaikuttaa liittyvän suurelta osin PRODEGA-ohjelmaan. Alkuperäisessä suunnitelmassa köyhyyden poistamista ei pidetty ohjelman varsinaisena tavoitteena, vaan ohjelma keskittyi pienten ja keskisuurten tuottajien taloudelliseen kehitykseen. Pienten ja keskisuurten tilojen kehittyminen on kuitenkin parantanut myös köyhimpien väestöryhmien asemaa. Sukupuoli- tai ympäristönäkökulmasta ohjelman tulokset eivät ole erityisen merkittäviä.

PRODEGA-ohjelmasta tuli tärkeä tekijä Nicaraguan rauhanprosessissa 80-luvun sisällissodan jälkeen. PRODEGA pystyi edistämään menestyksekkäästi "associability" - mallia, jonka Nicaraguan hallitus on ottanut malliksi maaseudun kehittämiseksi aina tähän päivään saakka. PRODEGAn mallia ja tuloksia voidaan pitää onnistuneena esimerkkinä kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä (Aid for Trade) ja julkis-yksityisen yhteistyön (Public-Private Partnership, PPP) strategiasta.

PROPEMCE-ohjelman (2009–2013) tavoitteena oli kestävä ja osallistava kasvu Nicaraguan yksityisellä sektorilla. Tarkoituksena oli edistää mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten kasvua sekä tarjota mahdollisuuksia naisille ja syrjäytyneille väestöryhmille. PROPEMCE toimi viiden köyhiä hyödyttävän maatalouden arvoketjun parissa: meijeri, puukalusteet, juurekset, matkailu ja vihannekset. Ohjelma tuki arvoketjujen eri vaiheita, joissa oli mukana mm. julkisia ja yksityisiä toimijoita, tuottajia ja maastaviejiä.

PROPEMCE-aloite perustui Suomen uudelle visiolle kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä. Suomi ja DFID suunnittelivat ja rahoittivat ohjelman. Ohjelman metodologisena perustana päätettiin käyttää M4P (Making Markets Work for Poor) -lähestymistapaa. DFID delegoi teknisen ja taloushallinnon Suomen ulkoasiainministeriölle ohjelman toimeenpanoaikana. Hankkeessa päätettiin perustaa itsenäinen toimeenpanoyksikkö, mikä poikkesi Nicaraguassa useita vuosia noudatetusta, Pariisin avun tuloksellisuutta koskevan julistuksen toimeenpanoon perustuneesta toimintatavasta M4P -lähestymistavan toteuttaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi, sillä käytännön kokemusta M4P-lähestymistavan käytöstä oli vähän. Lisäksi Nicaraguan hallitus ei koskaan täysin asettunut M4P-lähestymistavan kannalle. Ohjelman aloitus viivästyi useista eri syistä. Ohjelmassa oli kolme eri teknistä pääneuvonantajaa, kaksi globaalia toimintasuunnitelmaa ja lisäksi Suomen vuonna 2011 uudistettu hankintalaki vaikutti toimeenpanoon. Suurin osa ohjelman hankkeista toteutettiin vuonna 2012. Ohjelman onnistui käyttää vain 53,5 prosenttia kokonaisbudjetistaan.

Hankkeeseen osallisen pyynnöstä ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että evaluaatioraportin sivulla 18 mainittu erottaminen on käräjäoikeuden päätöksellä todettu perusteettomaksi ja hovioikeus on vahvistanut asiassa sovinnon lisäkorvauksista.

NIFAPRO-ohjelman (2006–2012) tavoitteena oli kehittää agrobiotekniikan ja agrobioturvallisuuden kansallisia valmiuksia ja osaamista Nicaraguassa. Kahdenvälinen sopimus allekirjoitettiin Suomen ulkoasiainministeriön ja Helsingin yliopiston välillä. Ohjelman suora edunsaaja oli Nicaraguan maatalousteknologian instituutti INTA.

Ohjelman tärkein tulos oli kymmenen opiskelijan stipendin rahoitus maisteriopintojen loppuun saattamiseksi, minkä jälkeen heidät palkattiin osaksi INTA:n pysyvää henkilökuntaa. Lisäksi perustettiin agrobiotekniikan laboratorio. Tavoitetta laatia kansallinen agrobiotekniikan strategia ei onnistuttu saavuttamaan.