Uusimmat julkaisut

The Finnish Approach to Addressing the Rights of Persons with Disabilities in the Development Cooperation and Policy

Suomen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ohjelma 2017–2020: Syyria ja Irak

Kehitysyhteistyön ohjelma 2017–2020: Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä

Ulkoasiainministeriö järjesti yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa 5.–6. huhtikuuta 2017 jo kolmatta kertaa National Dialogues -konferenssin. Helsingin Säätytalolla järjestetty konferenssi keskittyi tällä kertaa siihen, miten alueelliset ja paikalliset toimet vaikuttavat kansallisiin dialogeihin. Raportti on yhteenveto konferenssin keskusteluista ja keskeisistä löydöksistä.

Väliarviointi Mosambikilaisen ADPP-kansalaisjärjestön viljelijäkerhotoiminnan tukemisesta kahdessa läänissä; Sofala ja Zambézia vuosina 2014-2018. Hankkeella on pyritty vaikuttamaan köyhyyden vähenemiseen tehostamalla maanviljelyä ja lisäämällä viljelijöiden tuloja kestävällä tavalla.

Kansalaisyhteiskuntien vahvistuminen kehitysmaissa on Suomelle tärkeä kehityspoliittinen tavoite.

Tässä julkaisussa esillä olevat maat ovat sekä markkinoiltaan että kauppapoliittiselta ajankohtaisuudeltaan erityisen kiinnostavia. EU:lla on vapaakauppasopimukset tai se neuvottelee tai suunnittelee niitä melkein kaikkien käsiteltävänä olevien maiden kanssa.

Business with Impact (BEAM) -ohjelman kehittävä evaluointi

WASH in Schools (WinS) -ohjelmassa Afganistanissa pyrittiin vuodesta 2012 lähtien tekemään näkyväksi koulujen sanitaatiokasvatuksen arvo ja vaikutus ja siten nostamaan paikallisen omistajuuden tasoa; edistää WASHin merkitystä kouluissa kansallisella, valtiollisella ja kuntatasolla sekä parantamaan koululaisten, heidän perheidensä ja yhteisöjensä hygieniakäytäntöjä. UNICEF halusi tehdä arvioinnin WASH is Schools -ohjelmasta. Sen havainnot ja suositukset on tarkoitettu (1) ohjaamaan UNICEFia ja Afganistanin hallitusta sekä muita sidosryhmiä WinS-ohjelman parantamiseksi ja (2) vaikuttamaan näyttöön perustuviin politiikkoihin tekemiseksi WASHin alalla sekä maksimoida ohjelman vaikutukset.

Suomalaisista 85 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä kehitysyhteistyöllä. Suurin osa eli 64 prosenttia suomalaisista pitää sitä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta.

Vihreän talouden kumppanuusohjelma (PAGE) on monivuotinen ohjelma, joka vastaa Rio +20:ssa tehtyyn kehotukseen tukea maita vihreän talouden politiikassa. PAGE on kumppanuusohjelma viiden YK:n järjestön - YK:n ympäristöohjelman (UNEP), Kansainvälisen työjärjestön (ILO), YK: n kehitysohjelman (UNDP), YK:n teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) ja YK:n koulutus- ja tutkimusinstituutti (UNITAR). Väliarviointi arvioi hankkeen suoritusta tähän saakka (tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmista) ja määrittää hankkeen todennäköisyyttä saavuttaa suunnitellut tulokset ja vaikutukset, mukaan lukien niiden kestävyys. Arvioinnilla on kaksi päätavoitetta: (i) saada näyttöä tuloksista tilivelvollisuuden täyttämiseksi sekä (ii) edistää toiminnan kehittämistä, oppimista ja tiedon jakamista tuloksista sekä hankkeessa opitusta.

Wanawake-Wanaweza -hanke naisten johtajuudesta ja poliittisesta osallistumisesta (WLPP) oli UN Womenin suunnittelema ja johtama kaksivuotinen hanke (2014–2016), jolla parannetaan naisten, nuorten ja vammaisten osallistumista ja edustusta johtajina poliittisissa prosesseissa Tansaniassa. Hankkeen loppuarviointi muodostui kolmesta komponentista: i) hyötynäkökulmaa ja tasa-arvoa korostavan arvioinnin toteutus, joka vastaa DAC-kriteereihin koskien suunnitelmaa, tarkoituksenmukaisuutta, johdonmukaisuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä koskeviin kysymyksiin; ii. hankkeen parhaiden käytäntöjen kokoaminen keskeisiksi opeiksi; ja iii. keskeisten oppien sisällyttäminen uuteen hankedokumenttiin.

Suomi maailman mediassa 2016 -dokumentissa on tehty yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn.

Ulkoministeriö esittää hallinnonalalleen vuoden 2017 talousarvioesitykseen yhteensä 1 073 miljoonaa euroa.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2016 aikana.

