Uusimmat julkaisut

Ulkoministeriön henkilöstösuunnitelmassa kuvataan ministeriön henkilöstörakennetta ja määrällistä kehitystä. Suunnitelmassa myös käydään läpi henkilöstön kannalta keskeisiä hankkeita, tehtäviä ja kehitysnäkymiä.

Itsenäinen evaluointi arvioi kansainvälisen yhteisön toimien tuloksellisuutta sekä kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden toiminnan tehokkuutta pakolaisten oikeuksien turvaamiseksi COVID-19-pandemian aikana. Evaluointi myös identifioi suojelutoimien hyviä käytäntöjä, innovaatioita ja toiminnan sopeuttamista.

Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella.

Tansanian metsähankkeiden seuranta ja evaluointi (ERET) on kolmen vuoden (2020-2023) toimeksianto, jonka tarkoitus on kolmen metsähankkeen ulkoinen seuranta, arviointi ja evaluointi. Hankkeet ovat Yksityismetsätalousohjelman toinen vaihe (Participatory Plantation Forestry Programme phase 2, PFP2), Metsätalous- ja arvoketjujen kehittämishanke (Forestry and Value Chain Development Programme, FORVAC) sekä Sopimusmetsityksen tukiohjelma (Tree Outgrowers Support Programme, TOSP).

PEGASEn suoran tuen -ohjelmaa (PEGASE Direct Financial Support, DFS) toteutetaan Palestiinalaishallinnon alueilla. Ohjelman itsenäinen evaluointi arvioi tuloksia ja kattoi vuodet 2018-2019. Erityisesti arvioitiin tulosten saavuttamista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tekijöitä tulosten taustalla. Evaluointi vetää yhteen oppeja, johtopäätöksiä ja antaa suosituksia PEGASE ohjelmien vahvistamiseksi.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.

Rippumaton evaluointi esittää tuloksia kahdesta bilateraalihankkeesta (Kaukolännen vesivarainhoitohanke 2016-2022 & Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke Länsi-Nepalissa 2008-2019). Evaluaatio kattoi Kaukolännen vesivarainhoitohankkeen kolme vaihetta ja Maaseudun vesi-ja sanitaatiohankkeen kaksi vaihetta.

Multilateral Organisation Performance Assessment Network (MOPAN) on verkosto, joka koostuu 21 maasta ja joka arvioi monenkeskisten organisaatioiden kuten YK-järjestöjen toimintaa. Vuonna 2020 MOPANista tehty itsenäinen evaluointi kattoi vuodet 2015-2021 ja tarkasteli MOPANin tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Evaluointi on osa evaluointien sarjaa, jotka tehdään jo päättyneistä korkotukiluotolla toteutetuista hankkeista. Evaluoinneilla tuetaan investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentin (Public Sector Investment Facility, PIF) toteuttamista, kehittämistä ja johtamista.

Mitä evaluoinnit kertovat Suomen kehityspolitiikasta ja yhteistyöstä? Kehitysevaluoinnin vuosiraportti vetää yhteen keskeisimmät tulokset vuonna 2021 valmistuneista evaluoinneista ja avaa evaluoinnin uudistumista. Evaluoinnitkin hyötyvät mukautuvuudesta ja innovatiivisuudesta sekä kokonaisvaltaisuudesta. Tärkeää onkin varmistaa evaluointien käyttö ja hyödyllisyys vaarantamatta evaluointien riippumattomuutta.

Sosiaaliturva on ihmisoikeus ja oleellinen osa köyhyydeltä suojautumista ja kestävän kasvun mahdollistamista. Kun uusia sosiaaliturvainstrumentteja suunnitellaan uusien haasteiden, kuten ulkoisten shokkien (esim. sääilmiöt, luonnonkatastrofit, pandemiat, sodat ja konfliktit ja siirtolaisuus), varalta, on oleellista ymmärtää ohjelmia paremmin ja ottaa huomioon niiden sukupuolivaikutukset.

Selvityksen tarkoituksena oli ohjeistaa Suomen pitkäaikaisen hankeperustaisen kehitysyhteistyön kehittämistä Nepalissa kohti uudenlaisia yhteistyön muotoja, kun maa pyrkii nousemaan keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä.

Tässä kertomuksessa kuvataan ne EU-tuomioistuimessa vireillä olevat asiat, joihin Suomen hallitus on osallistunut vuoden 2021 aikana. Lisäksi käydään läpi EU:n komission kertomuskaudella Suomelle lähettämät jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevat kirjeet.

Tässä riippumattomassa tarkastelussa arvioitiin ulkoministeriön (UM) kehityspolitiikan vastetta COVID-19-pandemiaan. Tarkoituksena oli oppia pandemiavasteesta ja siten parantaa kykyä vastata ja sopeuttaa kehityspolitiikan ja -yhteistyön sekä humanitaarisen avun johtamista ja hallintoa tulevien kriisien aikana

Suomi ulkomaisessa mediassa 2021 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

Evaluointeja tehdään, jotta onnistumisista ja epäonnistumisista opitaan, ja kehityspolitiikkaa ja yhteistyötä voidaan siten entisestään parantaa. Metaevaluoinnit arvioivat hanke-evaluointien laatua ja vetävät yhteen niistä nousevia löydöksiä, joiden avulla muodostetaan kuva kehitysyhteistyön laadusta.

Tämä raportti on laadittu Viron ja Suomen hallitusten pyynnöstä maidemme välisten diplomaattisten suhteiden 100-vuotispäivän yhteydessä. Sadan vuoden ajan jatkunut ruohonjuuritason kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen yhteistoiminta on kehittynyt strategiseksi yhteistyöksi.

Riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen vesidiplomatian tulevaisuuden tavoitteita ja mahdollisuuksia. Samalla kartoitettiin, mitä voidaan oppia menneestä yhteistyöstä, jossa poliittiset tavoitteet ja vesialan tekninen yhteistyö ovat nivoutuneet toisiinsa.

Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility, GEF) seitsemännen lisärahoituskierroksen itsenäinen evaluointi arvioi sen tuloksia. Evaluointi kattaa vuodet 2018-2021 ja kokoaa yhteen tulokset 34 erillisestä evaluoinnista tuolta ajalta ottaen huomioon 1800 päättyneen projektin loppuarviot.