Suomen kehitysyhteistyö Ukrainassa

Suomen ja Ukrainan välisellä kehitysyhteistyöllä tuetaan Ukrainassa käynnissä olevia uudistuksia. Yhteistyö keskittyy opetukseen ja energiatehokkuuteen.

Suomen kehitysyhteistyö Ukrainan kanssa pohjautuu valtioneuvoston vuonna 2016 vahvistamaan kehityspoliittiseen selontekoon, jossa Ukraina nostettiin vuonna 2014 alkaneen kriisin vuoksi yhdeksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaaksi. Ukraina kuuluu OECD:n kehitysapukomitea DAC:n luokituksessa alemman keskitulotason maiden ryhmään.

Ukrainan kansallisia kehitystavoitteita ohjaavat maan omat kehityssuunnitelmat sekä vuonna 2017 voimaantulleet assosiaatio- ja vapaakauppasopimukset, jotka määrittävät EU:n ja Ukrainan yhteistyötä.

Suomen kehitysyhteistyön Ukraina-strategia:

Strategy for Development Cooperation: Ukraine 2018-2022 (PDF, 1 MB, 33 sivua).

Suomi on lisännyt tukeaan Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien maan vaikeutuneen poliittisen, taloudellisen ja humanitaarisen tilanteen takia. Yhteensä kriisin aikana vuosina 2014-2018 Suomen tuki hankkeiden, kansainvälisten järjestöjen toiminnan rahoituksen, humanitaarisen avun ja lähetettyjen asiantuntijoiden muodoissa on ollut 37,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi tukee Ukrainaa EU:n, kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n sekä Maailmanpankin kautta.

Suomi rahoittaa sekä Ukrainan koulu-uudistusta että energiatehokkuusrahastoa kuudella miljoonalla eurolla kumpaakin vuosina 2018-2021. Lisäksi Suomi varautuu myöntämään jatkorahoitusta Euroopan neuvoston Ukraina-tukiohjelmalle vuonna 2019 Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Koulu-uudistus

Suomi käynnisti vuonna 2018 Ukrainan koulu-uudistusta tukevan hankkeen, jota toteuttaa Finnish Consulting Group (FCG) yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeessa kehitetään opettajien koulutusta, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Suomen mallin mukaisesti Ukrainassa halutaan parantaa oppilaiden kykyä soveltaa tietoa. 

Ukrainalainen koululainen Antonivkassa, Hersonissa. Kuva: NEFCO/Patrik Rastenberger.

Energiatehokkuus

Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n kanssa perustettiin vuonna 2017 Ukrainan energiatehokkuutta tukeva rahasto. Rahaston hankkeilla lisätään uusiutuvan energian ja jätteen hyödyntämistä energialähteinä, kehitetään bioenergian logistiikkaa sekä hyödynnetään puhdasta tuotantoa ja älykästä energiaa. Pohjana on Suomen ja Ukrainan välinen yhteisymmärryspöytäkirja, joka allekirjoitettiin vuonna 2017. Voit tutustua NEFCO:n energiatehokkuushankkeeseen tämän linkin kautta.

Siviilikriisinhallinta

Suomi rahoittaa ulkoministeriön siviilikriisinhallintamäärärahoista suomalaisten asiantuntijoiden työtä Ukrainan turvallisuustilanteen ja kehityksen tukemisessa. Suomalaisia asiantuntijoita työskentelee Etyjin tarkkailumissiossa (Special Monitoring Mission), Ukrainan turvallisuussektorin reformia tukevassa European Union Assistance Missionissa (EUAM), Ukrainan ja Moldovan rajaturvallisuutta tukevassa EUBAM-missiossa (EU Border Assistance Mission) sekä Euroopan neuvoston Kiovan toimistossa.

Humanitaarinen apu ja miinanraivaus

Suomi tukee humanitaarista miinanraivaustyötä Itä-Ukrainassa Halo Trust -organisaation kautta 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2017-2020. Vuosina 2014-2017 Suomi on myös kanavoinut humanitaarista apua Ukrainaan YK:n pakolaisjärjestön, Suomen ja kansainvälisen punaisen ristin sekä Maailman terveysjärjestön kautta. Suomi on tukenut Ukrainaa myös osallistumalla Naton kumppanuushankkeisiin

Kaupallinen yhteistyö

Ukrainan ja EU:n välisellä vapaakauppasopimuksella on ollut huomattavia myönteisiä kehitysvaikutuksia. EU:sta on tullut Ukrainan viennin tärkein kohdealue. Myös Suomen ja Ukrainan kauppavaihto kasvaa. Tällä hetkellä noin 80 suomalaisyritystä toimii Ukrainan markkinoilla.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Vuonna 2018 kaksi suomalaista järjestöä sai ulkoministeriöltä tukea Ukrainassa toteutettaviin kehitysyhteistyöhankkeisiin: rauhanvälitystä edistävä Crisis Management Initiative (CMI) ja vammaisten asemaa parantava Abilis-säätiö.

Suomen Kiovan suurlähetystö on tukenut ukrainalaisia kansalaisjärjestöjä vuosittain pienimuotoisella paikallisen yhteistyön määrärahalla. Vuonna 2018 rahoitus on yhteensä 100 000 euroa, joka jakautui kolmelle hankkeelle naisten oikeuksien ja hyvän hallinnon aloilla eri puolilla Ukrainaa.

Riskit

Suomella on Kiovassa suurlähetystö, joten hanketoteutuksen mahdollisia riskejä seurataan paikan päällä. Tämä auttaa riskeihin varautumisessa. Ukrainan muutosprosessit, joita Suomi tukee, ovat vaativia ja monimutkaisia, ja niiden läpiviemiseen liittyy monia riskitekijöitä. Ukrainan alueellinen epävakaus, käynnissä olevat konfliktit ja korruptio asettavat suuria haasteita. Kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen liittyviä riskejä pyritään vähentämään toimimalla yhteistyössä Ukrainan viranomaisten, sekä hanketoteutuksen ammattilaisten kanssa.