Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö
Suomi edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä tukee vähäpäästöistä ja ilmastokestävää kehitystä.
Suomen kehityspolitiikan päätavoitealue ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö
- Parantaa ja yhdenvertaistaa ihmisten kykyä tuottaa ja hankkia turvallista ja ravitsevaa ruokaa kestävästi ja ilmastoystävällisesti. Suomi vahvistaa pienviljelijöiden ja paikallisyhteisöjen maan hallinta- ja käyttöoikeuksia sekä tukee pienviljelijöiden ja pk-yritysten työmahdollisuuksia ja osallistumista arvoketjuihin. Suomi helpottaa naisten pääsyä maatalouden koulutuksen, tuotantopanosten ja tiedonhankinnan piiriin. Suomen tuella vahvistetaan viljelijöiden ja viranomaisten kykyä parantaa ruuan laatua ja turvallisuutta.
- Lisää ihmisten yhdenvertaista mahdollisuutta nauttia turvallisesta ja edullisesta juomavedestä sekä riittävästä sanitaatiosta ja hygieniasta. Suomi kohentaa naisten ja lasten terveyttä ja asemaa parantamalla vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluita kodeissa, kouluissa ja terveyskeskuksissa. Suomi tukee pandemioiden ehkäisyä ja humanitaarisiin kriiseihin valmistautumista edistämällä veden, sanitaation ja hygienian saatavuutta.
- Vähentää ihmisten ja yhteisöjen haavoittuvuutta sekä parantaa näiden kykyä varautua sään ääri-ilmiöihin ja luonnonkatastrofeihin. Suomi auttaa kumppanimaitaan parantamaan sää- ja ilmastopalvelujaan sekä ennakkovaroitusjärjestelmiään. Kumppanimaat laativat kansallisia ja paikallisia katastrofiriskien hallintasuunnitelmia.
- Edistää ihmisten yhdenvertaista pääsyä kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävästi tuotetun ja uusiutuvan energian piiriin. Suomi parantaa julkisen ja yksityissektorin kykyä tuottaa energiaratkaisuja, joista myös köyhimmät kotitaloudet ja naiset hyötyvät. Suomi tukee erityisesti alkuvaiheen yrityksiä kehittämään ja tuottamaan energiapalveluja ja -tuotteita, jotka hyödyntävät uusiutuvia energianlähteitä ja joiden kohteena ovat kantasähköverkon ulkopuolella olevat yritykset ja yhteisöt. Suomi vahvistaa kotitalouksien, yhteisöjen ja viranomaisten valmiuksia ottaa käyttöön kiertotalouteen perustuvia resurssitehokkaita energiaratkaisuja.
- Vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen ja ekosysteemien, kuten metsien ja vesistöjen, kestävää hallintaa, käyttöä ja suojelua. Suomi vahvistaa osallistavaa maanhallintaa ja kestävien maankäyttösuunnitelmien tekoa, koska niiden avulla voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta sekä edistää siihen sopeutumista. Suomi tukee arvoketjuja sekä parantaa pientuottajien ja pk-yritysten tuotteiden pääsyä markkinoille. Suomi parantaa kehittyvien maiden kansalaisten mahdollisuuksia saada nykyistä parempaa tietoa maa- ja metsäresursseista.
Painopisteen tavoitteiden toteutuminen vahvistaa ilmastotyön ja luonnonvarojen hallinnan lisäksi naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia, taloudellisesti kestävää kehitystä sekä hyvää hallintoa ja demokratiaa.
Ruokaturva, puhdas vesi, uusiutuvan energian ratkaisut ja kestävä metsänhallinta synnyttävät kehitystä toisiaan täydentäen. Suomi tukee tällaista kehityshankkeiden tuloksellisuutta tehostavaa monialaisuutta. Heikentynyt ruokaturva sekä puutteellinen vesihuolto ja sanitaatio laukaisevat muuttoliikkeitä, ja siksi niiden huomioiminen humanitaarisissa kriiseissä on – energian saannin ohella – erityisen tärkeää.
Suomi edistää tavoitteitaan käymällä vuoropuhelua ja tekemällä vaikuttamistyötä kumppanimaissaan, Euroopan unionissa, YK:ssa, kehitysrahoituslaitoksissa, ilmasto- ja ympäristörahastoissa sekä muissa kansainvälisissä järjestöissä. Erityisesti luonnonvarojen kestävän hallinnan tukeminen, kansainvälisten ympäristösopimusten hyvä toimeenpano sekä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat Suomen kannalta tärkeitä aiheita. Suomen hyvä maine luonnonvara- ja ympäristöosaajana auttaa, kun se tuo näitä teemoja esiin.
Painopisteen alatavoitteiden väliset kytkennät ja yhteisvaikutus ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Rahoitusvälineitä ja kumppanuuksia käytetään johdonmukaisesti ja täydentävästi. Johdonmukaisuus kehityspolitiikan ja muiden poliittisten linjausten, kuten esimerkiksi kauppapolitiikan, välillä on edellytys kestäville tuloksille.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Suomen kehityspolitiikan päätavoitealue ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 1 (köyhyyden poistaminen), 2 (nälän poistaminen), 6 (puhdas vesi ja sanitaatio), 7 (edullinen ja puhdas energia), 13 (ilmastoteot) ja 15 (maaekosyysteemien suojeleminen) sekä Pariisin sopimuksen tavoitteita.
