Uusimmat julkaisut

Ulkoministeriö ja Etiopian koulutusministeriö teettivät puoliväliarvion Etiopian tasa-arvoisen koulutuksen laadun parantamisohjelman teknisestä tuesta, joka liittyy Suomeen tukemaan hankkeeseen (GEQIP-E).

Ulkoministeriö teetti joulukuussa 2020 ulkopuolisen puoliväliarvion Etiopian maanhallinnan tukihankkeen toisesta vaiheesta (REILA II).

Tässä normissa kuvataan, mitä kehitysyhteistyön väärinkäytöksellä tarkoitetaan ja miten ulkoministeriössä tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäytösepäily.

Yleisohje antaa tietoja ja käytännön ohjeita seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän ehkäisemisestä ja poistamisesta kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa. Toimintatapaohjeessa esitellään keskeinen termistö ja periaatteet, Suomen kansainväliset sitoumukset, ulkoministeriön odotukset kumppaneita kohtaan, seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän riskitekijöitä, sekä epäilysten ilmoittaminen.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan Venäjän hyökkäyssota lisää 85 prosentin mielestä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta. Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön kuitenkin jakaa suomalaisia entistä enemmän.

Tässä kertomuksessa kuvataan ne EU-tuomioistuimessa vireillä olevat asiat, joihin Suomen hallitus on osallistunut vuoden 2022 aikana. Kertomuksessa on myös ne tapaukset, joihin Suomi on osallistunut aiemmin ja joissa on nyt annettu julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tai tuomio. Lisäksi käydään läpi Euroopan komission kertomuskaudella Suomelle lähettämät jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevat kirjeet sekä virallista menettelyä edeltävät EU Pilot -kirjeet.

Finnish Water Way – Suomen vesialan kansainvälinen strategia asettaa päämääräkseen vastuullisen ja oikeudenmukaisen vesiturvallisuuden. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian keskeisenä käsitteenä on Finnish Water Way, jonka keskiössä on suomalainen, toimialat ylittävää ja läheiseen yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa kestävään vesivarojen hallintaan.

Suomen vesialan kansainvälinen strategia (2018-2030) on viiden ministeriön (UM, MMM, YM, TEM ja STM) yhteinen, ohjaava strategia, jota myös sidosryhmät voivat hyödyntää toiminnassaan. Strategia rakentuu kolmelle painopisteelle (I Kestävä kehitys ja vesi, II Ihminen ja vesi, ja III Rauha ja vesi) sekä niitä läpileikkaaville tavoitteille.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus", jonka toimeenpano on YK:n jäsenmaille velvoittavaa. Päätöslauselman ja sitä seuranneiden yhdeksän päätöslauselman päätavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa, sekä lisätä naisten turvallisuutta konflikteissa.

Miten strategisia kehityspolitiikan evaluointeja käytetään – vai käytetäänkö niitä? Tarkastelussa arvioitiin vuosina 2015–2022 toteutettujen erilaisten evaluointien, metaevaluointien ja tarkastelujen käyttöä ja hyödyllisyyttä.

Suomi ulkomaisessa mediassa 2022 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

The urgent need to defend against authoritarianism and to stand up for the values of liberal democracy is highlighted today by the increasing violations of human rights and the deterioration of security globally due to the Russian war on Ukraine.

Ulkoministeriön kehysehdotuksessa vuosillle 2024-2027 painottuvat Suomen tuleva Nato-jäsenyys, edustustoverkon toimintakyvyn turvaaminen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tason säilyttäminen.

Suomen kolmannennesta, kansallisesta Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmasta teetetty ulkoinen arviointiraportti tarkastelee toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista ja antaa suosituksia Suomen neljännen kansallisen toimintaohjelman valmisteluun.

Mikä toimii ja mikä ei toimi Suomen kehityspolitiikassa ja yhteistyössä? Miksi evaluoinnit ja evaluointiosaaminen on tärkeää? Sen kertoo kehitysevaluoinnin vuosiraportti, joka vetää yhteen keskeisimmät tulokset vuonna 2022 valmistuneista evaluoinneista.

Eduskunnalle 22. joulukuuta annetussa selvityksessä esitetään tiivis kokonaiskuva Suomen toiminnasta Afganistanissa sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön osalta, sekä arvioidaan Suomen toiminnan tavoitteita, tuloksia ja vaikuttavuutta. Selvitykseen sisältyy myös erillinen elokuussa 2021 toteutettua evakuointioperaatiota koskeva osio.