Infrastruktuurin kehittämisen monivälisen avun rahasto (PID MDTF) on instrumentti, jolla voidaan yhdistää varoja ja yhdenmukaistaa palestiinalaishallinnon infrastruktuurin kehittämisen painopisteiden mukaisia toimia. Sen perusti Maailmanpankki yhteistyössä Ruotsin hallituksen kanssa vuonna 2012. Väliarvioinnin ensisijaisena tavoitteena oli i) arvioida PID MDTF:n vuosina 2012-2015 toteuttamien toimien tehokkuutta sekä erilaisia täytäntöönpanovälineitä (edunsaajien ja pankkien avustukset) ja (ii) antaa suosituksia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ulkoministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa asuvien etnisten yhteisöjen viestit entisiin kotimaihinsa tarjoavat usein realistista kuvaa Suomesta.

Ulkoasiainhallinnon viestintästrategian tärkein tavoite on UH:n viestintävalmiuden nostaminen. Kolme keskeisintä hanketta tässä ovat viestintää koskevan ajattelutavan muuttaminen, viestintä — ja vaikuttamiskeinoja modernisoivan laajamittaisen koulutuksen järjestäminen ja uusien, helppokäyttöisten tiedon esitys- ja jakamistapojen käyttöönotto.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Suomen edustustot - suurlähetystöt ja konsulaatit - avustavat ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita. Ulkomailla löydät edustustojen yhteystiedot ulkoministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://formin.finland.fi/edustustot.

Vuonna 2016 ulkoministeriössä teetettiin reilut 20 hanke-evaluointia kehitysyhteistyöstä eri osastoilla. Evaluointeja tehtiin kaikissa maanosissa. Alla evaluoinnit on listattu maan, alueen tai organisaation mukaan.

Ulkoministeriö yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa kartoitti syksyllä 2012 suomalaisten yritysten kohtaamia haasteita kansainvälistymisessä ja kaupankäynnissä. Selvityksen tulokset julkistettiin 28. toukokuuta 2013.

Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön hankkeet ovat tuottaneet tuloksia ja vaikuttaneet erityisesti sektoreilla, joilla Suomi on kilpailukykyinen, todetaan juuri julkaistussa Aid for Trade -evaluointiraportissa.

Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA)-hankkeessa tarkasteltiin ministeriön ja edustustojen rakenteita, resursseja ja prosesseja siten, että pienet voimavarat voitaisiin keskittää ydintoimintojen toteuttamiseen nykyistä paremmin.

Verotus ja kehitys -toimintaohjelma toimeenpanee hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen selonteon painopisteitä kehitysmaiden veropohjan vahvistamises­ta.

Maailman markkinat on ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Se valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Maailman markkinat 2015-2016 -julkaisun teemana on Latinalainen Amerikka.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Finland promoted open governance in the EU's Eastern Partnership countries Armenia, Azerbaijan, Belarus, Georgia, Moldova and Ukraine by funding a training project for public servants in 2015–2016. Experiences of the main themes of the PADOS Project in Finland and Estonia was published at the end of the project.

Suomalaisista 80 % on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä siten, ettei ihmisten tarvitsisi lähetä pois kotimaastaan. Pakolaiskriisin ehkäisemisessä suomalaiset painottavat pitkäkestoisia keinoja, kuten demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä sekä koulutusta ja tasa-arvoa.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko

Itsenäisen asiantuntijaryhmän laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille 29.4.2016.

Tämän englanninkielisen yleisohjeen tavoitteena on tukea ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoa kehitysyhteistyössä. Ohje kattaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisen kehitysyhteistyön keskeisimmissä kanavissa: kahdenvälinen, monenkeskinen ja kansalaisyhteiskuntayhteistyö sekä yksityissektorin instrumentit. Yleisohje myös käsittelee ihmisoikeusperustaisuutta tukevaa politikkavuoropuhelua.

The Second Conference on Non-Formal Dialogue processes and National Dialogues was held in Helsinki at the House of the Estates 16th-18th November 2015. The Report is a summary of the Conference discussions and some of the main findings from the sessions and workshops.

Julkaisun taustalla ovat paitsi käytännön toimijoiden tarpeet, myös tavoite lisätä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkyvyyttä.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2015 aikana.

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2016 – ohjelma

Mietinnön tavoitteena on erityisesti EU:n yhteisvastuu- ja keskinäisen avunannon lausekkeiden mukaisten velvoitteiden kansallinen täytäntöönpano ja sen varmistaminen, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Mietinnön taustalla ovat myös vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetut selvitystarpeet.

Suomen kehityspolitiikka on linjattu hallituksen selonteossa helmikuussa 2016. Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille sekä suuntaa aiempaa enemmän voimavaroja pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin. Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen.

Suomi ulkomaisessa mediassa -dokumentissa on tehty yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn