Uusimmat julkaisut

Tansanian metsähankkeiden seuranta ja evaluointi (ERET) on kolmen vuoden (2020-2023) toimeksianto, jonka tarkoitus on kolmen metsähankkeen ulkoinen seuranta, arviointi ja evaluointi. Hankkeet ovat Yksityismetsätalousohjelman toinen vaihe (Participatory Plantation Forestry Programme phase 2, PFP2), Metsätalous- ja arvoketjujen kehittämishanke (Forestry and Value Chain Development Programme, FORVAC) sekä Sopimusmetsityksen tukiohjelma (Tree Outgrowers Support Programme, TOSP).

Kansainvälisten ja EU-sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat asiakirjamallit ja ohjeet

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymäprosessia vuosina 2008–2020. Siinä arvioitiin siirtymävaiheen onnistumisia ja heikkouksia sekä miten kehitysyhteistyö on edesauttanut siirtymää kohti monipuolista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Evaluoinnissa tarkasteltiin myös yhteistyön ja toimijoiden johdonmukaisuutta ja synergioiden hyödyntämistä. Lisäksi haettiin Vietnamin siirtymästä oppeja, joita voidaan soveltaa samanlaisissa prosesseissa Suomen muissa kehitysyhteistyön kumppanimaissa.

Ulkoministeriö on päivittänyt vuonna 2010 laadittua Suomen valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelmaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Päivitetyllä toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan ajantasainen tilannekuva nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä vastaamaan Kiinaan liittyvään tiedontarpeeseen, joka on merkittävästi lisääntynyt.

Nämä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean julkaisemat suuntaviivat ovat päivitetty versio vuonna 1994 julkaistuista suuntaviivoista. Ne on tarkoitettu apuvälineeksi helpottamaan käytännön toimia, joilla vahvistetaan ympäristönsuojelua aseellisissa selkkauksissa. Vaikka ympäristövahingot ovat tietyssä määrin sotien väistämättömiä seurauksia, niillä on oltava rajansa.

Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Selonteon tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen ulkoministeriön Itäosaston vuosina 2009-2021 harjoittamaa kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Siinä arvioitiin toiminnan strategista kokonaisuutta ja eri tukikanavien kautta aikaan saatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä niiden kestävyyttä yli kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tarkastelu käsitti Itäosaston kehitysyhteistyötoimet 11 maassa, joista Kirgisiaa, Tadžhikistania ja Ukrainaa tarkasteltiin syvällisemmin. Evaluoinnissa esitetään suosituksia, joiden avulla voidaan kehittää alueen kehitysyhteistyötä entisestään. Raportti nostaa myös esille yleisempiä alueelta nousseita oppeja ministeriölle.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa esitetään yhteenveto evaluointien esiintuomista kehityspolitiikan ja -yhteistyön vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Viime vuonna toteutetut laajat evaluoinnit kohdistuivat mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin mutta samalla haastaviin kehityspolitiikan ja -yhteistyön kysymyksiin. Evaluointien aiheina olivat maaohjelmat hauraissa konteksteissa, vaikuttaminen monenkeskisessä yhteistyössä sekä kumppanimaiden talouden vahvistaminen.

Ulkoministeriön henkilöstöstrategia valmisteltiin yhdessä ministeriön johdon ja henkilöstön kanssa keväällä 2021.

Suomi ulkomaisessa mediassa 2020 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2020 aikana.

Suomalaisissa yliopistoissa opettajaopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on muiden tiedekuntien opiskelijoihin verrattuna vähäistä. Myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa opettajaksi opiskelevien liikkuvuus on vähäisempää kuin muiden alojen opiskelijoiden. Kehittyviin maihin lähtevien opiskelijoiden määrä on hyvin pieni.

Viime syksynä tuli kuluneeksi 15 vuotta suojeluvastuun periaatteiden hyväksymisestä YK:n huippukokouksessa. Näiden vuosien aikana periaatteet ovat kehittyneet – valtioiden omaa vastuuta on korostettu ja toisaalta kehitetty varhaisen varoituksen menetelmiä.

Evaluoinnissa arvioitiin, miten Suomen antama tuki on vaikuttanut talouden vahvistamiseen, työpaikkojen luomiseen ja toimeentulon parantamiseen kumppanimaissa. Siinä tarkasteltiin, miten kehityspoliittiset tavoitteet ovat toteutuneet, mitkä ovat annetun tuen vahvuudet ja heikkoudet, sekä esitettiin toimenpiteitä toiminnan vahvistamiseksi.

Hankkeen tarkoituksena oli laajentaa sähköverkkoa maaseudulle ja kaupunkien äärialueille köyhyyden vähentämiseksi. Hanke toteutettiin Hondurasin valtion ja Suomen ulkoministeriön yhteisrahoituksella. Evaluoinnin tarkoituksena oli arvioida 1) oliko hanke toteutettu asianmukaisesti ja tehokkaasti 2) kuinka hyvin se saavutti asetetut tavoitteet 3) kuinka kestäviä hankkeen tulokset ovat sekä 4) tuottaa suosituksia korkotukiluotot korvanneen PIF-instrumentin edelleen kehittämiseen.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen vaikuttavuusevaluoinnin Sambian ympäristö- ja luonnonvarahankkeista. Evaluoinnin tavoitteena oli antaa riippumaton arvio hankkeiden vaikuttavuudesta ja kestävyydestä sekä arvioida yleisesti Suomen jo päättynyttä tukea ympäristö- ja luonnonvarasektoreilla Sambiassa.

OECD-DACin evaluointiverkoston (EvalNETin) suosituksesta Irlanti, Suomi ja Sveitsi arvioivat toistensa evaluointitoimintoja. Vertaisarvioinnissa tarkasteltiin evaluointitoimintoja yhdessä ja erikseen perustuen UNEGin (UN Evaluation Groupin) evaluointinormeihin: riippumattomuus, luotettavuus ja käytettävyys. Tarkastelun kohteina olivat evaluointilinjaukset ja -toiminnot, evaluointien suunnittelu ja toteutus, suositusten toimeenpano sekä yksikön johtaminen ja käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteena oli toisilta oppiminen ja kunkin evaluointitoimintojen edelleen kehittäminen.

FUTF on 6 miljoonan euron energiatehokkuus- ja uudistuvan energian hanke Ukrainassa. NEFCO teetti hankkeen riippumattoman evaluoinnin vuoden 2020 lopussa. Hankkeen toteutusaika oli alun perin 2018-2021, mutta viivästysten vuoksi sovittiin, että toteutusta jatketaan vuoden 2022 loppuun.

Valtioneuvosto hyväksyi 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Koronapandemian takia kehitysyhteistyötä pitäisi kansalaisten mielestä suunnata enemmän terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen väliarvioinnin Ukrainan opetushankkeesta.

Suojeluvastuulla tarkoitetaan kullekin valtiolle erikseen ja kansainväliselle yhteisölle yhteisesti kuuluvaa vastuuta joukkomittaisten julmuusrikosten ehkäisemisestä, torjumisesta ja niihin puuttumisesta.

Ulkoministeriön viestinnän ja globaalikasvatuksen (VGK) tuki evaluoitiin ensimmäisen kerran kesällä 2020. Tarkoituksena oli arvioida, miten VGK-tuki on saavuttanut tavoitteensa lisätä suomalaisten tietoisuutta kehityskysymyksistä, miten tuki on osallistanut ja aktivoinut kansalaisia toimimaan kehityskysymysten parissa, sekä miten tuki on vaikuttanut Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Ulkoministeriö teetti vuonna 2020 niin sanotun kehityspoliittisen tilausselvityksen Afrikan yhteyspolitiikasta. Selvityksen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat väitöskirjatutkija Eva Nilsson Hanken Svenska Handelshögskolanista, tohtori Obert Hodzi Liverpoolin yliopistosta, tohtoriopiskelija Neema Komba Hanken Svenska Handelshögskolanista, professori Erkki Sutinen Turun yliopistosta, dosentti Mika Kautonen Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista.

Arviointi tarkasteli kansanvälisten kansalaisjärjestöjen (ns. INGOt) ihmisoikeuksiin liittyvän vaikuttamistyön laatua ja osana Suomen ulkopoliittista keinovoimaa. Arvioinnin mukaan INGO-yhteistyö tukee Suomen ulkopoliittisia (ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitikan) tavoitteita lyhyellä, keskipitkällä sekä pitkällä aikavälillä.

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin, miten Suomi vaikuttaa kehitysyhteistyön monenkeskisten kumppaniorganisaatioiden toimintaan edistääkseen kansainvälistä kehitysagendaa. Siinä arvioitiin ulkoministeriön käyttämien erityyppisten vaikuttamistoimien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta, sekä esitetään suosituksia, joiden avulla vaikuttamista voidaan entisestään vahvistaa. Tarkastelu käsitti 23 ulkoministeriön monenkeskistä organisaatiota, joista kahdeksaa käsiteltiin syvällisemmin: Maailmanpankkiryhmä, UNFPA, UNICEF, WFP, UN Women, IFAD, FAO ja ITC. Kesäkuussa 2019 käynnistynyt evaluointi perustui sille laadittuun teoreettiseen viitekehykseen, jolla jäsennetään ministeriön monenkeskisiä vaikuttamistoimia ja niiden tuloksia. Löydökset perustuvat kattavaan dokumenttianalyysiin ja 174: ään haastatteluun. Arviointitiimi vieraili myös järjestöjen pääkonttoreissa New Yorkissa, Roomassa ja Washington D.C.:ssä sekä toteutti kenttämatkat Nepaliin ja Keniaan.

Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelma 2020-2023 toimeenpanee hallitusohjelman tavoitetta kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämisestä.

Vesidiplomatia tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kansainväliseen profiloitumiseen, sillä se yhdistää kaksi alaa, joista Suomi on tunnettu ja joissa meillä on pitkä kokemus: rauhanvälitys ja rajavesiosaaminen. Samaan aikaan tarve vesidiplomatialle eri alueilla on kasvussa ja esimerkiksi EU on ottanut vesidiplomatian osaksi ulko- ja kehityspolitiikkansa toimenpidevalikoimaa. Toisaalta muutkin valtiot, kuten Alankomaat, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi, pyrkivät profiloitumaan vesidiplomatian osaajina. Näistä Sveitsi ja sen Blue Peace -aloite vaikuttaa lupaavimmalta yhteistyökumppanilta.

Evaluoinnissa tarkasteltiin, kuinka Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmien laadinta ja seuranta palvelevat kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteutusta hauraissa tai konfliktiympäristöissä. Maaliskuussa 2019 käynnistynyt arviointi perustuu maaohjelmien tulosohjausjärjestelmän analyysiin, sidosryhmähaastatteluihin, avun määrälliseen analyysiin sekä 64:n hankkeen dokumenttianalyyseihin. Evaluointitietoa kerättiin myös kenttämatkoilla, jotka tehtiin Afganistaniin, Libanoniin (liittyen Syyria-Irak -ohjelmaan), Myanmariin, miehitetylle Palestiinalaisalueelle ja Somaliaan.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa tehdään yhteenvetoa evaluointien esiintuomista kehitysyhteistyön ja -politiikan vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Vuonna 2019 evaluointien teemat kietoutuivat tietojohtamisen ja kehittävän evaluoinnin ympärille. Ulkoministeriön tietoperustaista johtamista koskevan evaluoinnin lisäksi saatiin päätökseen kaksi yhteisevaluointia, ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteisen Business with Impact (BEAM) -ohjelman kehittävä evaluointi sekä pohjoismaisessa yhteistyössä toteutettu Nordic Development Fund’in (NDF) evaluointi. Lisäksi yksikön evaluointien puitesopimuksen kautta tuettiin evaluoinnin toteuttamista maatalous-, maaseutukehitys- ja metsäsektorin kehityshankkeista (ARDF) Afrikan ja Lähi-idän osastolla sekä evaluointia Nepalin maaseudun vesivarojen hallinnointihankkeesta Aasian ja Amerikan osastolla. Koko ministeriön evaluointitoiminnan kehittämiseksi sekä evaluointien käytettävyyden ja hyödyllisyyden parantamiseksi Suomi käynnisti yhdessä Irlannin ja Sveitsin vertaisarvion toistensa evaluointitoiminnoista. Siitä ja yksikön muusta ajankohtaisesta kehittämistyöstä kerrotaan tarkemmin raportissa.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2019 aikana.

Ulkopuolinen evaluointi arvioi hankkeen tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä sekä teki suosituksia samankaltaisille hankkeille tulevaisuudessa.

Suomi ulkomaisessa mediassa 2019 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn.

Tuloskarttoja ja niiden tueksi luotuja yhteisiä indikaattoreita käytetään kehityspolitiikan strategisen johtamisen ja tulosraportoinnin tukena.

Ulkoministeriön teettämä riippumaton evaluointi tarkastelee kolmea instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuettua hanketta, jotka toteutettiin Tansaniassa vuosien 2015-2018 aikana.

Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin (VERIFIN) toimeenpanema kemiallisten aseiden tunnistamiskoulutushankkeesta tehtiin ulkoinen evaluointi vuonna 2019. Evaluoinnissa keskityttiin tarkastelemaan koulutuksissa käytettäviä pedagogisia metodeja ja välineitä. Evaluoinnin mukaan VERIFINin koulutukset ovat korkeatasoisia ja niissä käytetään erinomaisia opetusmetodeja.

Suomi humanitaarisen avun antajana -linjauksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen humanitaarisen avun toimeenpanoa kriisialueilla ja ohjata toimintaa niin, että Suomi on periaatteellinen, innovatiivinen, eteenpäin katsova, joustava, luotettava ja tehokas toimija kansainvälisessä humanitaarisessa järjestelmässä. Julkaisuvuosi: 2019.

Business with Impact – BEAM – ohjelman kehittävä evaluointi liitettiin ohjelmaan syyskuussa 2015 ja se on jatkunut koko ajan vuoden 2019 loppuun asti. BEAM on Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteinen, viisivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on ollut parantaa yritysten kasvun edellytyksiä kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla. Ohjelma tuo kestävän kehityksen innovaatioita yritysten tietoisuuteen sekä edistää monimuotoista innovaatioyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten kumppanien välille. Kehittävän evaluoinnin tarkoituksena on tukea ohjelman johtoa koko ohjelmakauden ajan, antaa välitöntä palautetta eri lähestymistavoista, toimivuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tukea strategista oppimista ohjelmassa.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena ovat Afrikan megatrendit. Sen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat professorit Petri Pellikka ja Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta, VTT Leena Vastapuu Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen synteesievaluoinnin Laosin metsä- ja kartoitushankkeista. Evaluoinnin tavoitteena oli antaa ulkopuolinen ja itsenäinen arvionti hankkeiden tuloksista ja niiden kestävyydestä sekä arvioida yleisesti Suomen tukea metsäsektorilla Laosissa.

Väliarvioinnissa arvioitiin maaseudun vesivarojen hallintaprojektin (Rural Village Water Resources Management Project, RVWRMP) kolmatta vaihetta (2016-2022), jota tukevat Nepalin hallitus, Euroopan unioni ja Suomen ulkoministeriö. Hanketta toteutetaan Nepalin syrjäisissä länsiprovinsseissa ja se koostuu seuraavista komponenteista: vesi, sanitaatio ja hygienia (WASH), toimeentulon edistäminen, energiakysymykset, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja katastrofiriskien vähentäminen sekä hyvä hallinto. Arvioinnin mukaan hankkeen on tähän mennessä saavuttanut tärkeitä vesi-, hygienia ja ravitsemustuloksia sekä vaatimattomampia hallintoa, toimeentuloa ja energiaa koskevia tuloksia.