The insight report on the conference on Advancing Gender Equality through (Feminist) Foreign Policy convened by Foreign Minister Pekka Haavisto. The conference was held in Helsinki, Finland on 16 November 2022.

Evaluointi on osa evaluointien sarjaa, jotka tehdään jo päättyneistä korkotukiluotolla toteutetuista hankkeista. Evaluoinneilla tuetaan investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentin (Public Sector Investment Facility, PIF) toteuttamista, kehittämistä ja johtamista.

Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista ja ihmisoikeuspuolustajien tukeminen keskeinen osa sen toimeenpanoa.

Ohjeen tavoitteena on vahvistaa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen yhteistoimintaa ja parantaa niiden johdonmukaisuutta, täydentävyyttä ja tuloksellisuutta. Ohje on laadittu käytännön työvälineeksi erityisesti ulkoministeriön ja edustustojen sekä sidosryhmien käyttöön.

Evaluointi totesi, että YK:n reformi on tukenut YK-järjestelmää toimimaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti lievittääkseen covid-19 pandemian aiheuttamia sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia. Toimissa on huomioitu haavoittuvimmassa asemassa olevia kuten vammaisia henkilöitä, naisia, pakolaisia, nuoria, vanhuksia ja siirtotyöläisiä. Sen sijaan haasteita on ollut varmistaa toimien ympäristökestävyys, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.

Riippumattoman evaluoinnin mukaan Suomen EU-vaikuttamisen prosessi on tarkoituksenmukainen, johdonmukainen ja kohtuullisen tehokas sekä sujuva. Moitteita tulee muun muassa vakiintuneen seurannan, arvioinnin ja oppimisen järjestelmän puuttumisesta.

Riippumattoman evaluoinnin mukaan Suomen humanitaarinen apu vastaa hädässä olevien tarpeisiin ja Suomi on myös onnistunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Moitteita tulee muun muassa alimitoitetusta henkilöstömäärästä ja hallinnon jäykkyydestä.

Ulkoministeriön henkilöstösuunnitelmassa kuvataan ministeriön henkilöstörakennetta ja määrällistä kehitystä. Suunnitelmassa myös käydään läpi henkilöstön kannalta keskeisiä hankkeita, tehtäviä ja kehitysnäkymiä.

Ulkoministeriön henkilöstösuunnitelmassa kuvataan ministeriön henkilöstörakennetta ja määrällistä kehitystä. Suunnitelmassa myös käydään läpi henkilöstön kannalta keskeisiä hankkeita, tehtäviä ja kehitysnäkymiä.

Itsenäinen evaluointi arvioi kansainvälisen yhteisön toimien tuloksellisuutta sekä kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden toiminnan tehokkuutta pakolaisten oikeuksien turvaamiseksi COVID-19-pandemian aikana. Evaluointi myös identifioi suojelutoimien hyviä käytäntöjä, innovaatioita ja toiminnan sopeuttamista.

Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella.

Tansanian metsähankkeiden seuranta ja evaluointi (ERET) on kolmen vuoden (2020-2023) toimeksianto, jonka tarkoitus on kolmen metsähankkeen ulkoinen seuranta, arviointi ja evaluointi. Hankkeet ovat Yksityismetsätalousohjelman toinen vaihe (Participatory Plantation Forestry Programme phase 2, PFP2), Metsätalous- ja arvoketjujen kehittämishanke (Forestry and Value Chain Development Programme, FORVAC) sekä Sopimusmetsityksen tukiohjelma (Tree Outgrowers Support Programme, TOSP).

PEGASEn suoran tuen -ohjelmaa (PEGASE Direct Financial Support, DFS) toteutetaan Palestiinalaishallinnon alueilla. Ohjelman itsenäinen evaluointi arvioi tuloksia ja kattoi vuodet 2018-2019. Erityisesti arvioitiin tulosten saavuttamista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tekijöitä tulosten taustalla. Evaluointi vetää yhteen oppeja, johtopäätöksiä ja antaa suosituksia PEGASE ohjelmien vahvistamiseksi.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.

Rippumaton evaluointi esittää tuloksia kahdesta bilateraalihankkeesta (Kaukolännen vesivarainhoitohanke 2016-2022 & Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke Länsi-Nepalissa 2008-2019). Evaluaatio kattoi Kaukolännen vesivarainhoitohankkeen kolme vaihetta ja Maaseudun vesi-ja sanitaatiohankkeen kaksi vaihetta.