Koulutus ja rauhanomaiset demokraattiset yhteiskunnat

Suomi edistää laadukasta koulutusta ja vastuullista hallintoa sekä tukee rauhanomaisten ja oikeudenmukaisten yhteiskuntien rakentamista.

Suomen kehityspolitiikan päätavoitealue koulutus ja rauhanomaiset demokraattiset yhteiskunnat

  • Parantaa tyttöjen ja heikoimmassa asemassa olevien pääsyä laadukkaaseen perus- ja toisen asteen koulutukseen.  Suomi vahvistaa koulutusjärjestelmien ja opetuksen inklusiivisuutta tukemalla esimerkiksi äidinkielistä opetusta, vammaisten henkilöiden osallistumista koulutukseen sekä sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää koulutuspolitiikkaa.  Samalla parannetaan opetuksen ja oppimisen olosuhteita ja käytäntöjä sekä vahvistetaan kouluinstituutioiden kapasiteettia oppimistulosten parantamiseen. Lisäksi kehitysyhteistyöllä tuetaan vammaisten naisten ja tyttöjen pääsyä ammatilliseen koulutukseen.
  • Tukee julkista hallintoa, sen hajauttamista ja taloushallintoa. Suomi tukee oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa verotusta, jolla rahoitetaan julkisia palveluja. Suomi parantaa kehitysyhteistyön kumppanimaiden kykyä kerätä omaa julkista rahoitusta.
  • Vahvistaa yhteiskuntien vakautta osallistavampien rauhanprosessien ja konfliktien rauhanomaisen ratkaisun kautta. Suomi tukee konfliktista toipuvissa maissa asuvien siviilien turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi parantaa naisten, nuorten ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua rauhaan ja turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Suomi parantaa oikeuslaitoksen ja poliittisten päätöksentekijöiden valmiutta ja kykyä vahvistaa demokratiaa sekä edistää oikeusvaltioperiaatteita. 
  • Edistää itsenäisen, voimakkaan ja moniäänisen kansalaisyhteiskunnan kykyä toimia tehokkaasti ja osallistua päätöksentekoon. Suomi vahvistaa naisten ja haavoittuvimmassa asemassa olevien osallistumista päätöksentekoon. Suomi parantaa lainsäädännön ja lakien toimeenpanoa sekä edistää sanan-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapautta. Suomi vahvistaa itsenäistä mediaa sekä ilmiantajien ja ihmisoikeuspuolustajien suojelua. Lisääntynyt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus vahvistaa keskinäistä luottamusta ja rauhanomaista ongelmien ratkaisua.

Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaiset voivat käyttää ihmisoikeuksiaan ja vaatia niiden toteutumista. Koulutus on merkittävä julkinen peruspalvelu, ja on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, toteutuvatko koulutuksen rahoitusta, laatua ja yhdenvertaisuutta koskevat sitoumukset käytännössä. Ratkaisevaa on, missä määrin kansainvälisiä normeja ja sääntöjä pannaan toimeen ja johtavatko ne parempiin käytäntöihin. Suomen vaikuttamistyön tavoitteena onkin vahvistaa kumppanimaiden ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteisiin sekä globaaleihin inklusiivista koulutusta ja verotusta koskeviin sitoumuksiin.

Inklusiiviseen, rauhanomaiseen ja demokraattiseen yhteiskuntakehitykseen vaikuttavat Suomen toimien lisäksi kumppanimaiden omien toimijoiden sekä muiden kehitystoimijoiden toiminta ja asenteet. Myös kansainvälisten neuvotteluiden lopputuloksilla on suuri merkitys painopisteessä esitettyjen tavoitteiden toteutumiselle. Kumppanimaiden omista lähtökohdista nousevat ratkaisut uudistusprosesseissa ovat erityisen tärkeitä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Suomen kehityspolitiikan päätavoitealue koulutus ja rauhanomaiset demokraattiset yhteiskunnat tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 4 (avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus), 16 (rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto) ja 17 (yhteistyö ja globaali kumppanuus). Painopisteen aiheiden parissa tehtävä kehitysyhteistyö luo suotuisaa toimintaympäristöä kestävälle ja inklusiiviselle kehitykselle ja on edellytys muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen edistää demokraattista hallintoa, läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta. Myös verotuloja pitää käyttää peruspalveluiden tuottamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi sekä paremmin koulutetuilla ja tiedostavimmilla kansalaisilla pitää olla nykyistä suurempi halu, kyky ja mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Tämän sivun sisällöstä vastaa